Total Pageviews

Monday, March 15, 2010

Pelastetaan taas Tuusulanjärvi

Tuusulanjärvi vieraili Maailmanparantajan kahvilassa torstaina 11.3. Keskustelussa olivat mukana Jaana Hietala Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymästä, kansanedustaja Timo Juurikkala ja kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen.

Olin itse mukana Pro Tuusulanjärvi -liikkeen perustamisessa kesällä 1998. Edellisenä kesänä oli paha sinileväkesä ja järvi oli yhtä keltaista kokkaretta ja haisi. Monet ihmiset olivat ajatelleet ihan samaa asiaa: järvelle täytyy tehdä jotain.
Muistan vielä, kuinka neljän naisen kesken istuimme kapakassa ja päätimme, että haemme lähiyrityksistä sponsoreita, keräämme miljoona markkaa rahaa ja ojennamme ne kunnanisille saatteella:
-Pelastakaa tällä Tuusulanjärvi.

Ensin kuitenkin kerättiin nimiä adressiin järven puolesta. Melkein 9000 nimeä saatiin kokoon kesän aikana. Keski-Uusimaa –lehti julkaisi ilmaiseksi kolme koko sivun mainosta, joihin keräsimme tunnettujen henkilöiden allekirjoituksia.
Kansanjuhlassa Tuusulan torilla lokakuussa 1998 ojensimme adressin silloiselle ympäristöministerille Pekka Haavistolle. Samalla saimme kuulla, että valtio tulee tukemaan järven kunnostusta kahdella miljoonalla markalla. Ja Järvenpään kaupunki, Tuusulan kunta ja vesiensuojelun kuntayhtymä antavat kolme miljoonaa markkaa. Siitä alkoi järven kunnostus.

Erkki Kukkonen kertoi järven merkityksestä itselleen ja järvenpääläisille. Ulkoilumahdollisuuksista, uimarannoista, purjehdusmahdollisuuksista, luistinradoista, hiihtoladuista. Lisäksi järveen liittyy paljon alueen kulttuuria, taiteilijoita ja tapahtumia.

Jaana Hietala kertoi, että nyt, reilun kymmenen vuoden kuluttua, ravinnekuormitusta ei kuitenkaan ole saatu vähennettyä. Hoitotoimet pitävät aika hyvin kyllä levät kurissa. Ja hapetus pitää huolen siitä, että fosfori pohjan sedimenttikerroksista ei nouse veteen. Pahin ongelma on kuitenkin se, ettei ulkoista kuormitusta ole saatu vähennettyä riittävästi. Kosteikot tuovat apua tilanteeseen, mutta maatalouksien päästöt järveen ovat liian suuret. Sateiden valumat tuovat järveen viisi kertaa enemmän ravinteita. Kuivana kesänä järvi on paremmassa kunnossa.

Timo Juurikkala on tutustunut Itämeren tilanteeseen. Siellä asutuksen ja teollisuuden jätevedet ovat jo paremmassa kunnossa, mutta maatalouden päästöt ovat edelleen ongelma. 80 prosenttia päästöistä tulee 20 prosentin alalta peltopinta-alasta. Itämeren suojelusta vallitsee yhteinen ymmärrys eduskunnassa. Toimenpiteisiin ryhdytään ja kaikki näkevät sen tärkeyden.


Mitä sitten voidaan tehdä?

Jaana Hietala totesi, että kuormitus täytyy saada kuriin. Tulvapellot kokonaan pois käytöstä. Uusien asutusalueiden kaavoituksessa pitää ottaa huomioon se, ettei järvelle tule rasitetta.

Viljelijät pitäisi saada mukaan järven kunnostukseen. Tehokalastusta ja hoitokalastusta pitäisi saada tehdä (jotkut kalastuskunnat estävät vesialueillaan tehokalastuksen). Hapetus on järvelle välttämätön, imeytysalueita ja kosteikkoja tarvitaan lisää. Tuusulanjoen rannoille pitäisi saada suojavyöhykkeet. Haja-asutus pitäisi saada vesihuollon piiriin.

Timo Juurikkala kertoi, että 70 prosenttia rasituksesta on pelloilta valuvasta ravinnekuormasta. Erityishuomio pitäisi suunnata viljelijöihin. Pitää löytää tapoja, joihin maanviljelijät lähtevät mukaan. Niitä voisivat olla lajikemuutokset (esim. vehnän lisääntynyt kasvatus lisää fosforikuormaa), ravinnetaseet käyttöön, tilakohtainen neuvonta. Teollisuus on pannut päästöjä kuriin, vaikka siitä tulee lisäkustannuksia.

Juurikkala kertoi myös, että Saaristomeren alue on pilottikohteena Itämeren kunnostamisessa. Se on savipohjainen alue kuten Tuusulanjärvikin. Juurikkala huomasi, että Tuusulanjärven voisi yhdistää pilottiin sisävesi-esimerkkinä. Hän teki ideastaan lehdistötiedotteenkin heti seuraavana päivänä ja lupasi viedä asiaa eteenpäin.

Erkki Kukkonen piti tärkeänä ilmastusta. Fosofori valuu Halosenniemen edustalle ja painuu pohjasedimenttiin. Jos happi loppuu, fosfori nousee sedimentistä ja pilaa veden laadun. Toinen välