Kaisa Saarikorpi

Vuosi vaihtuu. Hyvää uutta vuotta 2012!

2011-12-31T13:00:00.000-08:00

Olimme Hyvinkään orkesterin uudenvuoden konsertissa. Mukana oli Hyvinkään oratoriokuoro. Kuulimme kuorokohtauksia oopperoista. Konsertin aluksi oppilaani Aurora Eskelin sai Hyvinkään kaupungin nuorten taidepalkinnon ja soitti Piazzollan kappaleen Sentimental. Nautittava konsertti alusta loppuun. Pitäisi useammin eksyä Hyvinkäälle konsertteihin.

Hyvinkään orkesterilla on mukava tapa, konserttiohjelma on ilmainen. Konserteissa on yleensä kaksi hankalaa tilannetta: ei ole mukana käteistä rahaa narikkaan eikä käteistä rahaa konserttiohjelmaa varten. Konserttiohjelma pitäisi saada ostaa lipun yhteydessä, tai sen hinnan pitäisi sisältyä lipun hintaan. Samoin narikan. Nykyaikana on hoopoa olettaa, että ihmiset tulevat kolikoita taskussaan konserttiin.

Taas kerran ihmettelin mielessäni: miten Hyvinkäällä on näin kovatasoinen orkesteri, mutta Järvenpäässä ei edes kvartettia?

Pekka Haavisto presidentiksi!

2011-11-10T00:30:00.000-08:00

Vihreä puolueristeily hotelli Vantaassa Tikkurilassa

2011-11-08T12:55:00.000-08:00

Puolueristeilyllä vitutti niin

2011-11-07T01:00:00.000-08:00

Viikonloppunaoli vihreiden puolueristeily hotelli Vantaassa, Tikkurilassa. JärvenpäänVihreistä mukana olivat Visa Kuusikallio, Tiia Pyykkö. Salla Hänninen, KaisaSaarikorpi ja lisäksi Kaisan tytär Maria Rutanen.

Tässä muistonpalasiaristeilyltä, meidän yhteisesti keräämiä.

Risteilytunnelmaanpäästiin heti, kun Rosa Meriläinen, Panu Laturi ja Erkki Peräläkapteeninpuvuissaan toivottivat meidät tervetulleiksi. Risteilykuvaan mentiinneljän naisen porukalla.

Mukanaristeilyllä oli Saksan vihreiden entinen puheenjohtaja, nykyineneuroparlamentaarikko Reinhard Bütikofer. Hän keskusteli Tuija Braxin johdollaPekka Haaviston kanssa EU:n nykytilanteesta ja euron kriisistä.

PekkaHaavisto totesi, että olemme tilanteessa, jossa eurosta irtautuminen on mahdollista.Ja siinä vaiheessa Suomen kannattaa kuulua siihen samankaltaisten talouksienryhmään, jossa harjoitetaan tiukkaa talouspolitiikkaa. Ryhmään kuuluisi myös ainakinSaksa ja Itävalta.

Iltapäivänaikana oli yhdeksän eri tilaisuutta, joista kolme aina yhtä aikaa. Olipa vaikeavalita sopivaa.

MIKÄVIHREISSÄ VITUTTAA? (Kaisa ja Visa kertovat)

KeskustelijoinaRuben Stiller, Jenny Nyman (Kokoomus) ja Esa Suominen (SDP), puhetta johtiYlioppilaslehden päätoimittaja Maria Pettersson.

Olihanse välillä aika rankkaa kuultavaa.

Vihreissävituttaa, kun tarjoan niille ystävällismielisesti karkkia torilla, ne vastaa:

Enminä syö tuollaisia yksittäispakattuja (ES).

Vihreissävituttaa, kun ne on niin hyviä ja oikeassa ja pyhimyksiä. Jos niitä arvostelee,on paha ihminen (JN).

Vihreissävituttaa, kun ne ei puhu solidaarisuudesta vaan yhteisöllisyydestä. Toisetjäävät aina yhteisön ulkopuolelle (RS).

PekkaHaavistossa vituttaa, kun se on niin tasainen. Sen pitäisi aggressiivisemminajaa tärkeitä asioitaan (RS).

Miksivihreät eivät tavoita "kurjistuvaa keskiluokkaa" tai onko edespyrkimyksenä olla myös tavallisen duunarin ja keski-ikäisen tavallisensuomalaisen puolue. Myös ammattiyhdistyssuhteita peräänkuulutettiin? Ovatko nekategorisesti epäkiinnostavia toimialueita? (RS)

Vihreätja KD niputettiin samaan kastiin, koska puhujien mielestä molemmat moralisoivatkansaa, vihreät ekologisilla ja KD kristillisillä teemoilla. (JN)

Tilaisuudenjälkeen Ruben Stiller ja Maria Pettersson tulivat istumaan eteeni ja kuulin,kun he puhuivat:

Kokoomuksenja demareiden tilaisuuksissa ei voisi ikinä tehdä mitään tällaista.

ONKOKAPITALISMIN AIKA OHI? (Tiia paikalla)

Otsakeoli aika mahdoton - Apunen vannoi kapitalismin nimeen, vastapanelisti, europarlamentaarikkoSka Keller nosti esiin epäkohtia. Kysymys jäi vaille vastausta, mutta SatuHassi nosti mielestäni olennaisen pointsin: "Tulisiko ahneudelle asettaarajoja? Ja jos tulisi, millaiset?"Käsitteellisesti liikuttiin aika hataralla pohjalla, enkä ollut aina ihan varmakeskustelivatko panelistit samasta asiasta.

FEDERALISMIA,YHTEISVASTUUTA JA ANGRY BIRDS –POLITIIKKAA – MIHIN EU ON MATKALLA? (Tiia jaVisa raportoivat)

Kolmekeskustelijaa ja puheenjohtaja Hassi jakoivat ajatuksen eurooppalaisestayhteistyöstä kukin vähän omasta vinkkelistään. Paavo oli edukseen ja väläytti tänään Hesarinnettisivuillakin uutisoidun ajatuksen maailmanvaluutasta. EU:n olemustapohdittiin ja toivottiin, ettei se ainakaan enäämonimutkaisemmaksi olioksi muuttuisi. Demokratian toteutumiselle taitoteutumattomuudelle nähtiin lähtökohtaisiksi syiksi joko kansallisvaltio taiEU.

Keskustelussaoli siis EU:n liittovaltiokehitys vs. löyhempi kansallisvaltioliitto (Paavotahtoo jälkimmäistä). Paavo tuli myöhässä, kun asuu maalla (Tuusula) ja kuljettajaei ollut löytänyt perille

(Tikkurila).

KOIJÄRVELTÄKABINETTEIHIN – UNOHDIMMEKO JUUREMME (Salla paikalla)

Mukana vihreän liikkeen veteraanit Kai Vaara, Pekka Haavisto jaUlla Anttila. Puhetta johti Antti Miettunen-Nordström.

Vihreänliikkeen taustalla on ollut ympäristö- ja luonnonsuojeluaktivistien lisäksi muutakin kansalaisliikehdintää, mm.vammaisten asiat, feminismi, rauhanliike(Pekka Haavisto mainitsi itselleen tärkeänä nimeltä Helvi Sipilän).Ilmastonmuutosasiat tulivat laajempaan tietoisuuteen vasta myöhemmin, aluksioli enemmän muuta ympäristön- ja luonnonsuojelua - happosateet kyllä

ilmastoonliittyen 80-luvulla. Osmo Soininvaara tosin kertoi kirjoittaneensa jo lukiossa70-luvulla aineen ilmastonmuutoksesta.

Aluksiajateltiin vihreän liikkeen tarkoituksena olevan vaikuttaa niihin tahoihin, jotka tekevät päätöksiä, ei lähteä itse varsinaiseen päätöksentekoon mukaan.

Liikkeessäkäytiin kiivastakin keskustelua ekovihreiden ja sosiaalivihreiden välillä - ekovihreät olivat sitä mieltä, ettävain ympäristöasiat ovat merkittäviä ja neon runnottava läpi, sosiaalivihreät painottivat olevantärkeää nähdä yhteiskunnan rakenteet ja vaikuttaa myös niihin.

Kulminaatiopisteitävihreän liikkeen kehittymisessä puolueeksi järjestäytyminen,ehdokkaiden asettaminen ja saaminen eduskuntaan ja 90-luvullahallitukseen meno - kaikissa em. vaiheissa jäänyt ihmisiä pois liikkeestä, mutta tullut myös lisää uusia.

Vihreäliike on pysynyt toiminnassaan väkivallattomuudessa, vaikka sortuminen terrorismiin on ollut joitakin kertojalähellä ( esim. Virolaisen auto joutuimielenosoituskulkueen saartamaksi, jolloin oli lähellä, ettei sitä kaadettu. Koijärven patoamisissasuunniteltiin ihmisten muuraamista

kiinnipatoihin) - jos raja väkivallan suhteen olisi ylitetty, vihreän liikkeen tulevaisuus olisi voinut olla hyvintoisenlainen kuin se nyt on...

Vihreänliikkeen ansiosta vihreitä arvoja nykyään muissakin puolueissa.

Pekkanosti esiin myös Jorma Ollilan vetämän työryhmän teemoja Suomen brändissä - esim. puhdas luonto ja rauhantyö -jotka olivat keskeisiä vihreässä liikkeessäjo 80-luvulla. Muiden taholta olisi naurettu, jos niitäolisi aikanaan esitetty siihen asemaan, jossa ne nyt brändättyinä ovat.

Pekkasanoi myös vihreän liikkeen koossa pysymisen kannalta olleen erittäin merkittävää sen, ettei liike ottanutkantaa Suomen liittymiseen EU:hun, vaikkahän itse oli ajanut asiaa siihen suuntaan, että liike olisi ottanut kantaa ja vaikka hän oli vahvasti EU:hunliittymisen puolella. Erkki Pulliainen olivastustanut kannan ottamista (ja vastusti liittymistä)ja hänen näkemyksensä voitti. Pekka arvioi jälkeenpäin, että Vihreäliike olisi todennäköisesti jakautunutselkeästi kahtia, jos kannanotto olisi

esitetty.

UllaAnttila puhui keskustelun loppuvaiheessa viime vaaleista: Vihreät tekivät virheen vastustaessaan perussuomalaisia"isona möykkynä" sen sijaan, ettäolisivat esittäneet selkeitä vasta-argumentteja persujen näkemyksiin. Toisena asiana hän kritisoi sitä, että vihreäteivät puhuneet vaaleissa konkreettisesti sosiaalipoliittisistalinjauksistaan - mistä olen

tismalleensamaa mieltä - sanoo Salla:)

Cityvihreysja helsinki-keskeisyyskin vilahtivat keskustelussa ja tässä yhteydessä Pekka epäsuorasti mielestäni myönsiVihreiden olevan liian kaupunkikeskeisiätodeten mm., että esim. perussuomalaisilla on paljonparempi, selkeä ja konkreettinen maaseutupoliittinen ohjelma kuinvihreillä.

NETEKEVÄT SEN ITSE - MIKSI POLIITTINEN PARODIA ON NIIN VAIKEAA? (Kaisa muistelee)

KeskustelemassaKaarina Hazard, Juha Jokela ja Elias Koskimies. Puhetta johti Anni Sinnemäki.Pikkupisaroita keskustelusta:

JuhaJokela Herra Gägän blogia lainaten ja Nietscheä soveltaen:

Mitäänmerkittävää ei synny, ellei tehtävänään olevaa työtä rakasta enemmän kuin seansaitsee rakkautta.

KaarinaHazard:

Perussuomalaiseteivät oe vielä paljastaneet, mitä he ovat ja mitä asioita he ajkavat.Perussuomalaiset ovat tähän mennessä sanoneet kaikkeen EI ja muut vastaavat EIEI.

EliasKoskenniemi;

Satiirintehtävä on näyttää mikä on väärin, minkä pitäisi muuttua. Nykyäänperussuomalaiset hoitavat sen tehtävän. Mhin siis tarvitaan satiiria?

PRESIDENTTI-POKERI(Kaisan raportti)

EhdokkaatPekka Haavisto ja Paavo Väyrynen pelasivat Politiikkapokeria. Pelissä molemmatvetivät viisi korttia kerrallaan pakasta ja käyttivät puheenvuoron presidentintehtävistä. Puheenvuorossa piti olla mukana ne viisi sanaa, jotka kortteihinoli merkitty. Molemmat ehdokkaat olivat sanavalmiita ja nokkelia. Ja vaikkaPekalla oli vankka etulyöntiasema, Paavokin sai valtavia aplodeja. Levyraatipisteytti puheenvuorot ja Pekka voitti pistein 19-16. Raatikin olipuolueellinen. Tästä voi päätellä Paavon pärjänneen hienosti, loistavastisuorastaan.

ILLANVIETTO

Ruokaoli herkullista, pöytäseura mukavaa. Mutta burleski-esitys oli hämmentävä janolo. Karaokebaarissa oli kiva tunnelma. Tiia lauloi Pekka Haavistolle:

You'resimply the best, better than all the rest,

betterthan anyone, anyone I've ever met.

Harmi,että sitä ei saatu videolle. sen olisi voinut lähettää Pekalle, joka ei itsepäässyt kuulemaan. Se oli nimittäin uskomattoman upea esitys. Hyvä Tiia!

Jatanssimaankin tai oikeastaan vain vähän liikehtimään pääsi täpötäydellelattialle. Ja lopulta sitten nukkumaan omaan hyttiin.

Olimukava tavata muita vihreitä toimijoita ympäri Suomen.

Seuraavankerran uudestaan. Kaikki mukaan seuraavalle puolueristeilylle!

Vihreät kuntapäivät osa 5 (miten vaikutan kaavoitukseen?)

2011-11-03T12:49:00.000-07:00

Ja viimeinen osa kuntapäivistä on Krista Mikkosen selvitys siitä, miten kaavoitukseen voi vaikuttaa.

Krista Mikkonen, kaupunginvaltuutettu:

Poliittisen päätöksenteon näkökulma - miten voin vaikuttaa kaavoitukseen?

Oikea-aikaisuus:

Mitä yleisempi suunnitelma, sen laveammat lauseet (esim.maakuntakaava). Vaikuttaminen on silloin

- muodollisempaa ja prosessit pitkiä. Aktiivisuus usein palkitaan vihreitä tavoitteita on hyvä saada tässä vaiheessa mukaan!

Yksityiskohtaisiin suunnitelmiin kohdistuu enemmänkiinnostusta, mutta pitkällä oleviin suunnitelmiin on vaikea vaikuttaa.

Kaavatasot:

Maakuntakaava (maakuntaohjelma)

Yleiskaava (kuntastrategia: kestävä kehitys, liikenne ym.)

Asemakaava (kyläsuunnitelma: kyläyhteisön oma, voidaankäyttää apuna ja perusteluna)

Aloitusvaihe

Palautteen antaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Kannattaa miettiä, ketä pitää kuunnella.

- Kenen näkemys huomioidaan? (lapset/ulkoilijatjne.) Tässä vaiheessa ei vielä ole varsinaista vaikuttamista sisältöön.

Luonnosvaihe

Mielipiteen esittäminen kaavaluonnoksesta. Muutokset, puutteet, huomiot. Tässä vaiheessa voi vaikuttaa!

Ehdotusvaihe

Muistutuksen jättäminen kaavaehdotuksesta. Kannattaa tarkastaa, mikä on edelleen pielessä.

Hyväksymisvaihe

Kunnanvaltuusto hyväksyy. Tässä vaiheessa kaavaan ei voi enää juurikaan vaikuttaa. Jäljellä on

- valitusmahdollisuus hallinto-oikeuteen.

Yleiskaava tehdään koko kunnan alueelle. Siihen merkitään reitistöt, joukkoliikenneväylät, miten asutussijoitetaan?

Osayleiskaavoja voi olla monenlaisia, esimerkiksi

- teemalliset: esim. vihreralueet
- alueelliset: esim. rantakaava

Oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta jalupapäätöksiä. Siinä tulisi ottaa huomioon:

Selvitys vanhasta rakennuskannasta.

Kevyen liikenteen väylät

Palvelutontit

Lämmitysjärjestelmä

Materiaalimääräykset

Rakennusten sijoittelu (aurinkoon, tuuleen nähden)

Suojelumääräykset

Pyöräpaikkamääritys

Tonttien kilpailutusehdot

Sosiaalinen sekoittuminen

Palvelut ja joukkoliikenne pitää merkitä kaavaan riittävän aikaisessavaiheessa.

Asemakaavaan voidaan laittaa vaikka kuinka yksityiskohtaisiavaatimuksia.

Turussa kaavat on tuotu sinne missä ihmiset ovat

Kaavoituksesta voisi luoda oman facebook-sivun.

Kaavoitus on arvovalinta ja se kuuluu meillekaikille.

Vihreät kuntapäivät 4. jakso (Kaupunkitilan kaappaaminen)

2011-11-03T12:22:00.000-07:00

Hajanaisia huomioita kahdesta innostavasta esityksestä kuntapäivillä:

Miten vihreitä kyliäja kaupunkeja rakennetaan?

puhujana Jan-Erik Andersson, arkkitehti ja kuvataiteilija

www.anderssonart.com

Tarvitaan enemmän fantasiaa kaupunkitilaan, niin ihmiset viihtyvätparemmin.

Vertaiset kaappaavat kaupunkitilan - eli miten arvoista tehdään toimintaa

Maria Ritola, tutkija, Demos

60 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta suurena uhkana

50 % haluaa tehdä itse jotain

12 % ei ole kiinnostunut

Täysin uusissa asioissa pelkkä helppo ei riitä, tarvitaan enemmän.

Tekoihin sysää oivallus siitä, että kaltaiseni toimivat näin.

Käännetään suunnittelu ympäri:

First life…then space…and then buildings!

Vihreät kuntapäivät osa 3 (tulevaisuuden liikenne)

2011-11-03T11:56:00.000-07:00

Tämä on nyt sitten vihreiden kuntapäivien (elokuussa Jyväskylässä) kolmas pikkujakso.

Tutkija Vilja Varho Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta puhui tulevaisuuden liikenneratkaisuista.

Suomen tulevaisuuden liikenneratkaisuja kartoittaa Cast-hanke.

Isoimmat päästöt syntyvät henkilöautoliikenteestä ja tiekuljetuksista. Liikenteestä syntyy ympäristöhaasteita, kuten hiukkaspäästöt, melu, valosaaste, elinympäristöjen pirstoutuminen, eläinten tiekuolemat (6 miljoonaa eläintä vuodessa), happamoituminen, rehevöityminen…

Liikkuminen on kuitenkin perusoikeus. Julkinen liikenne maaseudulla on enemmän peruspalvelu kuin ympäristöteko. Puolityhjän bussin kulkeminen ei auta ympäristöä.Biopolttoaineet saattavat tulevaisuudessa helpottaa ympäristörasitusta.

Liikkumiseen voidaan vaikuttaa erilaisilla ratkaisuilla.Tiivis yhdyskuntarakenne ja palveluiden sijoittaminen vaikuttaa liikkumisen tarpeeseen. Samoin etätyö ja verkossa asioiminen ja ostaminen.

Hinnoittelu ja verotus vaikuttaa kulkumuodon valintaan. Infrastruktuurin pitäisi olla sellainen, että on mahdollisuus valita muu liikkumistapa kuin oma auto. Asenne, tiedot ja kokemus vaikuttaa tapoihin. Esimerkiksi, kun ihminen muuttaa uuteen kaupunkiin, hänet totutetaan joukkoliikenteen käyttäjäksi, esim. vuoden bussilippu. Kevyen liikenteen terveysvaikutukset houkuttavat käyttämään polkupyörää tai kävelyä.

Kuntatasolla voidaan vaikuttaa kuntalaisten valintoihin mm. seuraavilla keinoilla:

- julkisen liikenteen suunnittelu

- pyörätien huolto ja valaisu

- pyörien turvallinen säilytys

- liityntäpysäköinnin järjestäminen (kuka maksaa, nukkuma- vai työpaikkakunta)

- parkkipaikkojen kustannukset käyttäjille

- mahdollisuus käyttää paikallisesti tuotettua biokaasua tai etanolia (paikallisbussi käyttää, paikallinen viljelijä tuottaa)

Kunnan omassa toiminnassa, omien työntekijöiden ja toimintojen kohdalla pitäisi ottaa huomioon:

- oma autokalusto, ajokoulutus, huolto, lohkolämmittimet jne.

- Kunnan tavaranhankinta

- Sähköisten palvelujen kehittäminen

- Kunnan omien työntekijöiden etätyömahdollisuus ja etäneuvottelut

- Parkkipaikat, suihkut työntekijöille

- Asenne, suhtautuminen, kampanjat

- www.motiva.fi

Liikkumisen vallankumoukseen tarvitaan sekä isot että pienet muutokset.

Vihreät kuntapäivät elokuussa osa 2

2011-10-26T10:06:00.000-07:00

Elokuun kuntapäivät Jyväskylässä ovat jo melkein unohtuneet, mutta muistiinpanoja katsomalla muistuu jotain mieleen.

Iivo Vehviläinen, johtava konsultti, firmasta Gaia Consulting puhui meille yhdyskuntasuunnittelun ilmasto- ja energiakysymyksistä.

Lähtökohtana on se, että kasvihuonekaasujenmäärän on käännyttävä laskuun 10-15 vuodessa.
Noin 80 prosenttia päästöistä Suomessa syntyy energiankulutuksesta.

Millaiseen yhdyskuntarakenteeseen meillä on varaa tulevassa kehityksessä?

On mahdotonta nähdä tulevaisuuteen. Emme tiedä, millaisia autot tulevat olemaan tai millaista teollisuutta meillä tulee olemaan. Emme tiedä edes sitä, paljonko suomalaisia on tulevaisuudessa?

Vähähiiliseen maailmaan siirtyminen maksaa joka tapauksessa paljon. Ne investoinnit, joita seuraavan 40 vuoden aikana on tehtävä, vaativat 100-150 miljardia euroa.
Ilmastonmuutoksen torjunta on halvempaa kuin siihen sopeutuminen.

Teollisuuden huolena ovat nousevat energiahinnat.
Pitäisikö pääpaino kehittämisessä olla energiatehokkuudessa vai päästöttömissä energialähteissä?
Mihin pystytään? Mihin on varaa?

Mihin sitten kuntatasolla voidaan vaikuttaa?
- Liikkuminen
- Rakennukset ja rakentaminen (työkaluina kaavat, rakennusjärjestys ja tontinluovutusehdot)
- Kotitaloudet, palvelut ja teollisuus

Kuntatasolla ei voi eikä tarvitse tehdä kaikkea, mutta jos rakennettu ympäristö toimii kestävästi, on paine muille sektoreille vähäisempi.

EU:n vaatimukset ovat, että uudisrakennusten pitää olla lähes nollaenergia –rakennuksia. Julkisten rakennusten pitää olla niitä vuodesta 2019 alkaen, kaikkien rakennusten vuoden 2020 loppuun mennessä.

EU:n energiatehokkuusdirektiivi on vielä ehdotus, mutta siinä vaaditaan, että julkisen sektorin korjaustavoite on 3 % rakennuksista vuodessa. Lämmitys- ja jäähdytystarve täytyy selvittää julkisella sektorilla. Julkisten hankintojen tulee olla energatehokkaita.

Rakentamisessa tulee suosia umpikortteleita, joista muodostuu lämpösaarekkeita. Aurinkoenergia on otettava käyttöön.
Rakennusten suuntaus on mietittävä energiatehokkuuden mukaisesti. Asuntojen kokoja pitää pienentää. Hiilineutraaliin tavoitteeseen siirtymisen kustannukset ovat hurjat. Alueella ei olisi enää mahdollista monenkaan asua.

Kuntatason haasteita ovat:

Sijainti ja liikenne:
- Sijainnin ja liikkumisen merkitys kasvussa
- Pyöräilyn ja kävelemisen edistäminen
Tehokas rakentaminen:
- Työvälineiden tehostaminen: elinkaarilaskelmat, energiakaavat ym.
- Panostus materiaalivalintoihin (puu) ja kierrätykseen
Kestävä käyttö:
- Nykyisten tilojen käytön tehostaminen
- Kulutustottumukset
Taloudellinen kestävyys:
Investointikustannusten haaste on ratkaistava

Muistelot jatkuvat taas, kun sopiva hetki koittaa....

Teemojani kunnallispolitiikassa

2011-09-22T11:59:00.000-07:00

Kysyttiin omia teemojani kunnallispolitiikassa. Näin vastasin:

Tulevat sukupolvet tarvitsevat kunnolliset elämän mahdollisuudet.

Siksi luonnosta, lähiympäristöstä ja kaupunkirakenteesta pitää nyt pitää huoli. Niitä pitää katsella tulevaisuuden asukkaiden silmin. Seuraavat sukupolvet ansaitsevat kauniin kaupungin ja puhtaan Tuusulanjärven.

Lapsiköyhyyden poistaminen vaikuttaa tulevien sukupolvien elämän edellytyksiin myös.
Mitä useampi lapsi saa hyvän alun, sitä enemmän meillä on työssäkäyviä veronmaksajia ja itsenäisesti toimeentulevia asukkaita.

Kestävää - katsottavaa - elettävää arkkitehtuuria

2011-08-25T11:03:00.000-07:00

Vihreät Kuntapäivät
Jyväskylä 20.-21.8.2011

Ville Niinistö totesi avauspuheessaan kuntarakenteen uudistamisesta:

Tärkein kysymys on se, miten luodaan uuden ajan hyvinvointia.

Kunnat ovat olemassa asukkaitaan varten. Asukkaiden täytyy mahdollisimman paljon voida vaikuttaa siihen, millainen heidän oma kuntansa on. Suuressa kunnassa täytyy kuunnella aidosti asukkaita. Kuntayhtymät vievät helposti vaikuttamismahdollisuudet.
Kuntien täytyy olla sen kokoisia, joissa maankäyttö on mielekästä ja joukkoliikenne mahdollinen. Kaupunkiosalautakunnat ovat asiantuntijoita arjen kysymyksissä.
Kulttuurina pitää olla se, että keskeneräisistä asioista puhutaan ja ihmisillä on mahdollisuus osallistua. jo valmisteluun.

,Jyväskylän yleiskaavapäällikkö, arkkitehti Leena Rossi puhui kestävästä yhdyskuntasuunnittelusta.

Rakentamisen ja suunnittelun tärkeät sanat ovat käytettävä, kestävä, ja kaunis
Arkkitehtuuriltaan omaleimaiset, tunnistettavat kaupunginosat ovat usein myös asukkaidensa arvostamia vahvoja yhteisöjä.
Koska kaikki ovat vastuussa ympäristöstä, kaikilla on myös oikeus osallistua suunnitteluun.

Ilmastonmuutos, sen hillintä ja siihen sopeutuminen vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun.
Mieleen jäi hieno ajatus: Tarvitaan elämälle herkempi kaupunkirakenne.
On luotava kestävää – katsottavaa – elettävää arkkitehtuuria

Jyväskylässä on haluttu luoda Kehä vihreä. Vihermaailmalla suuri arvo. Pyritään luomaan eheitä viherreittejä. Reittien jatkuvuus on tärkeä.

Koululaisten liikkumisen suunnittelussa ajatuksena on: turvallisesti kävellen tai pyörällä alakouluun. Kävellen, joukkoliikenteellä tai pyörällä yläkouluun

Mihin katosi Tuusulanjärven kamarimusiikkifestivaali?

2011-07-30T00:54:00.000-07:00

Tilalle on tullut Meidän festivaali, taiteellisena johtajana edelleen Pekka Kuusisto.

Miksi nimi piti vaihtaa? Kenen "meidän" festivaalista on kysymys? Pekka Kuusiston ja kavereidenko? Minä en ainakaan tunne kuuluvani siihen me-porukkaan. Olen hämmentynyt. Kuka päätti nimen vaihdosta? Oliko sponsoreilla (kuten Järvenpään kaupungilla ja Tuusulan kunnalla) mitään sanottavaa siihen? Nimen vaihto teki festivaalista sisäänpäin lämpiävän (jota se on ehkä ollut jo aiemminkin, mutta se ei häirinnyt) , kodittoman (kuka muistaa missä Meidän festivaali tapahtuu?) ja epämääräisen (sehän voisi unohtaa kamarimusiikin vaikka kokonaan).

Ehdotan, että festivaalin nimeksi palautetaan Tuusulanjärven kamarimusiikkifestivaali. En keksi yhtään syytä, miksi nimen pitäisi olla mikään muu.

Tämän kesän festivaalilla on 19 konserttia, niistä 16:ssa esiintyy Pekka Kuusisto. Saman festivaalin taiteellinen johtaja on Pekka Kuusisto. Pekka on monipuolinen ja lahjakas muusikko, häntä kuuntelee mielellään. Ja tämä ratkaisu tulee varmasti halvemmaksi kuin se, että palkattaisiin enemmän muusikoita esiintymään. Mutta pitäisikö tateellisen johtajan yläpuolelle valita vielä taiteellisempi johtaja, joka päättäisi siitä, kuka esiintyy ja montako kertaa Meidän Pekka esiintyy? Arvostelukyky oman esiintymisen suhteen ei ole aivan pettämätön. Vaikka tällä kertaa menisi hyvin, meneekö seuraavanakin kesänä? Onko aina uudistuvan Pekka Kuusiston kuuleminen vuodesta toiseen aina yhtä mielenkiintoista?

Tahdon osallistua ensi kesänä Tuusulanjärven kamarimusiikkifestivaaliin!

Lasten oikeus taiteeseen

2011-06-23T03:02:00.000-07:00

Vuosi sitten puoluekokouksessa hyväksyttiin vihreiden poliittinen ohjelma. Olin saanut siihen mukaan yhden itselleni tärkeän kappaleen:

Taiteella on suuri merkitys hyvinvoinnin tuojana. Taiteen tekemistä ja siitä osalliseksi pääsemistä tulee tukea kaikin tavoin. Taidekasvatus täytyy saada kaikkien lasten ulottuville.

Uudessa hallitusohjelmassa lukee:

Kaikkien lasten oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin tuetaan vahvistamalla lastenkulttuurin asemaa ja toimintaedellytyksiä. Taiteen perusopetuksen maanlaajuista tavoitettavuutta edistetään.

Voisikohan pohja löytyä tuosta vihreiden ohjelmasta? Tuntuu kivalta uskoa niin :)

Ympäristö pääsi hallitusohjelmaan

2011-06-21T03:11:00.000-07:00

Me vihreät olemme ympäristö- ja ilmastopuolue. Uudessa hallitusohjelmassa ympäristö- ja ilmasto-osuus on hyvä.

Tämä on vasta toinen hallitusohjelma, jonka olen lukenut kokonaan. Minulla on kuitenkin sellainen käsitys, että tämä on vihreiden kannalta paras hallitusohjelma koskaan. Ja sen toteutumista valvoo oma ympäristöministerimme.

Ohjelmassa on hankalia asioita, kuten yliopistojen rahoitus, kuntien rahoitus, ydinvoimalaoiden rakennusluvat. Kamalia asioita, kuten kristillisten haluama aborttiselvitys.

Mutta siinä on hyvä ympäristö- ja ilmasto-osuus.

Tästä syystä kannatin hallitukseen menoa.

Vaahtokylpyä

2011-06-14T05:49:00.000-07:00

Helsingin Sanomat kirjoitti viikonlopun puoluekokouksesta epäreilusti. Kaiken sen tärkeän keskustelun sijaan kerrottiin kasvisruuasta, koululla majoittuneiden epämukavuudesta hotellissa yöpyneeseen eliittiin verrattuna ja VAAHTOBILEISTÄ.

Jutusta tuli se käsitys, että vihreät järjesti puoluekokouksen yöohjelmana vaahtobileet. Tosi asiassa ravintola Onnela Kuopiossa järjesti sinä yönä surkeat vaahtobileet. Se oli ainoa ravintola, jonne ei ollut pitkää jonoa, joten muutama vihreä (Ville Niinistö joukossa) meni sinne viettämään iltaa. Kukaan ei töppäillyt, kukaan ei sikaillut. Mutta hesari teki ison jutun.

Nyt kenttäväki ja ne jotka eivät olleet paikalla, kysyvät, miksi tämmöiset bileet ja tämmöistä rälläilyä.

Harmittaa toimittajan ilkeys ja epäreiluus. Mutta samalla ihmettelen, missä on suomalaisten medialukutaito? Uskovatko ihmiset, että maailman menoa voi ymmärtää lukemalla lehtiä? Että totuus on hesarin sivuilla?

Maailmaa voi ymmärtää ja sitä voi muuttaa vain jos menee maailman menoon mukaan.

HALLITUKSEEN EI

2011-06-06T11:02:00.000-07:00

Näin vihreä puoluevaltuuskunta päätti tänään. Puolustin neuvotteluihin menemistä niillä perusteilla, joista olen täällä aiemmin kirjoittanut. Puhuin ja äänestin neuvotteluihin menemisen puolesta. Mutta tämäkin minulle kelpaa. Yhteisen hallitusohjelman aikaan saaminen keskustan kanssa olisi ollut vasikea, ellei mahdoton tehtävä.

HALLITUKSEEN VAI EI. OSA 2

2011-06-05T19:59:00.000-07:00

Vihreät ei ole olemassa siksi, että sen päätehtävä olisi lisätä kannatustaan. Vihreät on olemassa siksi, että se muuttaa maailmaa.

En pidä hyvänä, että näiden vaalien jälkeen entinen hallitus jatkaa. Silti pidän sitä parempana kuin sitä, että perussuomalainen politiikka valtaa Suomen neljäksi vuodeksi.

Siksi meidän täytyy mennä hallitusneuvotteluihin mukaan. Jos hallitusohjelma on sellainen, että vihreät voivat muuttaa Suomea ja torjua henkisen taantumisen, meidän täytyy mennä hallitukseen. Mutta vain siinä tapauksessa, että hallitusohjelma ja mahdollisuudet ovat sellaiset.

Hallitukseen vai ei?

2011-05-13T09:33:00.001-07:00

Vaikea kysymys.

Hallitusneuvotteluihin kannattaa mennä. Ja neuvotteluihin pitää mennä kertomaan, millaiseen hallitukseen olemme valmiita. Ehtojen täytyy olla tiukan vihreät. Ei ole kuitenkaan järkevää mennä kertomaan sellaisia ehtoja, joilla halutaan, että meidät rajataan heti hallituksesta pois.

Ydinvoiman lisärakentaminen on kynnys. Sekin voi olla kokoomukselle liikaa. Mutta vihreille on liikaa jättää se huomioimatta.

Muut asiat ovat sellaisia, että jos niistä tärkeitä saadaan hallitusohjelmaan, voimme mennä mukaan. Tärkeimpiä ovat ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät tehtävät. Niitä ovat:

- rataverkon rakentaminen ja kunnostaminen
- turpeen noston rajaaminen luontoarvonsa menettäneille alueille ja turpeen tukien vähentäminen
- uhanalaisten eläinten suojeleminen
- päästövähennysten tavoitteiden nostaminen 30 prosenttiin

Vasta sen jälkeen tulevat mukaan ihmisten hyvinvointiin ja eriarvoisuuteen liittyvät kysymykset, kuten

- lapsiköyhyyden poistaminen
- tasa-arvoinen avioliittolaki
- vaalilaki

Vihreä ympäristöministeri olisi loistava saavutus.

Vihreän hallitustaipaleen täytyy olla vihreä ja sen täytyy myös näyttää vihreältä. Kaikki muu on hyvän asian haaskausta.

Taiton kiitosseurat

2011-05-01T23:45:00.000-07:00

Taito Leppämäki, mieheni äidin mies, järjesti kiitosseurat.

Taito ei usko elämänsä jatkuvan enää kauan, joten hän halusi kutsua vaimonsa suvun koolle kiitosseuroihin.

Hieno tilanne, siitä toivoisi syntyvän ihan tavan.

Kiitetään ja muistellaan yhteistä elämäntaivalta silloin, kun ystävä on vielä joukossa mukana.

Ympäristö hävisi vaalit

2011-04-28T04:58:00.000-07:00

Vihreiden vaalitappiosta kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Kyllähän se harmittaa. Ja on huolestuttavaa. Mutta huolestuttavampaa kuin itse vaalitappio ja edustajapaikkojen iso menetys, on se, että selvästikään ympäristö- ja ilmastoasiat eivät kiinnosta suomalaisia.

Ei käynyt nimittäin niin, että vihreiden äänet olisivat siirtyneet enemmän ympäristöasioita ajaville ehdokkaille muissa puolueissa. Äänet siirtyivät ehdokkaille, jotka eivät ole kiinnostuneita ilmastosta, ympäristöstä ja tulevaisuudesta. Äänet siirtyivät osittain hyvinvoinnin puolustajille (joka on toiseksi tärkeintä, mutta ei tärkeintä). Äänet siirtyivät myös keskiluokan ja eläkeläisten etujen ajajille (joka sekin on tärkeää).

Tärkeimmästä asiasta, tulevaisuudesta, suomalaiset eivät ole kiinnostuneita. Siitä pitää olla - ei enää pelkästään huolissaan, vaan suorastaan hädissään.

Kiitos kaikille tukijoilleni!

2011-04-18T04:11:00.001-07:00

Tässä ei nyt käynyt niin kuin hurjimmissa unelmissamme toivoimme. Mutta ei käynyt huonostikaan. Tässä lottoarvonnassa panokset on isot ja toiveet suuret. Ei voi mitään, että nyt on pettynyt olo.

Mutta on tässä tyytyväisyydenkin aiheita:

Vihreät saivat Järvenpäästä 2169 ääntä, 10,3 prosentin kannatuksen. Se on hyvä pohja lähteä kunnallisvaaleihin ja toivbotaan, että perussuomalaisten hohto on jo silloin vähän laskenut.

Keskiuusimaalaiset vihreiden kannattajat eivät nyt ymmärtäneet, että tässä olisi ollut heidän edustajansa. Ehkä seuraavalla kerralla saamme kerättyä äänet Keski-Uudenmaan vihreän kansanedustajan taakse. Jokaisesta vaalista oppii paljon. Seuraaviin mennään viisaampina.
Rosa Meriläisen sanoin: Vaalit on politiikan parasta aikaa.

Olen hirveän onnellinen teistä kaikista. Olen tehnyt vaalikampanjaa hyvällä mielellä ja saanut yllättävän ison tuen teiltä kaikilta. Kiitos siitä. Se kannattelee pitkään.

Ja ei kun seuraaviin seikkailuihin! Vihreä työ jatkuu.

Vähän sanoja taiteesta

2011-04-13T22:27:00.000-07:00

takaisin

Kun viime keväänä tehtiin vihreiden poliittista ohjelmaa, esitin sinne yhtä kappaletta:

Taiteella on suuri merkitys hyvinvoinnin tuojana. Taiteen tekemistä ja siitä osalliseksi pääsemistä tulee tukea kaikin tavoin. Taidekasvatus täytyy saada kaikkien lasten ulottuville.

Sitä yritettiin poistaa, sitä yritettiin muuttaa ja pehmentää. Puoluekokous hyväksyi sen sitten lopulta tuollaisena. Olen ollut siihen tyytyväinen.

Helsingin Sanomat kertoo tänään, että puolueiden vaaliohjelmissa puhutaan vain vähän taiteesta. Lehti kertoo, että vihreiden ohjelmasta löytyy maininta taiteesta. Juuri tämä kappale :)

Puhemylly torilla 9.4.2011

2011-04-10T00:37:00.000-07:00

Ystävyyskylä Romaniaan

2011-04-07T09:51:00.000-07:00

takaisin

Maailmanparantajan kahvilassa keskustelimme Pekka Haaviston kanssa pakolaisista ja romanikerjäläisistä. Syntyi loistava idea: perustetaan Romaniaan ystävyyskyliä.

Järvenpään kaupunkikin voisi valita yhden kylän, johon rakennettaisiin kunnon asunnot, koulu, terveydenhuolto. Järvenpääläiset voisivat lahjoittaa rahaa, kun kaupunki käynnistäisi projektin. Ne rahat, jotka haluaisi antaa kerjäläisille, voisi antaa suoraan kylän rakentamiseen.

Mikä voisi olla Järvenpään oma romanialainen ystävyyskylä?

Kasviswokkia Hyvinkäällä 5.4.2011

2011-04-05T23:22:00.000-07:00

MLL:n vaalipaneeli

2011-04-03T23:18:00.000-07:00

Tulevaisuus lapsille

2011-04-03T13:00:00.000-07:00

takaisin

Tämän sukupolven velvollisuus on jättää seuraaville sukupolville semmoinen maa, jossa on hyvät mahdollisuudet elää. Se tarkoittaa puhtaita järviä, puhdasta luontoa, metsiä, eläimiä, kaunista ympäristöä. Se tarkoittaa myös hyviä taloudellisia edellytyksiä elämälle. Se on jokaisen lapsen etu. Se on ensisijainen asia, jota lapsiperheet tarvitsevat. Hyvä tulevaisuus lapsille.

Lapsiköyhyys täytyy poistaa heti. Kaikilla lapsilla täytyy olla tasaveroiset mahdollisuudet hyvän elämän alkuun. Viime vuosina on luisuttu tilanteeseen, jossa lapsiperheiden tuloerot kasvavat. Osa lapsista saa harrastaa, saa hyvää terveydenhuoltoa, saa koulutusta. Osa syrjäytyy jo pieninä perheen gtaloudellisen tilanteen vuoksi. Tilanteen täytyy muuttua.

Isien mahdollisuus osallistua lasten hoitoon täytyy olla tasavertainen. Vanhempienvapaa ja hoitovapaa ja ennen kaikkea niiden työnantajiin kohdistuvat kulut pitää jakaa tasan molempien vanhempien kesken. Isät täytyy ottaa paremmin huomioon neuvoloiden, päiväkotien ja koulujen asiakkaina.

Perheet tarvitsevat joustavia hoitovaihtoehtoja tarvitaan. Lasten kotihoito täytyy olla kaikille mahdollista. Täytyy mahdollistaa erilaiset hoitovaihtoehdot, jolloin osa-aikainen tai vähäinen työnteko hoitovapaan aikana on mahdollista. Kaikkien kolme-kuusivuotiaiden pitää päästä osa-aikaiseen päivähoitoon.

Lapsiperheet tarvitsevat muutakin tukea kuin suoraa taloudellista tukea. Erilaisia perhepuistoja ja kokoontumispaikkoja tarvitaan lisää. Kodinhoitaja-apua silloin kun kotona oleva vanhempi sairastuu tai ei muuten jaksa.

Annetaan lapsille tulevaisuus.

Vihreät Prismassa 16.3.2011

2011-03-16T23:20:00.000-07:00

Uudenmaan vihreät naiset

2011-03-13T23:17:00.000-07:00

Onnistuuko Järvenpää toteuttamaan ilmasto-ohjelman?

2011-03-08T23:57:00.000-08:00

takaisin

Puheenvuoroni kaupunginvaltuustossa 7.3.2011

Ilmastonmuutos on hidas prosessi. Se ei aina tunnu yhtä ajankohtaiselta ja huolestuttavalta. Siksi on tärkeää tehdä suunnitelmia sen torjumiseksi, yhteisiä päätöksiä, joita pyritään noudattamaan.

Keski-Uudenmaan strateginen ilmasto-ohjelma on monen kunnan yhdessä tekemä kompromissi. Se on hyvä ohjelma silti. Mutta me järvenpääläisinä pystymme parempaankin. Meillä on valmiuksia. On tiivistä kaupunkirakentamista, hyvät mahdollisuudet kevyen liikenteen johtavaksi mallikaupungiksi. Meillä on uusia asuinalueita, joissa voidaan toteuttaa ekologista rakentamista. Ei siis tehdä kompromisseja vaan tehdään kunnolla.

Ilmasto-ohjelmassa mainitaan yhtenä toimenpiteenä autojen ja pyörien liityntäpysäköinnin lisääminen. Pyöräpysäköinti on pyöräilykaupungin tärkeimpiä asioita. Tähän kaupunkiin täytyy saada kunnolliset turvalliset lukittavat pyöräsäilytyspaikat aseman välittömään läheisyyteen. Säilytyspaikka, jonne voi jättää lukkojen taakse myös pyöräkypärän ja sadeviitan ja muut arkipyöräilyn välttämättömät lisukkeet. Jokapäiväinen arkipyöräily täytyy tehdä mahdolliseksi.

Ohjelman tulee näkyä kaupunkistrategiassa ja palveluverkkosuunnitelmassa. Se täytyy ottaa huomioon kaavoituksessa, virkamiesten ja lautakuntien toiminnassa. Ilmasto-ohjelman linjausten huomioimisen täytyy olla aina ensisijainen vaihtoehto ja jos sitä ei noudateta täytyy kertoa, miksi niin ei tapahdu. Toimintaa täytyy myös suunnitella niin, että ilmastonäkökohdat otetaan huomioon.

Meidän suuri huolemme on, miten tämä ohjelma tulee toimimaan Järvenpään kaupungin käytännön arjessa.

Ilmasto-ohjelmaa varten perustetaan Kuuma-kuntien yhteinen seurantaryhmä, joka tarkkailee sitä, miten ohjelmaa kunnissa toteutetaan. Se ei kuitenkaan pelkästään riitä. Tarvitsemme Järvenpäähän määritellyn vastuunkantajan, joka seuraa, miten ohjelma huomioidaan oman kaupunkimme toiminnassa.

Ilmasto-ohjelma ei saa jäädä paperiksi paperien joukkoon. Se ei sido, mutta se on tavoite. Tavoitteen täytyy siirtyä käytäntöön ja elämään kaikilla toimialoilla.

Siksi esitän seuraavan lisäyksen päätösehdotukseen. Ehdotan, että siihen lisätään kolmas pompula, jonka teksti on seuraava:

• kaupunginhallitus hyväksyy suunnitelman ohjelman toteuttamisesta kaikilla toimialoilla ja nimeää, kuka kaupungin hallinnossa on vastuussa ohjelman toteutumisen seurannasta.

(Muutosesitystä ei hyväksytty)

Puoluevaltuuskunta Iisalmessa

2011-02-27T23:13:00.000-08:00

Kahden kerroksen väkeä

2011-02-27T11:14:00.000-08:00

takaisin

Puheenvuoroni puoluevaltuuskunnassa 26.2.2011:

Minulla on huoli siitä, että suomalaiset ovat jakautumassa kahden kerroksen väkeen. Meillä on eriarvoinen terveydenhuoltojärjestelmä.

Osa nauttii työterveydenhuollon palveluista, Näiden ihmisten sairaudet ja mahdollinen tuleva sairastaminen otetaan vakavasti ja hoidetaan huolella.

Osa suomalaisista on julkisen terveydenhuollon piirissä. He maksavat siitä, ja he maksavat aina vain enemmän. Samalla julkisen puolen resurssit heikkenevät, siellä säästetään. Erikoislääkäreille ja erikoissairaanhoitoon ei potilaita mielellään ohjata.

Erityisen huolissani olen tästä jakautumisesta lasten kohdalla. Ne perheet, jotka ovat voineet hankkia lapsilleen vakuutuksen saavat hyvää ja perusteellista hoitoa yksityisellä sektorilla. Toiset käyttävät julkisia palveluja. Heidän hoitoonsa ei kiinnitetä yhtä vakuuttavasti huomiota. Siellä vammoja ei tutkita perusteellisesti, lapsia ei lähetetä tutkimuksiin erikoislääkärille. Edes koulutapaturmia ei tutkita kunnolla. Ja niillä käsillä ja jaloilla pitäisi kuitenkin pärjätä loppuelämä.

Kahden kerroksen väki eriytyy toisistaan kovaa vauhtia. Tämmöinen kehitys täytyy jotenkin pysäyttää. Ehdotan, että aloitamme lapsista.

Perusturva ja perustulo

2011-02-25T13:43:00.000-08:00

takaisin

Olin mukana vaalipaneelikeskustelussa, jonka aiheena oli Perusturva ja sen muutostarpeet. Paneelin järjesti Järvenpää-talolla Vapaus valita toisin –liike ja siihen osallistuivat kansanedustajaehdokkaat Irma Pahlman (Sd), Jussi Saramo (Vas) ja minä, Kaisa Saarikorpi (vihr). Kansanedustaja Erkki Tuomioja piti alustuksen ja loppupuheen keskustelumme päätteeksi.

Vapaus valita toisin –liike ajaa 120 euron korotusta alimpaan syymuotoiseen perusturvaan. Me kaikki panelistit kannatimme sitä. Kerroin kuitenkin, että se ei riitä, se on vasta alku muutokselle. Minua hämmästytti se, että muut panelistit eivät nähneet mitään ongelmaa siinä, että perusturvasta on niin vaikea siirtyä työelämään tai ottaa työtä vastaan. Jussi Saramo jopa moitti minua siitä, että haluan pakottaa ihmiset töihin.

Perusturvan suurin ongelma on mielestäni juuri se, että sen varasta on vaikea päästä pois. Omaa taloudellista tilannetta on hyvin työläs, melkein mahdoton parantaa, jos on perusturvan saaja. Työllistyminen on vaikeaa ja perusturva muodostaa suuria kannustinloukkuja. Paljon muitakin heikkouksia nykyisessä systeemissä on, mutta tämä on pahin.

Vihreiden perustulomalli on yksi yritys ratkaista tuo ongelma. Vuonna 2007 se laskettiin Kelan simulaattorimallilla kustannusneutraaliksi. Se ei siis vaadi lisää rahaa, vaan se rahoitetaan nykyisillä tuilla ja korkeammalla veroprosentilla. Perustulo on verovapaa etu, joka maksetaan kaikille täysi-ikäisille Suomessa asuville Suomen kansalaisille, tuloista riippumatta. Se korvaisi kaikki minimietuudet.

Tuloverotus on kaksiportainen. Alle 5000 euron tulosta maksetaan veroa 39 prosenttia, yli 5000 euroa ylittävästä tulosta 49 prosenttia. Vero sisältää sekä valtion- että kunnallisveron. Veroprosentti voi kuulostaa korkealta, mutta 500 euron perustulo kompensoi sitä reippaasti. 1500 euron tuloista käteen jää 1400 euroa, 2500 euron tuloista taas 2000 euroa., Pienituloisten tulot kasvaisivat reippaasti, isoimmissa tuloissa korkeampi veroprosentti purisi.

Erilainen pienimuotoinen työnteko tulisi kannattavaksi perustulon myötä. Näin se lisäisi työllisyyttä. Perustulo ei ole tarkoitettu köyhän ihmisen pysyväksi tulotasoksi, vaan pohjaksi, jolta hän voi ponnistaa ylöspäin. Koska se on niin alhainen, osa perusturvan varassa elävistä tarvitsee edelleen toimeentulotukea ja asumistukea.

Vasemmistoliitto tarjoaa perustulomallissaan 750 euron perustuloa, joka olisi kuitenkin syyperusteinen. Saramon kritiikki kohdistuikin vihreiden perustulon liian alhaiseen tasoon. Demareiden suurin huoli oli perusturvan liian alhainen taso. Mutta jos perusturvaa vain korotetaan, eikä mitenkään auteta sitä, että perusturvalla elävä voisi tehdä myös työtä, tilanne säilyy ennallaan. Köyhä pysyy köyhänä.

Huoli perusturvan varassa elävien ihmisten toimeentulosta oli kaikille yhteinen. Kukaan ei pysty yksin viemään tavoitteitaan läpi. Mutta voiko niin erilaisista lähtökohdista syntyä yhteistyötä?

Laatukäytävät kevyen liikenteen verkostoon

2011-02-22T00:59:00.000-08:00

takaisin

Kevyen liikenteen väyliin tarvitaan laatukäytäväajattelua. Mitä se tarkoittaisi Järvenpäässä? Silloin jokaisesta kaupunginosasta olisi edes yksi joka päivä turvallisesti käytettävissä oleva reitti kaupungin keskustaan ja lähimmälle joukkoliikennepaikalle, bussipysäkille ja juna-asemalle.

Laatukäytäväajattelua on tähän saakka sovellettu vain autoilijoiden käyttämiin väyliin. Väylien palvelutasoluokat on määritelty. Koska rahaa ei ole riittävästi kaikkien väylien pitämiseen moitteettomassa kunnossa, voimavarat on järkevää kohdistaa niiden väylien kunnossapitoon, jotka ovat tärkeimpiä ja joita käytetään eniten. On saatava aikaan enemmän vähemmällä.

Runsaslumisina talvina kävelijöiden, pyöräilijöiden ja lastenvaunujen työntäjien liikkuminen on työlästä. Autoilija pärjää heikoimmissakin olosuhteissa, hevosvoimia riittää. Yhden ihmisen voimalla liikkuvan valtaa voimattomuuden tunne tukkoisilla väylillä liikkuessa. Terveyttä edistävä liikkuminen ei houkuttele, ja ympäristöystävällinen elämäntapa tulee liian vaikeaksi.

Kevyen liikenteen laatukäytäviä siis tarvitaan kipeästi. Päätepisteisiin tulee järjestää polkupyöräilijöille ilkivallalta ja säältä suojattuja pyöräpaikkoja. Niitä on pidettävä kunnossa. Laatukäytäviä täydentäisivät sivureitit, joita kunnostettaisiin niin hyvin kuin kunnossapitovoimavarat suinkin sallivat. Järjestelmä takaisi sen, että kevyen liikenteen väylät palvelisivat liikkujaa paremmin.

Laatukäytäväajattelua tarvitaan myös sulana kautena. Hiekoitus (murskeet) on järkevää poistaa ja routavauriot korjata samanlaisessa kiireellisyysjärjestyksessä, laatukäytäviltä ensin ja sen jälkeen vähemmän käytetyiltä väyliltä.

Liikkumista edistävä kotikaupunkimme Järvenpää voisi näyttää esimerkkiä kaikille Uudenmaan kaupungeille ja kunnille. Ongelmahan on yhteinen.

Maailmanparantajan kirjablogi

2011-02-21T10:03:00.000-08:00

Käy tutustumassa myös kirjablogiini:

http://maailmanparantajankirjablogi.blogspot.com/

Banderolli

2011-02-20T11:53:00.000-08:00

takaisin

Lähdössä sisseilemään Tuusulanjärven jäälle.

Sissikampanjointia Tuusulanjärvellä

2011-02-20T11:48:00.000-08:00

takaisin

Kannoimme kahta banderollia Tuusulanjärvellä 25 asteen pakkasessa ja ihanassa auringonpaisteessa. Saimme vastaamme iloisersti hymyileviä ihmisiä.

Tukiryhmä Hanki ja Sydän -tapahtumassa

2011-02-20T11:46:00.000-08:00

takaisin

Järvenpää mukaan ilmastotalkoisiin

2011-02-15T23:42:00.000-08:00

takaisin

Järvenpään kaupunginhallitus hyväksyi Kuuma-ilmastostrategian tavoitteelisena, ei sitovana ohjelmana. Nyt vaaditaan luottamusmiehiltä suurta tarkkaavaisuutta siinä, että ohjelmaa todellakin toteutetaan.

Ilmastonäkökulman pitää olla mukana kaikessa kaupungin päätöksenteossa. Investointeja on tarkasteltava myös siltä kannalta. Ilmastoasioita täytyy käsitellä säännöllisesti eri toimialoilla ja kaupungin johtoryhmässä.

Mutta miten kaupunkilaisille tehdään arjen ilmastoteot helpoiksi?

Kiintiövihreä

2011-02-07T13:15:00.000-08:00

takaisin

Kaupunginhallituksessa piti taas vaihtaa mies naiseksi taloustyöryhmään, kun kiintiöt eivät täyttyneet. Viime viikolla oikein kokeneet poliitikot arvostelivat kiintiöitä. Kokoomuksen naispolitiikko oli aina valittu kaikkiin tehtäviin osaamisensa perusteella. Hän ei halunnut tulla valituksi kiintiönaisena. Miksi ihmeessä ei?

Kiintiönaisena tehtävään pääsy voi olla tapa päästä poliittisella uralla ja poliittisessa osaamisessa ja kokemuksen hankkimisessa alkuun. Jokaisen on aloitettava joskus. Tämä naispoliitikko ei halunnut tulla valituksi naiskiintiöstä, mutta häntä ei yhtään häirinnyt se, että hänet oli valittu tehtäviinsä Kokoomuksen kiintiöstä.

Kiintiöt sekoittavat mukavasti sen, miten asioiden odotetaan menevän. Pidetään vain kiinni kiintiöistä. Luovutaan niistä sitten, kun naisia ja miehiä valitaan luottamustehtäviin tasaveroisesti ihan luonnostaan. Luovutaan kiintiöistä sitten, kun luottamustehtävissä tapahtuu uusiutumista ihan itsestäänselvyytenä.

Minäkin olen tehtävissäni kiintiövihreänä. Erityisesti olen sitä Kuuma-hallituksessa, johon piti valita yksi vihreäkin. Hyvä, että pääsin siihen kiintiöön.

Rakennetaan tulevaisuuden Järvenpäätä

2011-01-31T13:51:00.000-08:00

takaisin

Olemme rakentamassa Järvenpäätä, joka on olemassa 20 ja 50 vuoden päästä. Emme rakenna samanlaista Järvenpäätä kuin se oli 20 tai 50 vuotta sitten. Emme rakenna myöskään sellaista kaupunkia, jossa olemme itse tottuneet asumaan. Kaupunki muuttuu ja sen pitääkin muuttua vastaamaan tulevien sukupolvien tarpeita ja toiveita.

Siksi tarvitsemme herkkyyttä nähdä ja reagoida uuteen ja tulevaan. Tarvitsemme uutta innovatiivista asumisajattelua. Yksi esimerkki muualla maailmalla lisääntyvästä tulevaisuuden asumismuodosta on erilaiset pienasumisen ja kerrostaloasumisen etuja yhdistyvät tavat. Toinen on yhteisöllinen asuminen, tilojen ja tarvikkeiden jakaminen. Eriasteinen yhteisöllinen asuminen voi jatkua lapsuudesta vanhuuteen saakka. Ja se voi olla myös yksi tapa helpottaa tulevaisuuden vanhusten hoito-ongelmia.

Meidän lapsemme eivät ehkä haluakaan samanlaista asumista kuin me. Haluavatko tulevat sukupolvet ison pihan ja kasvimaan? Haluavatko he perinteistä omakotiasumista? Vai hakevatko he ehkä jotain muuta?

Asuntotuotanto-ohjelmaa toteutettaessa on syytä pitää tuntosarvet herkkinä sille, mitä on tulossa ja mihin ollaan menossa.

Katsotaan tulevaisuuteen.

Valtuustopuheeni 31.1.2011

Toivoa on

2011-01-27T22:51:00.000-08:00

Vihreiden uusi talouden kuntoonsaamispaketti ilahduttaa. Myydään valtion omistuksia ja rakennetaan raideverkosto kuntoon. Ilman raideverkostoa tämä maa ei toimi, ei menesty. Rakentamisella on kiire ja rahat on löydyttävä.

Luovutaan osakeomistuksesta, sijoitetaan investointeihin!

Päätös yksityisen perusopetuksen aloittamiseen maksettavan rahoituksen johdosta vuodelle 2010 tehdyn kunnan peruspalvelujen vähennyksen myöntämisen..

2010-12-20T12:36:00.000-08:00

Otsikko tämän päivän kaupunginhallituksen esityslistasta menee kokonaisuudessaan näin:

Päätös yksityisen perusopetuksen aloittamiseen maksettavan rahoituksen johdosta vuodelle 2010 tehdyn kunnan peruspalvelujen vähennyksen myöntämisen kumoamisesta.

En ymmärrä otsikon perusteella ollenkaan, mistä on kysymys. Toivottavasti otsikon tekijä ymmärtää ja osaa selittää.

Joulusoittajaiset 12.12.2010

2010-12-13T11:17:00.000-08:00

Taideopetus peruskouluun

2010-12-05T11:34:00.000-08:00

takaisin

Taiteen kokeminen ja tekeminen on ihmisen hyvinvoinnille tärkeää. Jokaisen lapsen ja aikuisen pitäisi päästä niistä osalliseksi. Olen erityisen huolissani siitä, että niin monet lapset jäävät taideopintojen ulkopuolelle. Ammattitaitoiseen tanssin, kuvataiteen tai musiikin opetuksen piiriin pääsevät vain hyvin toimeentulevien perheiden lapset. Opiskelu kunnan ja valtion tukemassa musiikkiopistossakin on kallista. Suurin osa soittotaitoa haluavista lapsista ei edes pääse musiikkiopistoon, vaan heille on mahdollista voivat ainoastaan opiskella vielä paljon kalliimmassa yksityisessä opetuksessa. Kuitenkin soittotaidon pitäisi olla jokaisen saavutettavissa. Esimerkiksi maahanmuuttajalapset ovat useimmiten taideopetuksen ulkopuolella.

Taidekasvatuksen pitää olla kaikkien ulottuvilla. Parhaiten se silloin voidaan toteuttaa peruskoulussa.

Puhun nyt musiikin opiskelusta, koska se on minulle tuttua. Näen, miten soittoharrastus opettaa oppimaan. Lapsi saa aluksi jopa mahdottomalta tuntuvan tehtävän, opettelee sen pala kerrallaan, kunnes hallitsee sen. Ja tarttuu sen jälkeen uuteen samanlaiseen tehtävään. Kerta kerran jälkeen lapsen usko siihen kasvaa, että hän oppii, hän osaa. Samaa menetelmää lapsi voi käyttää kaikessa oppimisessa. Miksi tätä kokemusta ei voisi tarjota kaikille lapsille?
Ennen kaikkea soittoharrastus on tunteiden purkamisen keino, tapa tuoda niitä esille. Lisäksi se antaa valmiuksia monenlaisen musiikin kuuntelemiseen ja siitä nauttimiseen. Suurin osa ihmisistä on tuskan ja surun hetkellä saanut lohtua musiikista. On tärkeää, että tulevat musiikin esittäjät ja tekijät saavat kasvaa monipuolisen ja korkealaatuisen musiikkikasvatuksen keskellä.

Peruskoulu tuo taidekasvatuksen jokaisen ulottuville. Siksi se pitäisi myös viedä peruskouluun. Tuntimäärät eivät nykyisellään riitä siihen, että lapset saisivat kunnon valmiudet harrastukseen.

Oma visioni musiikinopetuksesta peruskoulussa on se, että kaikilla kouluilla olisi musiikkiryhmiä, joihin kaikki halukkaat saisivat osallistua. Niissä tehtäisiin musiikkiprojekteja ja jokainen voisi opiskella jonkun soittimen soittamista. Oppilaan ei tarvitsisi matkustaa toiseen kouluun musiikkiluokalle, vaan musiikinopettaja tulisi hänen kouluunsa pitämään musiikkiluokan tunteja. Kaupungissa voisi olla yhteinen orkesteri ja yhteinen kuoro musiikkiryhmien oppilaille. Oppilaita ei testattaisi, vaan ryhmiin pääsisivät kaikki halukkaat. Korvaisin tällä tavalla perinteiset musiikkiluokat. Samanlaisia ryhmiä voisi olla kaikissa taideaineissa. Sen lisäksi pitäisi luoda selkeä polku, miten innostunut oppilas voi jatkaa kunnianhimoisempaan taideopiskeluun ilman pääsykokeita ja ilman taloudellisia esteitä.

Uuden miessukupolven isät

2010-11-25T12:45:00.000-08:00

takaisin

Isä menee odottavan äidin kanssa neuvolaan. Äidille on varattu pehmeä ja hyvä tuoli. Isälle ei ole tuolia. Hän joutuu istumaan jakkaralle oven suuhun. Isästä tuntuu, ettei hän olekaan oikeassa paikassa eikä hänen pitänytkään olla mukana. Isältä ei kysytä, miten hän on pärjännyt.

Uusi miessukupolvi on kasvamassa mieheyteen ja isyyteen. Moni mies ei tunnista itseään perinteisestä mieskuvasta eikä pysty samastumaan sellaiseen käyttäytymiseen, jota mieheltä odotetaan. Eihän moni nainenkaan tunnista itseään perinteisestä naiskuvasta. Naiskuva on kuitenkin päivittynyt vastaamaan paremmin nykyaikaa. Kun puhutaan miehestä, puhutaan usein edellisen sukupolven miehestä.

Palvelujärjestelmä ei tunnista isän ongelmaa silloin, kun raskauteen tai pikkulapsivaiheeseen liittyy jotain poikkeavaa. Jos näissä tilanteissa kohdattaisiin myös isä, se saattaisi auttaa koko perhettä. Meidän on opittava kohtaamaan oman aikamme mies ja isä.

Isillä pitää olla mahdollisuus perhevapaisiin siinä kuin äideilläkin. Miesten pitäisi puolustaa oikeuttaan. Täyspitkän isyysvapaan pitämisen on huomattu lisäävän parisuhteen onnellisuutta.

Pienen lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa ja vanhemmuuden kustannusten tasaaminen lisäisivät suuresti tasa-arvoa. Niin sanotussa 6 + 6+ 6 - mallissa kuusi kuukautta vanhempainvapaista kiintiöidään synnyttäneen äidin, kuusi toisen vanhemman käyttöön ja kuusi vanhempien yhteisellä päätöksellä jaettavaksi. Tarvitaan toimiva ja lapsiystävällinen vanhempainvapaajärjestelmä.

Isän jääminen vanhempainlomalle tai hoitovapaalle on edelleen poikkeus, jota vain vajaa 7 prosenttia isistä käyttää hyödykseen. Molemmat vanhemmat tarvitsevat oman korvamerkityn osuutensa vanhempainvapaasta. Kummankin vanhemman osallistuminen lasten hoitoon ja kotitöihin on kannattava sijoitus perhe-elämään niin lasten, vanhempien, parisuhteen kuin tasa-arvonkin kannalta.

Asenteiden muuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa kuin lakien. Lainsäädännön muuttaminen on kuitenkin usein asenteiden muuttumisen välttämätön edellytys. Suhtautuminen lasten ruumiilliseen kuritukseen muuttui nopeasti, kun se kiellettiin lailla.

Tutkimuksen mukaan miesten onnellisuutta lisää mahdollisuus osallistua kotielämään ja naisten onnellisuutta mahdollisuus osallistua työelämään. Uusi sukupolvi on valmis uudenlaiseen isyyteen ja vastuuseen perheestä. Annetaan heille mahdollisuus.

Maailmanparantajan kahvilassa aiheena vaalirahoitus

2010-11-20T12:36:00.000-08:00

Maailmanparantajan kahvilassa oli vain muutama keskustelija keskustelemassa ministeri Tuija Braxin ja kansanedustaja Eero Lehden kanssa vaalirahoituksesta.

Yksi asia oli varma: kukaan ei tiedä, miten vaalirahoituksen muuttuminen vaikuttaa tuleviin vaaleihin. Kukaan ei tiedä, vaikuttaako tilanne niin, että ehdokkaat ovat enemmän samalla viivalla.

Eero Lehti kiinnitti huomion omalta kannaltani tärkeään asiaan: Uusimaa on kaikkein vaikein vaalipiiri. Jos haluaa päästä läpi Keski-Uudeltamaalta, paikalliset äänet eivät vielä riitä. Täytyy mainostaa Hesarissa ja 20 paikallislehdessä. Espoossa ja Vantaalla, molemmissa on oma lehti ja alueen äänet riittävät läpipääsyyn.

Oppilaitteni Chopin-konsertti 14.11.2010

2010-11-15T13:50:00.001-08:00

Aurora Eskelin
Chopin: Preludi h-molli op. 28

2010-11-15T13:47:00.000-08:00

Aaro Packalén
Chopin: Preludi A-duuri op. 28 no 7

Luontopalveluille

2010-11-11T12:34:00.000-08:00

Hallituksen talousarvioehdotuksessa leikataan metsähallituksen luontopalveluista. Luontopalveluilla on tärkeä tehtävä esimerkiksi kansallispuistojen hoitamisessa. Sillä on merkitystä luonnossa viihtyville suomalaisille.

Rahat täytyy palauttaa budjettiin. Tarvitsemme kansallispuistojamme, tarvitsemme luontoa, joka on helposti tavallisen kansalaisen tavoitettavissa.

Uskonnonvapauslakia täytyy muuttaa

2010-11-06T01:16:00.000-07:00

takaisin

Matti Jokinen (HS 3.11.10) kysyy, miksi 16-vuotiaat saavat äänestää, mutta eivät erota itse kirkosta. Ihmettelen tuota samaa.

Ehdotan, että uskonnonvapauslakia muutetaan ensi tilassa niin, että jokainen kirkollisissa vaaleissa äänioikeutettu saa oikeuden myös itsenäisesti päättää omasta vakaumuksestaan (kirkkoon kuulumisestaan).

Kellot jääkööt ennalleen

2010-11-04T12:17:00.000-07:00

takaisin

Sunnuntaina siirrettiin taas kelloja, tällä kertaa tunti taakse päin. Neljä päivää myöhemmin on vieläkin vuorokausirytmi sekaisin. Maaliskuussa odottaa uusi sopeutumiskausi.

Voitaisiinkohan tästä kellojen siirtelystä jo luopua? Jospa jäätäisiin tähän aikaan loppuelämäksi. Vuosien kuluttua vielä ihmettelemme kaksi kertaa vuodessa tapahtunutta kellonviisarien joukkosiirtelyä.

Miksi toinen jäähalli?

2010-11-03T00:52:00.000-07:00

takaisin

Pääsin haastattelemaan liikuntalautakunnan päällikköä Marko Enbergiä tekojäärata/jäähalliasiassa. Tässä hänen vastauksiaan.

Miksei tekojääratoja laiteta kuntoon?

Lauhdutin on rikki ja sen korjaaminen maksaisi 80.000 euroa. Tekojääratojen putket ovat niin huonossa kunnossa, että ne olisi uusittava ja niiden uusiminen maksaisi 200.000 euroa. Tarvittaisiin uusi kylmäainekontti, hinta 200.000 euroa ja pinta-aine pitäisi uusia, sen hinta noin 200.000 euroa.

Pelkkä lauhduttimen uusiminen auttaisi tilannetta mahdollisesti vain yhdeksi kaudeksi. Käyttökuntoon radat saataisiin 200.000 euron panostuksella. Mutta jotta ne olisivat turvallisesti ja luotettavasti käytettävissä vuoteen 2014 saakka, panostuksen pitäisi olla 600-800.000 euroa. Vuoden 2014 jälkeen ei saa enää käyttää freonipitoista kylmäainetta, jota tekojääradoissa käytetään.

Mutta tekojäärata-asiassa on myös iloisia uutisia: tekojääradat on suunniteltu korvattavaksi tulevaisuudessa muovijääradalla. Muovijäärata on kaikkein ekologisin vaihtoehto. Sen hinta on 200-300.000 euroa ja se voisi olla käytössä ympäri vuoden. Muovijäärataa ryhdytään puuhaamaan heti kun nurmikenttä saadaan sopivan tasaiseen kuntoon ja valtuusto myöntää talousarviossa siihen rahat. Siihen saakka tekojääratojen tilalla tulee olemaan luonnonjää.

Tulevana vuonna liikuntatoimi käyttää liikuntahallin peruskorjaukseen 800.000 euroa ja seuraavana vuonna 1 M euroa. Terholan kuntorataa laajennetaan ja näin liikuntamahdollisuuksia lisätään myös ydinkeskustan ulkopuolella.
Seuraava kysymys olikin:

Miksi sitten jäähallia pitäisi kannattaa?

Tärkein syy Enbergin mukaan on se, että halli lisää harjoitusmahdollisuuksia myös muille kuin luistelijoille. Erityisesti kehäkarhujen 460 nyrkkeilyn harrastajaa saa sieltä asianmukaiset tilat. He menettävät harjoitustilansa lähivuosina ja nyrkkeilylle on vaikea löytää sopivia tiloja. Nyrkkeilyn harrastajissa on mukana syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Lisäksi 270 tanssin harrastajaa saa sieltä tilat.
Yleisölle tulee lisää maksuttomia luisteluvuoroja, samoin kouluille ja päiväkodeille.

Kasvu ei takaa hyvinvointia

2010-10-23T12:21:00.000-07:00

takaisin

Jossakin vaiheessaan talouskasvu ei enää lisääkään ihmisten tyytyväisyyttä tai onnellisuutta. Bruttokansantuotteessa se ei ainakaan näy. Bruttokansantuote on huono hyvinvoinnin mittari. Se ei ota huomioon myöskään ympäristörasitusta. Öljykatastrofin jälkien siivoamisesta koituvat kulut lisäävät bruttokansantuotetta!

Bruttokansantuotteen kasvu ei kerro siitä, että köyhyys yhteiskunnassa vähenisi. Yhtä aikaa kasvun kanssa köyhyys saattaa yleistyä ja syvetä.
Taloudellinen kasvu aiheuttaa haittoja, jotka ennen pitkää kasvavat höytyjä suuremmiksi. Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, talouden kasvu voi siis olla epätaloudellista. Kasvavista kustannuksista kohtalokkaimmat ovat kasvun aiheuttamat ympäristötuhot.

Kun kasvun aiheuttamaa ympäristörasitusta tahdotaan vähentää, keinot tuottavat joskus päinvastaisen tuloksen kuin on tarkoitus. Kun polttoainetta säästävät autot yleistyvät, autoilun kustannukset alenevat, jolloin houkutus lisätä autoilua kasvaa. Kun perhe säästää asumisen energiakustannuksissa, sillä on varaa lentää joka vuosi suihkukoneella kaukomaille lomalle.

Vapaa-aika, perheen kanssa seurusteleminen, käsin tekeminen, taide ja kulttuuri – ne ovat todellista hyvinvointia. Tällaiset asiat eivät perustu talouden mitattavaan kasvuun.

Kansainvälinen degrowth-liike on leviämässä vahvasti Suomeenkin. Sana tarkoittaa talouskasvun vastakohtaa. Etsitään keinoja, joilla ihmisten hyvinvointi ja onnellisuus lisääntyvät, samalla kun rahassa mitattava talous supistuu.
Tarvitaan syvää asenteiden muutosta. Olemme kasvunarkomaaneja. Asenteiden muutos ei ole helppoa. Se on kuitenkin mahdollista. Ennen pitkää se on välttämätöntä, koska tämänhetkinen kehitys on kestämätöntä. Nykyinen kehitys on johtamassa umpikujaan.

Kirkko tarvitsee uudistuksen

2010-10-19T23:27:00.000-07:00

takaisin

Ajankohtaisen kakkosen homokeskustelun jälkeen ihmisiä eroaa kirkosta ennätysvauhtia. Kirkon jäsenet kokevat, etteivät saa ääntään kuuluviin omassa kirkossaan. Eroaminenkin on tapa vaikuttaa. Monet eroavista ottavat nyt kantaa tavalla, jota kirkon päättäjät eivät voi olla ottamatta huomioon. He lähtevät pois, kun heitä ei kuunnella. Se on surullista kirkon tulevaisuuden kannalta.

Kirkko kaipaa syvällistä uudistamista. Tarvitaan ahdasmielisyyden tilalle avarakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta, syrjinnän tilalle tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Henkinen uudistuminen on mahdollinen, mutta se vaatii perinpohjaisen demokraattisen uudistuksen kirkon hallinnossa.

Varhaiskasvatuksen sijaiset käyttöön

2010-10-11T12:13:00.000-07:00

takaisin

Valtuustopuheenvuoroni 11.10.2010

Vammaispalveluissa ja varhaiskasvatuksen puolella on talousarvion ylitysuhka. Sosiaalitoimen sisältä on löydetty kompensoivat säästöt, jotka meille nyt esitellään. Monet näistä säästöistä ovat tekemämme strategian vastaisia.
Varhaiskasvatuksen puolella on säästetty sijaisten käytössä. Säästöä tulee kertymään yhteensä 50.000 euroa. Kaksi perhe- ja sosiaalityöntekijää ja perhepsykologi on jätetty rekrytoimatta ja heidät rekrytoidaan vasta vuoden alusta. Vaikka valtuusto päättäisi tehdä korjauksen loppuvuoden talousarvioon, emme voisi tehdä tälle asialle enää mitään. Työntekijöitä ei ehditä enää rekrytoida tälle syksylle.

Herää kysymys siitä, miten valtuusto voi vaikuttaa siihen, että toiminta on strategian mukaista? Jos rahat eivät riitä strategian mukaiseen toimintaan, valtuuston täytyy saada päättää siitä, osoitetaanko rahaa lisää vai rikotaanko yhteistä sopimusta. Meiltä kaikilta vaaditaan tarkkaavaisuutta lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa, että huomaamme ne hetket. Ja viranhaltijat voisivat vähän heiluttaa punaista lippua ja varoittaa siitä, että tässä on kohta, jossa strategian mukainen toiminta on vaarassa.

Vammaispalveluiden budjetti ylittyy 900.000 euroa. Se tarkoittaa sitä, että olemme budjetoineet väärin. Seuraavan vuoden talousarviossa tämä asia täytyy ottaa huomioon. Emme saa joutua vuoden päästä tilanteeseen, jossa muut sosiaalitoimen asiakkaat maksavat väärän budjetoinnin seurauksia.

Sijaisten käytön vähentäminen päivähoidossa on hyväksymämme strategian vastainen ratkaisu. Aikuisten määrästä lasten päivähoidossa ei saa tinkiä. Teemmekin muutosesityksen, jossa muutettuun talousarvioon lisätään 50.000 euroa sijaisten käytön turvaamiseksi varhaiskasvatuksessa. Lisäys katetaan ylijäämästä, jota on syntynyt, kun verotulot ovatkin suuremmat kuin talousarviossa luultiin.

Vihreä valtuustoryhmä haluaa vaikuttaa siihen, että yhdessä laatimamme strategia toteutuu.

Elinkeinopolitiikkaa

2010-10-08T23:58:00.000-07:00

takaisin

Puoluevaltuuskunta 2.-3-10 hyväksyi myös vihreiden elinkeinopoliittisen ohjelman.

Sen pääpilareina ovat vihreä rakennemuutos, rohkeat valinnat ja reilut pelisäännöt.

Vihreä rakennemuutos tarkoittaa sitä, että kannustetaan kehittämään liiketoiminnasta ympäristöystävällistä ja vähäpäästöistä. Elinkeinopolitiikassa on tehtävä rohkeita valintoja. Talouden pelisäännöistä on tehtävä reilut. Esimerkiksi finanssimarkkinoita on säädeltävä tehokkaammin. Vihreät kannattaa vapaata kauppaa, joka on myös reilua kauppaa.

Vihreät suuntaa katseensa tulevaisuuteen, ei menneisyyteen. Me olemme valmiit elämään ajassa, muuttumaan ja muuttamaan myös politiikkaa muuttuvan maailman mukana. Kaikki elinkeinot eivät pärjää tulevaisuudessa.

Esimerkkinä Oras Tynkkysen käyttämä esimerkki rannekellosta: Vielä 20 vuotta sitten kaikilla oli rannekello. Jos siinä vaiheessa, kun rannekellojen myynti kääntyi laskuun, valtio olisi alkanut voimakkaasti tukea rannekellojen rakentamista ja myymistä, tilanne olisi vääristynyt ja valtion rahat olisi käytetty väärin. Ihmiset eivät yksinkertaisesti enää halunneet rannekelloja.

Ohjelmassa puhutaan paljon koulutuksesta ja sen merkityksestä. Siinä puhutaan etupäässä korkeakoulutuksesta. Ehdotin, että ohjelmaan lisättäisiin ammattikorkeakoulut ja toisen asteen koulutus. Työryhmän vetäjän Ville Niinistön mukaan korkeakoulut sisältävät jo ammattikorkeakoulut, joten sitä ei tarvinnut erikseen mainita. Muutaman maininnan toisen asteen koulutuksesta sain mukaan kuitenkin.

Tuossa ammattikorkeakouluasiassa olen eri mieltä. Niiden ei automaattisesti mielletä sisältyvän korkeakouluihin. Mutta en voinut mennä iltatyöryhmään puolustamaan kantaani, kun osallistuin samaan aikaan kielipoliittiseen työryhmään.

Vihreää energiapolitiikkaa, vihreää talouspolitiikkaa, pienyrityksiä, reilua kauppaa.

Ohjelma on luettavissa vihreiden sivuilla http://www.vihreat.fi/files/liitto/Elinkeinopoliittinen_ohjelma2010.pdf

Kielipolitiikkaa

2010-10-05T23:23:00.001-07:00

takaisin

Olin vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa Nokialla viime viikonloppuna. Valmistelimme vihreiden elinkeinopoliittisen ohjelman ja kielipoliittisen linjapaperin. Olin mukana kielipoliittisessa iltatyöryhmässä muokkaamassa ohjelmaa loppukuntoon. Seuraavana päivänä valtuuskunnassa sitten äänestettiin ehdotuksestamme.

Osa valtuuskunnan jäsenistä halusi lopettaa pakkoruotsin koulusta ja mieluummin poistaa ruotsin kieleltä kansalliskielen aseman.

Toivon ruotsin kielen säilyvän pakollisena edes muutaman vuoden alkeisopintojen verran. Moni nuori opiskelee kyllä ruotsia koulussa, mutta ei saa itselleen ruotsin kielen taitoa, jota voisi käyttää. Sellaiset alkeet kuitenkin täytyisi opiskella, joiden avulla voi myöhemmin hankkia hyvän ruotsin kielen taidon, kun huomaa, että sitä sittenkin tarvitsee. Mahdollisuuksia ruotsin kielen taidon saavuttamiseksi kouluajan jälkeen pitäisi lisätä. Luulen, että monelle opiskelun tärkeys selviää vasta työelämässä.

Linjapaperissa ehdotetaan ruotsin tutkinnon poistamista virkamiehiltä. Perusteena on se, että virkamiesruotsin tutkinto ei takaa eikä vaadi todellista ruotsin kielen taitoa. Se pitää paikkansa. Ruotsin kielen taito pitäisi huomioida rekrytoinnissa. Jokaisella työpaikalla, jossa ruotsin kielen taitoa tarvitaan, pitäisi olla vähintään yksi sujuvasti ruotsin kieltä osaava työntekijä.

Lehtiuutisista luettuna nämä päätökset tuntuvat kovin radikaaleilta. Sen keskustelun jälkeen, mitä etukäteen ja paikalla käytiin, ohjelma tuntuu hyvinkin säyseältä.

Yhdyskuntapalvelua sopivaan aikaan sopivan mittaisena

2010-09-29T00:24:00.000-07:00

Risto Siilasmaan vetämä työryhmä ehdottaa esimerkiksi asevelvollisuuden lyhentämistä neljään kuukauteen. Työryhmä pitäisi yleisen asevelvollisuuden kuitenkin edelleen voimassa, eikä muuttaisi sitä enemmän yhdyskuntapalveluksi.

Raportissa ei puututa ainakaan lehtitietojen perusteella siviilipalveluun ollenkaan. Pitkä siviilipalvelu on iso ongelma monelle nuorelle. Se osuu juuri siihen ajankohtaan, kun pitäisi hankkia opiskelupaikka, pyrkiä kouluun, perustaa perhe, hoitaa lapsia, hankkia asunto. Miksi siviilipalvelu on vuoden mittainen rangaistus, kun se voisi olla myös puoli vuotta sekä kyseisen henkilön, että yhteiskunnan hyödyksi?

Miksi ei yleinen yhdyskuntapalveluvelvoite voisi olla voimassa eläkeikään saakka ja jokainen saisi valita sopivimman ajankohdan sen toteuttamiselle? Moni nelikymppinen menisi mielellään sapattivuodelle (tai puolivuodelle) valtion leipiin.

Palveluliikenne aloittaa

2010-09-10T00:23:00.000-07:00

takaisin

Järvenpää aloittaa oman palveluliikenteen. Hieno juttu. Kaksi 22-paikkaista bussia alkaa kiertää arkisin klo 8-16. Toinen bussi lähtee Myllyiten palvelukeskuksen pysäkiltä kahden tunnin välein pohjoiseen, toinen kahden tunnin välein etelään. Ja siinä välissä ajetaan kutsuliikennettä kahden euron hinnalla.

Toivottavasti ihmiset löytävät bussit ja käyttävät niitä.

Olen miettinyt monenlaisia järjestelyitä Järvenpään joukkoliikenteen järjestämiseksi.

Voisiko sitä hoitaa vielä pienemmillä, esim. kahdeksan-kymmenenpaikkaisilla busseilla? Voisiko bussi kulkea 15-20 minuutin välein jokaiselta pysäkiltä? Voisiko Matkahuollossa seistä pikkubussi odottamassa ja kun se tulee täyteen, bussi kuljettaa ihmiset koteihinsa? Voisivatko Järvenpään taksit järjestää joukkoliikennettä niin kuin ne järjestävät myös koulukuljetukset? Jokainen taksi osallistuisi tasavertaisesti yleiseen joukkoliikenteeseen, jota kaupunki tukisi ja ajaisi sen lisäksi normaalia taksiajoa. Voisiko joukkoliikenne olla painottunut talviaikaan, kun kesällä ajetaan polkupyörillä, eikä joukkoliikennettä tarvita niin paljon?

Palveluliikenne on hyvä alku. Käytetään sitä!

3Abshied

2010-09-07T01:17:00.000-07:00

takaisin

Näin ja kuulin sunnuntaina 5.9 Kansallisteatterin suurella näyttämöllä Anne Teresa De Keersmaekerin ja Jérôme Belin tanssiesityksen 3Abschied. Teos oli tehty Mahlerin lauluun Der Abshied (Jäähyväiset) teoksessa Das Lied von der Erde (käännetään yleensä Maan laulu).

Teos oli hämmentävä, häiritsevä suorastaan. Niin häiritsevä, ettei se jätä rauhaan pitkän ajan päästäkään. Heti aluksi taidenautinnon pyhä kokemus rikottiin. Orkesteri istui paikallaan ja tanssija De Keersmaeker istui myös. Kuuntelimme nauhalta vanhaa levytystä Mahlerin laulusta. De Keersmaeker keskeytti sen yllättäin ja nousi pitämään luoentoa kuinka hän kuuli tämän teoksen, kuinka hän meni laulutunneille voidakseen laulaa sen, eikä se onnistunut.
- Aivan kuin heti otettuasi ensi askeleet yrittäisit kiivetä Himalajalle, oli lauluopettaja sanonut.

Ictus-ensemble esitti kappaleen, solistina mezzopsopraano Ursula Hesse von den Steinen. De Keersmaeker imitoi soittajia, kulki orkesterin joukossa. Aloitus oli hieno, kun hän asettui kapellimestarin rinnalle ja matki tämän liikkeitä. Mutta mieleen tuli klovni. Odotin tanssia, mutta sen kummempaa tanssia ei tullut.

Toisessa osassa koreografi Bel otti ohjat käsiinsä. Hänkin piti pitkän alustuksen omista tarkoituksistaan. Hän esitti oman näkemyksensä käyttäen orkesterin jäseniä tanssijoina. Hän kehotti heitä yksi kerrallaan poistumaan kesken kappaleen ja viimeisenä soittamaan jäi yksinäinen käyrätorven soittaja. Sitten otettiin uudestaan ja tällä kertaa Bel pyysi orkesterin jäseniä näyttelemään kuolemista kesken kappaleen. Kömpelöt tippumiset lattialle, kun soitin oli ensin asetettu turvaan, tuntuivat naurettavilta. Ja niin yleisö niihin reagoikin. ASina kun joku "kuoli", yleisö nauroi. Ja kaiken huipuksi tämän kuolemisosuuden päälle tuli myös aplodit. Outoa.

Viimeinen osa oli Belin koreografia, De Keersmaeker esiintyi. Hän lauloi pianistun säestyksellä hennolla kouluttamattomalla äänellään Mahlerin laulun ja vähän tanssi siinä samalla.

Odotin tanssia ja petyin tanssin puuttumiseen. Odotin nautintoa ja kosketusta, mutta olin häiriintynyt ja ihmeissäni. En tiedä vieläkään, mitä ajatella. Älkää siis kysykö, pidinkö esityksestä.

Taiteen pitää ravistella. Tämä esitys kyllä ravisteli. Mutta saiko se mitään aikaan ravistelullaan? Ehkä osaan vastata paljon myöhemmin. Kokemus kyllä syntyi ja jatkuu edelleen.

Tuusulanjärven rasitusta pienentämään

2010-08-31T02:42:00.000-07:00

takaisin

Puheenvuoroni valtuuston talousarvion lähetekeskustelussa 30.8.2010:

Tuusulanjärvi on yksi parhaimpia asioita Järvenpäässä. Se tuo iloa ja virkistystä kaikenikäisille järvenpääläisille kaikkina vuodenaikoina. Meidän kannattaa pitää huoli siitä, että järvi puhdistuu ja pysyy puhtaana.

Tuusulanjärvi kuntoutuu koko ajan. Sitä rasittaa silti edelleen maatilojen päästöt, jotka valuvat ojiin ja laskevat niitä pitkin järveen. Järvenpääläisenä luottamusmiehinä emme voi vaikuttaa niihin. Järvenpään alueella ei ole maataloutta, joka rasittaisi järveä.

Talousarviossa on huomioitu Järvenpään osuus kunnostuksesta, 110.000 euroa. Järvenpää on hoitanut oman osuutensa järven kunnostuksessa vuosien ajan. Uusille asuntoalueille, kuten Lepolaan, ollaan tekemässä järjestelmät, joiden avulla hulevedet eivät laske suoraan järveen. Näin estetään päästöjen valumista järveen.

On ainakin yksi asia, jolla Järvenpää voisi vaikuttaa järven kuntoon. "Vanhan kaupungin" hulevedet valuvat vielä suodattamattomina järveen. Keskusta on asfaltin peittämä, eikä siellä löydy riittävästi paikkoja, mihin sadevesi imeytyisi. Meidän pitää varautua tulevaisuudessa rakentamaan myös vanhoille alueille sellaiset järjestelmät, että hulevedet eivät valu sellaisenaan Tuusulanjärveen. Toivommekin että varsinkin kun järven kunnostuskulut pienenevät vuosi vuodelta, tulevissa taloussuunnitelmissa varauduttaisiin sellaisten järjestelmien rakentamiseen, joilla vanhan asutuksen hulevedet imeytettäisiin ja järven kuormaa kevennettäisiin.

Parasta, mitä me voimme tuleville järvenpääläisille sukupolville perintönä jättää, on puhdas Tuusulanjärvi.

Art Goes Kapakka ravintola Baker's, ma 23.8.2010

2010-08-30T05:37:00.000-07:00

Lähiruokaviesti 27.8.2010 Järvenpää-Tuusula

2010-08-30T00:55:00.000-07:00

Hyökkälän koululla.

Kuva: Tero Takalo-Eskola

Lähiruokaviesti 27.8.2010 Järvenpää-Tuusula

2010-08-29T11:47:00.000-07:00

takaisin

Valokuvat: Risto Salovaara

Liityin Setaan

2010-08-14T12:47:00.000-07:00

takaisin

Liityin Setaan. Liityin, koska tavoitteeni on sama kuin Setankin:

Se että kaikki voisivat elää yhdenvertaisina kansalaisina osana suomalaista yhteiskuntaa - riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta.

Pride-kulkuetta kohtaan tehty hyökkäys on paha merkki siitä, mihin Suomi on menossa. Vielä pahempi merkki on se, että niin monet vähättelevät, jopa ymmärtävät tuota väkivaltaista toimintaa.

Liityin Setaan, koska haluan kertoa: minä en hyväksy väkivaltaa Setan jäseniä, enkä ketään ihmistä kohtaan. Minä hyväksyn Setan tavoitteet ja päämäärät. Minä olen samaa mieltä.

Setan sivuilla on seuraava aforismi (vai voiko Aki Kaurismäen lausumia kutsua aforismeiksi?)

"Elämän tarkoitus on hankkia luontoa ja ihmistä kunnioittava henkilökohtainen moraali ja sen jälkeen noudattaa sitä."

- Aki Kaurismäki

Hustvedt: Amerikkalainen elegia

2010-08-04T12:10:00.000-07:00

takaisin

Siri Hustvedtilla on mielenkiintoinen yritys tehdä romaani tapahtumista ja tarinoista ja niiden vaikutuksesta ihmisen elämään. Ei niinkään itse henkilöistä. Seurauksena on se, että henkilöt jäävät kovin etäisiksi. Mutta niin jäivät henkilöt myös Hustvedtin ensimmäiseksi suomennetussa kirjassa Kaikki mitä rakastin. Samat taiteilijaälyköt pyörivät tässäkin kirjassa; taidemaalarit, valokuvaajat ja kirjailijat. Taaskin joku on huippu ja jotkut heistä vasta tiellä huipulle. Ja löytyypä sekin, joka jää keskinkertaiseksi.

Tässä kirjassa kokoelmaa täydentää minä-kertoja-psykiatri. Henkilö onkin välttämätön osa. Hänen kauttaan tulevat tarinat. Meistä kukaan ei ole se, mitä itse kuvittelemme. Me normalisoimme elämämme hirveän outouden tarinoilla. Kuolleen isän kirjeistä löytyvät tapahtumat selittävät sitä, miksi isästä tuli sellainen kuin hän oli. Millainen ihminen hän uskoi olevansa. Potilaiden tarinat ovat taustana sille, että heistä tuli sellaisia kuin he nyt ovat, millaista elämää he päättävät niiden pohjalta elää.

Miten elää sen kanssa, että WTC:n tornit romahtivat? Että ihmiset putosivat? Miten elää sen kanssa, että oma lapsi putoaa ikkunasta? Miten lapsi itse elää sen tapahtuman kanssa? Ruumiilliset vammat parantuvat, tai sitten eivät. Niiden kanssa lapsi pärjää niin kuin pärjää. Mutta miten lapsi elää elämänsä mukanaan tarina siitä, että hän putosi ikkunasta? Miten se tarina muuttaa lapsen loppuelämän.
Ja miten paljon vaikuttavat kaikki ne salaisuudeksi jäävät tapahtumien taustat? Väärät käsitykset, luulot? Miten tarinat muuttavat meidät ja elämämme?

Kirjassa on paljon unia. Toisten unet ovat minusta tylsiä. (Sinusta ei olisi tullut psykiatria, sanoo vieressä istuva mieheni.) Mutta tarinoiden ja tapahtumien unohtuneita taustoja ne varmaan kuvaavatkin. Jos olisin ymmärtänyt sen alun alkaen, olisin lukenut unikuvauksetkin tarkemmin ja ajatuksella.

Hustvedt, Siri 2008. Amerikkalainen elegia. Suom. Kristiina Rikman. Otava.

Tupakointi kielletty parvekkeellasi!

2010-08-01T12:20:00.000-07:00

Tupakointi tullaan varmasti kieltämään parvekkeilla. Suomesta ollaan tekemässä savuton maa. Tässä savuttomassa maassa asuu kuitenkin vielä paljon ihmisiä, joille tupakasta eroon pääseminen on tuskaa, ehkä kohtuutonta tuskaa. Ennen pitkää näiden ihmisten täytyy lopettaa omalla parvekkeellaan polttaminen.

Ymmärrän hyvin niitä perheitä, joiden koteihin tupakansavu tulee. Vauvoja, joita ei voi nukuttaa parvekkeella tupakansavun takia. Lapsia, jotka eivät voi leikkiä omalla kotiparvekkeellaan alakerran tupakoitsijan takia.

Kun parveketupakointi kielletään, täytyy tarkkaan miettiä, kuinka tupakoitsijoiden tupakointi järjestetään. Jos omalla parvekkeella tupakointi kielletään, polttajat siirtyvät kerrostalojen ulko-oville. Tuntuu ikävältä sekin, että lasten täytyisi kulkea tupakoitsijoiden ryhmän läpi kotiin tullessaan. Yhtä hankalaa on, jos tupakoitsijat käyvät tupakalla tontin rajalla, eli kadulla kotiportin ulkopuolella.

Kun tupakointi parvekkeella kielletään, täytyy tupakoitsijoille osoittaa vaihtoehtoinen paikka. Taloyhtiöiden täytyy rakentaa tupakkakatokset. Näin on joissakin paikoissa jo tehtykin.

Tupakanpoltto ei lopu siihen, kun parveketupakointi kielletään.

Adichie: Purppuranpunainen hibiskus

2010-07-28T07:26:00.000-07:00

Takaisin

Adichien edellinen suomennettu kirja Puolikas keltaista aurinkoa on hieno kuvaus Nigeriasta ja Biafran sodasta 60-luvulla. Hänen esikoisromaaninsa Purppuranpunainen hibiskus on käännetty nyt suomeksi. Kirja kertoo ahtaan uskovaisen kodin ilmapiiristä ja todellisuudesta nuoren tytön näkökulmasta. Jäykkä uskovaisuus ja elämän ahtaus sellaisessa kodissa tuntuu olevan samanlaista niin Nigeriassa kuin Suomessakin. Fyysisen ja henkisen pahoinpitelyn asteet voivat olla erilaisia eri perheissä kaikissa kulttuureissa, mutta elämän kapeutuminen on tunnistettavaa.

Kirja antaa elävän kuvan nigerialaisesta elämästä vuosia myöhemmin kuin edellisessä kirjassa. Loistava kirja. Oli mukava löytää kirja, jota ei halunnut laskea käsistään. Luin sitä hitaasti, ettei se vain loppuisi liian pian.

Adichie, Chimamanda Ngozi 2003: Purppuranpunainen hibiskus. [Käännös Kristiina Savikurki 2010]. Otava.

Puolustusjärjestelmä uusiksi

2010-07-25T06:58:00.000-07:00

Takaisin

Suomen puolustusjärjestelmästä keskustellaan. Sitä haluttaisiin muuttaa. Niin haluaisin minäkin.

En ymmärrä ollenkaan, miksi nuorten ihmisten juuri silloin, kun heidän pitäisi hankkia opiskelupaikka, opiskella, valmistua, perustaa perhe, hankkia työpaikka ja asunto, miksi heidän juuri silloin pitää lähteä suorittamaan ase- tai siviilipalvelusta?

Miksi tuo palvelus ei voisi olla vapaaehtoinen ja sen saisi suorittaa juuri silloin kuin se ihmisen elämäntilanteeseen parhaiten sopii? Halukkaat voisivat viettää sapattivuoden antaen työpanoksen vaikka vanhusten hoidossa tai kouluavustajina tai päivähoidossa. Siviilipalveluhenkilöillä saattaisi olla jo elämänkokemusta ja motivaatiota tehtäviin. Nuoriso voisi viettää välivuotensa joko ase- tai siviilipalvelussa.

Miksi vuosi yhteiskunnan hyväksi pitää lahjoittaa silloin, kun sitä tarvitsee eniten oman elämän rakentamiseen? Miksei voisi lahjoittaa vaikka kiihkeän keski-iän vuotta tai viimeistä vuottaan ennen eläkkeelle siirtymistä?

Kiire ja ilmastonmuutos

2010-07-24T02:31:00.001-07:00

Takaisin

Tämän aamun Hesarissa oli kirjoitus kiireen vastustamisesta ja tämän hyvän teon vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Kiire on ongelma monen elämässä. Sen huomaaminen ja vähentäminen on tärkeä tehtävä ainakin yksilötasolla. Toisenlaista arkea kaipaa varmasti meistä moni.

Ihmettelen vain, miksi tämä asia täytyy sekoittaa ilmastonmuutokseen?

Mikko Jalas: Kiireen vastustaminen osaksi ilmastopolitiikkaa.

Hinnat näkyviin netissä

2010-07-21T03:14:00.000-07:00

Takaisin

Olen purkanut vanhan aidan tien varresta (30 metriä) ja raahannut Terhon kanssa puuosat (400 kg) Kiertokapulan kierrätyslaudan joukkoon. Jäljellä on vain pystyyn jääneet aitatolpat. Ne ovat vanhat ja kunnolliset, tukevat kuin mitkä.

Seuraavaksi pitäisi saada uusi aita pystyyn. Vaihtoehtoja on kaksi:
1) haen lautatarhalta lautaa ja ryhdyn sahaamaan ja rakentamaan. Tällä periaatteella valmistin meille ulkoportaat ja niihin kaiteet aikaisempina kesinä.
2) hankin jostain valmiita aitaelementtejä ja kiinnitän ne valmiisiin aitatolppiin, jossa siinäkin on minulle aivan tarpeeksi ihmeteltävää ja yritettävää.

Olen tutkinut netistä eri aitavalmistajien valikoimia. Iso ongelma syntyy siitä, kun suurin osa ei ilmoita netissä hintojaan vaan hinnan kohdalla lukee JÄTÄ TARJOUS. Hinta on niin olennainen osa tuotetta, että se vaikuttaa ostopäätökseen. Piilotettu hinta vaikuttaa kaikkein voimakkaimmin. Koska hintahaitari on suuri, täytyisi tietää edes suunnilleen, mitä tällä tuottajalla tuote maksaa.

Näyteikkunoissa täytyy tuotteilla olla hinnat. Miksei sitten nettikaupassa?

Lapset ydinvoimalan läheisyydessä

2010-07-17T10:36:00.001-07:00

Takaisin

Saksalainen tutkimus kertoo, että lasten syöpä- ja leukemiatapaukset ovat lisääntyneet ydinvoimaloiden läheisyydessä. Ongelmana on se, että todellista säteilyannosta, jonka asukkaat saavat, ei voida mitata. Se määritellään mallilaskelmalla. Laskelma ei kerro todellista säteilyannosta, ja siinä voi syntyä virheitä.

Pienten lasten kohdalla säteilyannoksen määrittäminen on erityisen vaikeaa. Sikiöajalla altistuminen voi aiheuttaa syövän. Elinten kehitysvaiheessa säteilystä seuraa isoja vaikutuksia.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Sy%C3%B6p%C3%A4+yleistyy+ydinvoimaloiden+l%C3%A4heisyydess%C3%A4/1135253122442

Bluesia

2010-07-16T11:54:00.000-07:00

Takaisin

Ihanaa bluesia takana.
Puistoblues 3.7.2010.

Kuva: Visa Kuusikallio

Shamsie: Poltetut varjot

2010-07-06T08:35:00.000-07:00

Pakistanilais-brittiläisen nuoren naisen romaani Nagasakin atomipommista ja englantilaisten lähdöstä Intiasta 1945, Pakistanin valtion syntymisestä, Afganistanin sodasta ja Yhdysvalloista WTC:n iskujen jälkeen.

Tärkeä puheenvuoro sodan mielettömyydestä, turhasta, epäoikeudenmukaisesta kärsimyksestä; vihasta ja vihollisista, ystävyydestä ja uskollisuudesta. Miten vaikea onkaan ymmärtää toista uskontoa harjoittavaa, toisesta kulttuurista tulevaa.

Afgaanimies yrittää selittää nuorelle amerikkalaiselle naiselle:
"Sota on kuin tauti. Ennen kuin sen on sairastanut, sitä ei tunne. Tai ei, se on huono vertaus. Sairauksista sentään ajatellaan, että ne saattaa jonain päivänä saada itse.[...] Mutta sota - maat kuten omasi ovat aina sotimassa, mutta aina jossain muualla. Tämän takia te käytte enemmän sotia kuin mikään muu kansa; koska te ymmärrätte sodasta kaikkein vähiten. Teidän täytyy oppia enemmän."

Nainen ei voinut ymmärtää. Hän saattoi ymmärtää vain väärin.

Shamsie, Kamila 2009. Poltetut varjot. Käännös Kristiina Drews ja Tommi Uschanov 2010. Gummerus.

Nooan kompassi

2010-06-27T01:45:00.000-07:00

Takaisin

Pidän Anne Tylerin kirjoista melkein aina. Niin nytkin. Hämmästyin taas sitä yksinkertaista tapaa kuvata uskottavia tunteita, tunnistettavia henkilöitä.

Yksin elävä Liam jää eläkkeelle tahtomattaan. Hän huomaa eläkkeensä olevan kovin pieni. Elämäntapaa täytyy muuttaa. Tyttäret ja entinen vaimo eivät ymmärrä ollenkaan Liamin siirtymistä halpaan vuokra-asuntoon halvalle asuinalueelle.

Isänä oleminen aikuistuville tyttärille, vanhenevan miehen rakastuminen itseään paljon nuorempaan naiseen, yksinäisyys. Tarkasti ja todesti kuvattuja elämäntilanteita. Liam on aina tuntenut vain surullisia naisia, äitinsä, tyttöystävänsä, molemmat vaimonsa. Surullisuus ja alakuloisuus vetää häntä puoleensa. Mutta sellaista elämää hän elää itsekin.

Tyler, Anne 2009: Nooan kompassi. Käännös: Jaana Kapari-Jatta 2010. Otava

Paita- ja rintanapintekotalkoiden tuloksia

2010-06-17T04:44:00.000-07:00

Takaisin

Lepolan tontinkäyttösuunnitelmat tarkastettavaksi

2010-06-14T06:48:00.000-07:00

Lepolasta toivotaan yhtenäistä, kaunista asuinaluetta. Se on Järvenpään tuleva käyntikortti. Kun alue rakennetaan, se tulee olemaan suurin piirtein samanlainen kymmeniä, ehkä satakin vuotta. Jälkeenpäin on hankala korjata, jos nyt tehdään virheitä. Siksi kannattaa tehdä nyt mahdollisimman oikein.

Esityslistassa kerrotaan, että tontinkäyttösuunnitelmien noudattamiseen ja kytkemiseen kauppakirjan luovutusehtoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Ostajan tulee hyväksyttää laatimansa tontinkäyttösuunnitelma kaupunginarkkitehdillä ennen rakennusluvan hakemista. Tämän asian painottamiseksi toimintatavalle haetaan kaupunginvaltuuston hyväksyntä.

Kauppakirjasta, joka meidän nyt pitäisi hyväksyä, on kuitenkin poistettu tuo ehto.
Tontinkäyttösuunnitelma sisältää esimerkiksi julkisivun, värit, materiaalit. Se sisältää sen, mihin sijoitetaan autopaikat, polkupyöräpysäköinti, pääpolut, asuntojakauma talojen sisällä. Rakennusliikkeet ovat itse tehneet tontinkäyttösuunnitelman. Tarkoitus oli, että se hyväksyttäisiin yhteisessä käsittelyssä kaupungin virkamiehen kanssa. Sillä tavalla varmistettaisiin, ettei rakennusvaiheessa tule yllätyksiä (esimerkiksi julkisivut ovat muuttuneet sovitusta).

Jos kaupungin pitäisi hyväksyä tontinkäyttösuunnitelma ennen rakennusluvan saamista, sillä olisi väline, jolla se voisi puuttua tilanteeseen silloin, jos tapahtuukin jotain yllättävää ja ei toivottavaa. Tuo väline on annettu pois. Nyt kaupunki voi esittää vain toiveita, välineitä puuttumiseen ei ole silloin, jos rakentamisessa mennään väärään suuntaan.

Tämä on meidän kaupunkimme. Kai me haluamme itse vaikuttaa siihen, miltä täällä näyttää, emmekä antaa rakennusliikkeiden päättää sitä.

MUUTOSEHDOTUS:

Kaupunginvaltuusto 14.6.2010 § 60
Valtuusto päättää valtuuttaa kaupunginjohtajan myymään valtuuston päättämää hinnoittelua sekä muutoin parhaaksi katsomiaan ehtoja sekä liitteenä A olevaa kauppakirjalomaketta käyttäen Lepola I asemakaava-alueen asuinpientalo- ja asuinkerrostalotontit. Liitteeseen A lisätään kohdan 9 toiseksi kappaleeksi lause: ”Tontinkäyttösuunnitelma tulee ennen rakennusluvan hakemista hyväksyttää kaupunginarkkitehdillä.”

Puheenvuoro ja muutosehdotus kaupunginvaltuustossa 14.6.2010

Takaisin

Liikenneympyrässä ajamisesta

2010-06-10T04:44:00.000-07:00

Keski-Uusimaassa 9.6 puhuttiin jälleen kerran liikenneympyrässä ajamisesta. Tällä kertaa ohjeita oli antamassa autokoulunopettaja. Näistä ohjeista luulen kyllä liikenneympyräautoilun menevän aina hullummaksi. Liikenneympyräajossa on kaksi ongelmaa:

vilkun käyttö
ympyrästä poistuminen (mikä vaikuttaa toisten pääsyyn ympyrään)

Autokoulunopettaja neuvoi

Vilkunkäytöstä:
- Vauhti pois ja ahkera vilkunkäyttö, että muut näkevät minne ollaan menossa

Ympyrään ajamisesta:
- Voi näyttää kohteliaasti käsimerkillä: ole hyvä ja mene ensin.

Liikennettä sekoittavat ne autoilijat, jotka luulevat, että ajaessaan ympyrässä heidän täytyy vilkuttaa koko ajan ja poistuessaan panna vilkku pois. Näiden Keski-Uusimaan ohjeiden jälkeen tällainen kuski päättää pysyä tavoissaan. Yhtä lailla hankaluutta on niistä autoilijoista, jotka eivät vilkuta ollenkaan, eivät siis anna merkkiä, milloin poistuvat ympyrästä ja tekevät tilaa muille. Entä jos vuoroaan odottavan autoilijan pitää ruveta kurkkimaan, osoittaako joku ympyrässä ajava käsimerkillä, että nyt voisi olla hänen vuoronsa? Siinäpä vasta sekamelska.

Tässä siis kokeneen liikenneympyräajajan ohjeet ympyrässä ajamisesta.

Vilkku:

Ympyrään ajetaan ilman vilkuttamista, sillä ympyrään ajava jatkaa samaa tietä, eikä vaihda suuntaa. Ympyrästä poistuva vilkuttaa merkiksi poistumisesta. Samalla ratkeaa myös

ympyrään ajaminen:

Koska vuoroaan odottava voi ajaa ympyrään silloin, kun näkee siellä olevan vilkuttavan poistumista. Hänen eteensä voi ajaa.

Kesävuori: Tarvitse minua

2010-06-08T06:08:00.000-07:00

Loma on alkanut, kun on jaksanut ahmia ensimmäisen kirjan. Nyt riittää voimia muuhunkin.

Kirja oli Saara Kesävuoren Tarvitse minua. Pelottava kuva aikuisista, jotka tietävät, mikä lapselle on parasta. Epätoivoista yritystä kasvaa lapsesta aikuiseksi. Ja toisaalta lämmin kuva aikuisesta, joka antaa toisen olla ja kasvaa omaksi itseksi.

Kirjassa väläytetään kohtauksia erilaisista parisuhteista. Piipahdetaan narsistin riippuvuudesta vapautumisen tarinassa; kertomuksessa siitä, kun yhteiselämä tekee elämän aina vain kapeammaksi; yksinäisyyden kuvassa. Paljonko ihminen tarvitsee toista? Mihin ihminen tarvitsee toista? Miten helposti sitä livahtaa suhteeseen, josta tulee kamala taakka. Eikä irti pääsekään helposti.

Mutta ennen kaikkea kirjassa on värejä, ravistelevia maalauksia, huumaavia tuoksuja, kukkia, puita ja puutarha. Kirjan luettuani olen kylläinen kuin hyvässä taidenäyttelyssä käynnin jälkeen.
Tekisi mieli itsekin maalata. Ja nähdä tauluja, katsoa ja ihmetellä. Tuleekohan tästä taidenäyttelyjen kesä?

Kesävuori, Saara 2010: Tarvitse minua. Tammi.

Tehokkaasti toipumaan tehokkaan työn aiheuttamasta uupumuksesta

2010-06-06T04:37:00.000-07:00

Tässä tehokkaassa maailmassa pitäisi keksiä myös tehokkaat toipumismenetelmät tehokkaan työnteon uuvuttamalla ihmiselle.

Tässä oma listaukseni, tämä ei ole paremmuus- vaan mieleentulojärjestys:

mies, joka vie väkisin sauvakävelylle.
puutarha, joka on päässyt villintymään niin, ettei tiedä mistä aloittaa. Loppua ei siis ainakaan näy.
suklaapilvituutti kahvin kanssa.
sudoku (tässä on valitettava addiktiovaara, joka myös lisää uupumusta ja masennusta. Siis hyvin säännellysti ja pienenä eränä.)
hyvä romaani. Väsyneenä sellaisen löytäminen on hankalaa, kun mikään ei oikein maistu. Mutta tänään se on Saara Kesävuoren Tarvitse minua. Se maistuu ainakin vähän. Kerron myöhemmin, kunka paljon.
hyvä DVD-elokuva. Vielä vaikeampaa toteuttaa kuin edellinen vaihtoehto. Ja vaarallisempaa, koska on niin helppo valua nojatuoliin ja tuijottaa kaksi tuntia jotain joutavaa ja typerää. Ja kun se elokuva pitää sitten palauttaa vuokraamoon, eikä millään jaksa lähteä. Taloudellisestikin siis riskialtis vaihtoehto.

No nyt sitten toteuttamaan omaa ohjelmaa. Aloitan kohdasta yksi...

Kynttilä Timon muistolle

2010-05-25T05:55:00.000-07:00

14.5.2010

Freiburgin katedraalissa.

Freiburgin katedraalissa 14.5.2010

2010-05-25T04:02:00.000-07:00

Kuka maksaa ja minne maksaa ja kuka sitten tekee ja mitä?

2010-05-24T10:30:00.000-07:00

Vihreiden poliittiseen ohjelmaan tuli viikonloppuna puoluekokouksessa seuraava kannanotto: Kirkon varojen kerääminen yhteisöveron avulla tulee lopettaa ja kirkon lakisääteiset tehtävät tulee siirtää valtion ja kuntien hoidettavaksi.

Niukka enemmistö kokousedustajista äänesti sen puolesta. Niukan vähemmistön joukossa tunnelma oli monenlainen: masentunut, ällistynyt, raivostunut. Itse kuuluin kauhistuneeseen puoliskoon. Vielä enemmän kiukkua ja hämmästystä on herunut seurakuntaihmisiltä sen jälkeen.

Poliittisen ohjelman laatiminen hoidettiin väärin. Mutta se on nyt neljäksi vuodeksi päätetty. Seuraavaan kertaan pitää varustautua paremmin.

Päivän aikana olen vähän miettinyt asiaa. Yhteisövero ei ole reilulta kuulostava vero. Sitä maksavat kirkolle myös ne yrittäjät, jotka ovat muslimeja, helluntaiseurakunnan jäseniä ja mormoneja. Tilanne tulisi selkeämmäksi, jos heidän ei tarvitsisi väkisin tukea ev.lut. kirkkoa. Oikein on, että he maksavat veroa niistä yhteiskunnallisista tehtävistä, joita kirkon täytyy hoitaa. Mutta varmaankin olisi mukavampaa maksaa vero valtiolle ja sieltä se sitten kiertyisi paikoilleen.

Kirkko sai vuonna 2009 yhteisöveroa 122 miljoonaa euroa. Yhteiskunnalliset tehtävät maksoivat samana vuonna 141 miljoonaa euroa. Jos vihreiden nuorten radikaalien ajama uudistus toteutuisi, kirkolle jäisi 19 miljoonaa euroa enemmän varsinaiseen kirkon tehtävän toteuttamiseen. Se ei ole minusta huono vaihtoehto sekään.

Välähdys demokraattisesta päätöksenteosta

2010-05-24T05:03:00.001-07:00

Vihreiden puoluekokouksessa viime viikonloppuna Turussa hyväksyttiin lopulta vihreiden poliittinen ohjelma. Ohjelma oli käynyt kierroksen yhdistyksissä ja piireissä, siihen oli tehty hurja määrä muutoksia, jotka työryhmä kävi läpi ja muokkasi ohjelman uusiksi. Sitten tämä uusiksi muokattu ohjelma tuli nähtäväksi puoluekokousedustajille.

Piirit valitsivat loppurutistukseen omat edustajansa, yhteensä 40, ja heistä tehtiin uusi työryhmä. Tämän porukan piti viimeistellä ohjelma. Olin mukana tässä ryhmässä Uudenmaan piirin edustajana. Ja puoluekokousedustajat saivat tehdä muutosehdotuksia. Muutosehdotuksia pääsi tekemään etukäteen netissä, ja paperilla puoluekokouksessa. Ehdotuksia tulikin sitten melkein 900. Yksi ihminen oli laittanut yli sata muutosehdotusta, monet muut kymmeniä.

Työryhmä aloitti työskentelynsä lauantai-iltana klo 19.30. Oras Tynkkynen puheenjohtajana totesi heti aluksi, että jos jokaiseen ehdotukseen käytetään aikaa minuutti, emme ehdi valmiiksi aamu klo 9.30:een, jolloin kokous jatkuu ja ohjelman pitäisi olla valmiina.

Niinpä piti tehdä toimintastrategia: Oras ilmoitti rivin ja kohdan ja Jukka Relander oman kantansa ehdotuksesta. Jos joku oli toista mieltä, hän sai yhdellä lauseella puolustaa kantaansa. Vasta-argumentointia ei ehditty kuunnella, vaan kädennostoäänestys tapahtui heti. Siinä ei ehtinyt omaakaan kantaansa kauan miettiä. Mutta sujuvasti edettiin. Tällä pikakäsittelyllä ohitettiin niin mitättömät pikkuseikat kuin isot linjakysymyksetkin (kuten kirkon yhteisöverosta luopuminen). Mutta tuloksia syntyi, valmiita oltiin kello puoli neljä aamulla. Siinä ehti nukkuakin neljä tuntia ennen puoluekokouksen jatkumista aamulla.

Muutosehdotukset tuotiin sitten saliin äänestettäväksi. Ja koska ehdotuksia oli paljon ja aikaa taas ei ollut paljon, meno jatkui hyvin samanlaisena. Perustella ei voinut, vain ehdottaa muutosta ja sitten äänestyslaput ylös. Tässä tohinassa niukka enemmistö puoluekokousväestä äänesti esimerkiksi kirkon yhteisöveron poiston poliittiseen ohjelmaan.

Tässä hämmentävässä prosessissa oppi paljon. Ennen kaikkea sen, että kun viime hetkellä tekee muutosehdotuksia, kannattaa valita tarkasti tärkeitä asioita ja tehdä ehdotus vain muutamasta oikeasti merkittävästä asiasta.

Tällä tavalla ei ohjelmia voi tehdä. Sen kyllä tajusi myös puoluetoimiston väki. Nyt täytyy miettiä, miten kaikki saadaan osallistumaan ja vaikuttamaan, mutta silti oikeaa harkittua tulosta aikaan.

Neljän vuoden kuluttua tehdään uusi poliittinen ohjelma. Siihen operaatioon pitää varustautua hyvin.

Into Eternity

2010-05-10T03:18:00.000-07:00

olin katsomassa ydinvoimamielenosoituksen jälkeen dokumenttielokuvan ydinjätteen loppusijoituksesta ja kuuntelemassa paneelikeskustelun siitä. Elokuva oli tanskalaisen Michael Madsenin ohjaama Into Eternity. Se kertoo Suomeen, Eurajoelle rakenteilla olevasta Onkalosta, johon on tarkoitus loppusijoittaa Suomen ydinvoimaloista jäävä ydinjäte. Elokuva oli mielenkiintoinen ja herätti paljon ajatuksia.

Meillä lasketaan ydinvoimalan hintoja ja ne ovat huikeita. Mutta mukaan ei lasketa niitä valtavia summia, mitä jätteen loppusijoittamiseen joudutaan laittamaan. Suomen peruskallio on maailmassa riskittömin paikka loppusijoittamiseen. Ja kyllä meidän omat ydinjätteemme varmaankin täytyy omaan peruskallioomme sijoittaa. Siitä ei pääse enää mihinkään, kun se jäte on jo tuotettu.

Paneelikeskustelussa olivat mukana Juhani Vira Posivasta (Onkaloa rakentava firma), Risto Paltemaa Säteilyturvakeskukseta, tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki, kansanedustaja Sanna Lauslahti Kokoomuksesta ja kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä Vasemmistoliitosta.

Ydinjäte täytyy loppusijoittaa 100.000 vuodeksi. Ajatus on niin mieletön, että lisäydinjätettä ei kyllä kannattaisi enää tuottaa! Ydinjätettä kuitenkin on jo ja se täytyy sijoittaa, ei voi mitään. Niinpä Onkalo täytyy rakentaa. Jätteet sijoitetaan 400 kilometrin syvyyteen, systeemi vaikutti uskottavalta ja luotettavalta.

Suurin riski on tulevaisuuden ihmiset sitten kun tieto kupariputkien sisällöstä on hävinnyt. Joku ehkä menee kaivamaan ne esiin ja avaamaan esimerkiksi 50.000 vuoden kuluttua, eikä radioaktiivinen säteily ole vielä hävinnyt. Kamalia tulevaisuuskuvia. Mutta ongelma on jo ja sille täytyy jotain tehdä. Eikä Onkaloa parempaa ratkaisua varmaankaan tule.

Ei lisää ydinvoimaa mielenosoitus 8.5.2010 Helsingissä. Kuva Raimo Oksala.

2010-05-08T11:54:00.000-07:00

Ei lisää ydinvoimaa mielenosoitus 8.5.2010 Helsingissä. Kuva Raimo Oksala.

2010-05-08T11:53:00.000-07:00

Ei lisää ydinvoimaa mielenosoitus 8.5.2010 Helsingissä. Kuva Raimo Oksala.

2010-05-08T11:50:00.000-07:00

Järvenpää-päivä 8.5.2010

2010-05-08T10:47:00.000-07:00

Piin elämä

2010-04-21T01:23:00.000-07:00

Luin aluksi hitaasti ja lopuksi vauhdikkaasti Yann Martelin kirjan Piin elämä. Ihastuttava kirja kertoo erityisesti tarinan kertomisesta. Jälkimauksi jäi hyvä mieli siitä, että oli saanut lukea hyvän tarinan. Mutta mikä siinä oli totta, mikä valetta, mikä liioittelua? Oikeastaan sillä ei ole väliä, vaikka se lopussa jäikin vaivaamaan.

Päähenkilö Pii Patel kääntyy kirjan alkuvaiheissa kolmeen uskoon, hindu-uskoon, kristinuskoon ja islamiin. Ajatuksia herättävä alkuasetelma. Miksei? Pii toteuttaa määrätietoisesti kaikkien uskontojensa ulkoisia hartaus- ja käyttätymissääntöjä. Mutta hänen kertomassaan tarinassa päästään pienissä vihjeissä uskontojen syvempiin sisältöihin. Harmitti, etten tunne islamia ja hindulaisuutta tarkemmin. Monet pikkujutut jäivät varmasti huomaamatta.

Tarina, jonka hän kertoo haaksirikkoutumisestaan, sisältää elementtejä kaikista näistä uskonnoista. Mutta vain etäisesti, siten, että lukija saa ilahtuneena oivaltaa. Tämähän on Nooan arkki, tämähän on paratiisista karkoittaminen, tämä liittyy hindulaisuuden syömiskäytäntöihin.

Kirja täynnä tarinan kertomisen taitoa ja tarinan kuulemisen nautintoa.

Martel, Yann 2003: Piin elämä. Käännös: Helena Butzow. [Alkup. Life of Pii 2001].Tammi.

Sähköiseen laskutukseen siirtyminen

2010-04-12T06:03:00.001-07:00

Useat kaupungit ovat siirtyneet sähköiseen laskutukseen.

Se on mahdollista esimerkiksi Itellan palveluna Netpostin kautta. Tätä vaihtoehtoa käyttävät mm. Helsinki, Kokkola, Kuopio, Imatra, Salo, ja Uusikaupunki.

Paljon käytetty vaihtoehto on pankkien e-laskutus. Tämän tavan ovat valinneet esimerkiksi Espoo, Helsinki, Iisalmi, Kouvola, Lohja, Tampere, Uusikaupunki ja Vantaa.

Sähköinen laskutus on ympäristö- ja asiakasystävällinen tapa. Paperin kulutus vähenee ja laskujen maksu tulee helpommaksi. Maksetut laskut ja palkkalaskelmat säilyvät varmassa paikassa sähköisessä arkistossa kuusi vuotta.
Sähköinen laskutus tuo kaupungille taloudellista säästöä, kun paperinkulutus vähenee ja manuaalisia työvaiheita laskutusprosessista karsiutuu pois. Yhden paperisen laskun vastaanotto- ja käsittelykustannusten on väitetty olevan jopa 30 euroa. Verkkolaskua käytettäessä laskutus sujuu aiempaa nopeammin, virheiden määrä vähenee, laskuja ei katoa niin paljon kuin ennen ja postikulut pienenevät. On laskettu, että verkkolaskun avulla on mahdollista säästää jopa 90 prosenttia laskujen käsittelyn kokonaiskuluissa.
Yhä useammat kuluttajat ovat siirtyneet vastaanottamaan verkkolaskuja. Tulevaisuudessa sähköiseen laskutukseen siirtyminen on aivan välttämätöntä.
Ehdotamme, että Järvenpään kaupunki siirtyy mahdollisimman pian käyttämään sähköistä laskutusta. Sähköisen laskutuksen piiriin tulee saada myös muut seudullisen talouspalvelun käyttäjät.

Järvenpäässä 12.4.2010 tekemäni valtuustoaloite

Myllytien, Valtuustokadun ja Seutulantien risteys

2010-04-12T00:49:00.000-07:00

Myllytien, Valtuustokadun ja Seutulantien risteys on luultavasti yksi vaarallisimpia Järvenpäässä tällä hetkellä. Ainakin siellä ylitetään katua villillä tavalla. Ja näitä villejä ovat etupäässä koululaiset. Risteyksen kautta lapset siirtyvät koulun jälkeen esimerkiksi kirjastoon, kuvataidekouluun, soittotunneille ja teatterikerhoon.

Nykyisin suojatiet on sijoitettu niin, että jalankulkija ja pyöräilijä joutuu päästäkseen suoraan eteenpäin tekemään yhden kadunylityksen sijaan kolme. Hän kävelee ensin 50 metriä oikealle, sitten suoraan ja taas 50 metriä vasemmalle.

Kun risteys nyt uudistetaan, toivon, että siinä otetaan huomioon ensisijaisesti jalankulkijan ja pyöräilijän näkökulma. Mahdollisimman helppo ja turvallinen eteneminen jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Autolla on helppo kiertää vähän kauempaakin.

Samaa periaatetta toivon käytettävän tulevaisuudessa kaikissa risteyspaikoissa Järvenpäässä. Suunnitellaan risteykset ennen kaikkea jalankulkijan ja seuraavaksi pyöräilijän kannalta.

Valtuustopuheenvuoro 12.4.2010

Kahdeksan surmanluotia

2010-04-02T10:20:00.000-07:00

Kiirastorstai-iltana olimme Lahdessa Teatteri Vanha Jukossa katsomassa Kahdeksan surmanluotia.

Erittäin kunnianhimoinen yritys vapaalta teatteriryhmältä. Ja monin paikoin hyvin onnistunutkin. Ohjaaja yritti valottaa suomalaisten koulusurmien taustaa ja selittää sitä vuoden 1918 sodasta asti voimassa olevasta väkivallan kulttuurilla. Suomalaisella väkivallan kulttuurilla. Ja iso tekijä suomalaisissa väkivallan teoissa on alkoholi. Tie 1918 sodasta Pihtiputaan kahdeksan surmanluodin kautta koulusurmaajien luoteihin.

Alkoholi vetäisi teatteriesityksessä pääroolin. Ja juuri alkoholinkäytön kuvaus oli epäonnistunein, epäuskottavin osuus. Musiikkiesityksiä oli paljon. Näyttelijät olivat loistavia laulajia ja soittajia. Mutta musiikkinumerot myös venyttivät esitystä.

Heikoin puoli esityksessä oli pituus. Kolme tuntia ja 20 minuuttia, 15 minuutin väliaika. Se on liikaa. Karsia olisi pitänyt uskaltaa.

Mutta mieleen tämä esitys jäi elämään. Siitä on keskusteltu miehen kanssa jo oneen otteeseen. Miten tämän menon saa loppumaan?

Pelastetaan taas Tuusulanjärvi

2010-03-15T04:24:00.000-07:00

Tuusulanjärvi vieraili Maailmanparantajan kahvilassa torstaina 11.3. Keskustelussa olivat mukana Jaana Hietala Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymästä, kansanedustaja Timo Juurikkala ja kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen.

Olin itse mukana Pro Tuusulanjärvi -liikkeen perustamisessa kesällä 1998. Edellisenä kesänä oli paha sinileväkesä ja järvi oli yhtä keltaista kokkaretta ja haisi. Monet ihmiset olivat ajatelleet ihan samaa asiaa: järvelle täytyy tehdä jotain.
Muistan vielä, kuinka neljän naisen kesken istuimme kapakassa ja päätimme, että haemme lähiyrityksistä sponsoreita, keräämme miljoona markkaa rahaa ja ojennamme ne kunnanisille saatteella:
-Pelastakaa tällä Tuusulanjärvi.

Ensin kuitenkin kerättiin nimiä adressiin järven puolesta. Melkein 9000 nimeä saatiin kokoon kesän aikana. Keski-Uusimaa –lehti julkaisi ilmaiseksi kolme koko sivun mainosta, joihin keräsimme tunnettujen henkilöiden allekirjoituksia.
Kansanjuhlassa Tuusulan torilla lokakuussa 1998 ojensimme adressin silloiselle ympäristöministerille Pekka Haavistolle. Samalla saimme kuulla, että valtio tulee tukemaan järven kunnostusta kahdella miljoonalla markalla. Ja Järvenpään kaupunki, Tuusulan kunta ja vesiensuojelun kuntayhtymä antavat kolme miljoonaa markkaa. Siitä alkoi järven kunnostus.

Erkki Kukkonen kertoi järven merkityksestä itselleen ja järvenpääläisille. Ulkoilumahdollisuuksista, uimarannoista, purjehdusmahdollisuuksista, luistinradoista, hiihtoladuista. Lisäksi järveen liittyy paljon alueen kulttuuria, taiteilijoita ja tapahtumia.

Jaana Hietala kertoi, että nyt, reilun kymmenen vuoden kuluttua, ravinnekuormitusta ei kuitenkaan ole saatu vähennettyä. Hoitotoimet pitävät aika hyvin kyllä levät kurissa. Ja hapetus pitää huolen siitä, että fosfori pohjan sedimenttikerroksista ei nouse veteen. Pahin ongelma on kuitenkin se, ettei ulkoista kuormitusta ole saatu vähennettyä riittävästi. Kosteikot tuovat apua tilanteeseen, mutta maatalouksien päästöt järveen ovat liian suuret. Sateiden valumat tuovat järveen viisi kertaa enemmän ravinteita. Kuivana kesänä järvi on paremmassa kunnossa.

Timo Juurikkala on tutustunut Itämeren tilanteeseen. Siellä asutuksen ja teollisuuden jätevedet ovat jo paremmassa kunnossa, mutta maatalouden päästöt ovat edelleen ongelma. 80 prosenttia päästöistä tulee 20 prosentin alalta peltopinta-alasta. Itämeren suojelusta vallitsee yhteinen ymmärrys eduskunnassa. Toimenpiteisiin ryhdytään ja kaikki näkevät sen tärkeyden.

Mitä sitten voidaan tehdä?

Jaana Hietala totesi, että kuormitus täytyy saada kuriin. Tulvapellot kokonaan pois käytöstä. Uusien asutusalueiden kaavoituksessa pitää ottaa huomioon se, ettei järvelle tule rasitetta.

Viljelijät pitäisi saada mukaan järven kunnostukseen. Tehokalastusta ja hoitokalastusta pitäisi saada tehdä (jotkut kalastuskunnat estävät vesialueillaan tehokalastuksen). Hapetus on järvelle välttämätön, imeytysalueita ja kosteikkoja tarvitaan lisää. Tuusulanjoen rannoille pitäisi saada suojavyöhykkeet. Haja-asutus pitäisi saada vesihuollon piiriin.

Timo Juurikkala kertoi, että 70 prosenttia rasituksesta on pelloilta valuvasta ravinnekuormasta. Erityishuomio pitäisi suunnata viljelijöihin. Pitää löytää tapoja, joihin maanviljelijät lähtevät mukaan. Niitä voisivat olla lajikemuutokset (esim. vehnän lisääntynyt kasvatus lisää fosforikuormaa), ravinnetaseet käyttöön, tilakohtainen neuvonta. Teollisuus on pannut päästöjä kuriin, vaikka siitä tulee lisäkustannuksia.

Juurikkala kertoi myös, että Saaristomeren alue on pilottikohteena Itämeren kunnostamisessa. Se on savipohjainen alue kuten Tuusulanjärvikin. Juurikkala huomasi, että Tuusulanjärven voisi yhdistää pilottiin sisävesi-esimerkkinä. Hän teki ideastaan lehdistötiedotteenkin heti seuraavana päivänä ja lupasi viedä asiaa eteenpäin.

Erkki Kukkonen piti tärkeänä ilmastusta. Fosofori valuu Halosenniemen edustalle ja painuu pohjasedimenttiin. Jos happi loppuu, fosfori nousee sedimentistä ja pilaa veden laadun. Toinen välttämätön toimi on hoitokalastus. Täytyy saada lisää laskeutusaltaita, joihin pelloilta valuva ravinne kerätään. Salaojaputket ja niiden suut, joista ravinteet laskeutuvat, pitää myös suojata.

Kukkonen toivoi, että nousisi uusi kansanliike Tuusulanjärven puolesta.

Se on meidän tehtävämme. Kuka lähtee mukaan?

Isyys haastaa kunnan palvelujärjestelmän

2009-11-27T00:48:00.001-08:00

Terveiset Maailmanparantajan kahvilasta.

Eilen keskusteltiin isistä ja siitä kuinka kunnallinen palvelujärjestelmä huomaa isät.

Keskustelijoina olivat miestyönkehittäjä Visa Kuusikallio, isätyöntekija Ilmo
Saneri ja Vuoden isä Pekka Seppänen.

Välähdyksiä:

Isä menee odottavan äidin kanssa neuvolaan. Äidille on varattu pehmeä ja hyvä tuoli. Isälle ei olekaan tuolia, vaan hän joutuu istumaan jakkaralle oven suuhun. Isästä tuntuu, ettei hän olekaan oikeassa paikassa, eikä hänen pitänytkään olla mukana. Isältä ei ollenkaan kysytä, miten hän on pärjännyt. Onko neuvolassa mitään miehille?

Isä menee sosiaalityöntekijän vastaanotolle. Työntekijä on kireä, ei huomioi, panee odottamaan. Isästä tuntuu, ettei hänen kuulu olla täällä. Ensimmäinen kontakti on tärkeä yhteistyön aikaansaamiseksi.

Kun perheessä on vaikeuksia,isää ei huomioida mahdollisena vastuunottajana. Äitiys ja isyys eivät ole tasa-arvoisia perheissä. Perhetyö on äiti-lapsi-työtä. Kuitenkin kaikki voimavarat, molemmat vanhemmat, tarvitaan käyttöön perheen pyörittämisessä.

Isyys käynnistyy hitaammin kuin äitiys, ne kehittyvät eri tahtiin. Isäksi tuloon ei tarvita neuvoja vaan isyyden käynnistyminen. Puolisoiden pitäisi miettiä yhdessä, millainen perhe me tästä halutaan. Isän ja lapsen suhteessa isän täytyy olla aktiivinen. Ihmissuhteiden ylläpitäminen on täyttä työtä, koskee sekä suhdetta lapseen, että suhdetta puolisoon.

Äiti-lapsi-kerhoja kyllä järjestetään. Missä ovat isä-lapsi-kerhot tai vanhempi-lapsi-kerhot?

Kyse ei ole resursseista tai työntekijöiden määrästä. Kysymys on asenteesta, huomaamisesta.

Miehen erokriisiä ei tunnisteta. Erokriisissä olevien isien auttaminen on tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Sen ei tarvitse olla pitkäaikaista tukea, usein muutama tapaaminen riittää. Neuvoja ei tarvita, vaan kokemus kuulluksi tulemisesta ja omien tunteiden vapaasta purkamisesta.

Isäksi tullaan kerran ja se on koko loppuelämän duuni.

Ja yhteenvetona keskustelusta:

Tehdään Järvenpäästä isä-ystävällinen kaupunki! Se ei maksa paljon. Vain sen verran koulutusta työntekijöille, että heidän silmänsä aukeavat huomaamaan, miten he isiä kohtelevat.

EU-parlamenttiin menossa

2009-11-13T12:43:00.000-08:00

Brysselissä Euroopan Parlamentin edessä

2009-11-13T12:38:00.000-08:00

Vihreä puolueristeily osa 3

2009-11-09T00:58:00.000-08:00

Puolueristeilyn viimeinen, eli 3. osa:

Viimeisen seuraamani paneelikeskustelun aiheena oli Vihreä feminismi. Puheenjohtajana toimi Setan pääsihteeri Aija Salo. Keskustelijoina olivat Vihreiden miesten puheenjohtaja Jukka Relander, Vihreiden naisten puheenjohtaja Sirpa Hertell, tutkija Anna Moring ja kansanedustaja Timo Juurikkala.

Ja tässä keskustelijoiden ajatuksia:

Jukka Relander: Sukupuoliset itsestäänselvyydet ovat historiallisesti syntyneet. Siispä ne voidaan myös purkaa.

Sirpa Hertell: Myös ilmastoasioissa on naisnäkökulma. Haluan auttaa tasa-arvon toteutumista myös muissa perheissä kuin omassani. Esimerkiksi kehitysmaiden naisten oikeudet ovat tärkeitä.
Feminismi on sukupuolisidonnainen. Toiseuden kokemus on naisen kokemus, sitä mies ei voi ymmärtää.
Vihreiden miesten ja naisten ajamat asiat ovat osittain samat, mutta toisaalta on myös erityiskysymyksiä.

Anna Moring: Naisena ja miehenä olemisen normit ahdistavat. Entäs jo en sovi normeihin?
Köyhyys jakautuu naisilla ja miehillä eri tavalla (yksinhuoltajat/syrjäytyneet).
Vihreät ovat ryhmä, joka uskaltaa sanoa ääneen vaikeita epäsuosittuja mielipiteitä.

Timo Juurikkala: En ole feministi, mutta tasa-arvokysymykset ovat minulle tärkeitä. Sortamisrakenteita vastaan täytyy nousta.
Feminismi ei voi käsittää vankilakierteessä olevan syrjäytyneen miehen ongelmaa.
Tyly kohtalo jos mies julistautuu feministiksi ja pelkästään feministiksi. Tyly kohtalo, jos nainen julistautuu feministiksi ja pelkästään feministiksi. Kyse ei ole julistuksesta, kyse on teoista.
Yhdistetään vihreät miehet ja naiset.

Samaan aikaan toisessa salissa puhuttiin Yksilön vapaudesta, joka sekin olisi ollut kiinnostavaa, mutta kun kahteen paikkaan ei yhtä aikaa päässyt.

Illanvietto oli loistava. Hyvää ruokaa seisovasta pöydästä. Upea drag queen Miss Divet lavalla. Ja sitten diskoilta ja karaokeilta. Ja sitten piti tämän ikäisen ihmisen jo mennä nukkumaan, voi voi.

Ensi vuonna uudestaan...

Vihreä puolueristeily osa 2

2009-11-08T00:56:00.000-08:00

Seuraava osa, siis osa 2 puolueristeilystä:

Keskustelu finanssikriisistä. Panelisteina Erkki Tuomioja, Piia-Noora Kauppi, Tapio Laakso ja Mari Puoskari. Puhetta johti Heidi Hautala. Haettiin vastauksia kysymyksiin: Miten tähän on tultu? Miten tästä eteenpäin?

Erkki Tuomioja: Veroparatiisit tulisi kieltää, transaktiovero ottaa käyttöön. Hyviä aikeita on, mutta täytäntöönpano puuttuu. Tärkeiden uudistusten hetki on nyt.
(Transaktiovero on osake- ja valuuttakauppaan kohdistuva vero, joka vähentäisi valuutoilla ja osakkeilla keinottelun tuottoa. Usein puhutaan siitä, vero voitaisiin jakaa oikeudenmukaisesti köyhyyden voittamiseen.)

Piia-Noora Kauppi: Kaikkea ei voi sääntelyllä ratkaista. Transaktiovero yksin Euroopassa tarkoittaisi sitä, että transaktiot Euroopassa loppuisivat. Suomalainen pääoma on suurelta osalta sidottu työeläkerahastoihin. Niiden pääomien sijoittaminen ilmastonmuutoksen ehkäisyyn vaikuttaviin kohteisiin olisi yksi rahoitusratkaisu ilmastopolitiikassa. Eurooppalainen yhtenäinen veropohja olisi tärkeä.

Tapio Laakso: Koko elämäntapa, koko maailma pitää rakentaa uudelleen. Tarvitaanko enää talouskasvua, vai pitäisikö jakaa meidän hyvinvoinnista?

Mari Puoskari: Tarvitaan hyvällä tavalla säännelty talouskasvu. Uuden talouskasvun ydin on naiset. Eniten tulot kasvavat kehitysmaiden naisilla.
Tarvitaan EU:n yhteiset ympäristöperusteiset verot. Talouskasvua tarvitaan globaalisti.

Samaan aikaan tämän keskustelun kanssa naapurisalissa puhuttiin aiheesta Pätkätyöt ja AY-liike.

Tarina jatkuu osassa 3,

Vihreiden puolueristeily osa 1

2009-11-07T00:51:00.000-08:00

Vihreiden ensimmäinen puolueristeily järjestettiin Tikkurilassa Sokos Hotelli
Vantaassa 31.10-1.11. Järvenpäästä mukana olivat Terho (Pursiainen)ja minä.
Koska siellä tapahtui niin paljon, kirjoitan monta viestiä.

Olo oli kuin aidolla risteilyllä merellä, mutta hytit olivat huomattavasti
loistokkaammat. Löytyi herkullinen seisova pöytä, upea iltaohjelma (Drag Queen
Miss Divet), karaoke. Tax free -myymälä puuttui. Demarit aikovat kuulemma myös
järjestää tulevat puolueristeilynsä Sokos Hotelli Vantaassa.

Risteilyemäntänä toimi iloinen Rosa Meriläinen, ja isäntinä Panu Laturi ja
Kyösti Hagert. Alkumaljojen jälkeen Jukka Relander haastatteli Anni Sinnemäkeä
ja Mikael Jungneria.

Muutama ajatus heiltä.
Mikael Jungner:
-Valtaa voi käyttää kahdella tavalla.
1. pyrkimällä muuttamaan maailmaa,
2. yrittämällä säilyttää valta itsellä.
-Menestyvässä yrityksessä ei kysytä ihmisiltä, mitä he haluavat, vaan
tutkitaan asiakaskuntaa ja tarjotaan sitä, mitä he eivät vielä tiedä
tarvitsevansa.

Anni Sinnemäki:
(Obama-keskustelussa) Pitää muistaa suhtautua varovaisesti kaikkeen, mikä
aiheuttaa hurmosta ja viehättää suuria joukkoja. Moni hyvä liike, johon iso
joukko ihmisiä on hyvää tarkoittaen lähtenyt mukaan, onkin muuttunut
vaaralliseksi.

Vihreiden suhtautumisesta uskontoihin ja vakaumuksiin keskustelivat filosofi
Juha Sihvola, filosofi ja pappi Terho Pursiainen, opettaja Husein Muhammed ja
toiminnanjohtaja Irina Krohn.

Oikein hyvä ja uusia ajatuksia poikinut keskustelu. Puhuttiin mm.
verotuksesta, uskonnon kouluopetuksesta ja poikien ympärileikkauksesta.
Uutena asiana törmäsin tietoon muiden uskontojen opetuksen tasosta. Mistä
löytyvät maltilliset ei-tunnustukselliset opettajat muiden uskontojen (esim.
islam) opetukseen kouluihin? Terhon ajatus oli, että kouluihin tarvittaisiin
uskonnoista riippumaton moraaliopetus, jossa opiskeltaisiin yhteistä käsitystä
siitä, mikä on oikein, miten yhdessä eletään. Husein Muhammed toivoi, että
kouluissa vietettäisiin kaikkien uskontokuntien juhlia, eikä suinkaan
luovuttaisi kristittyjen juhlista.

Samanaikaisesti tämän keskustelun kanssa toisessa salissa keskusteltiin
Vihreistä tabuista. Keskustelemassa olivat ainakin Johanna Sumuvuori,
toimittaja Riku Siivonen, stand up-koomikko Lotta Backlund.

Jatkuu myöhemmin, lähden välillä kaupunginhallitusryhmän kokoukseen...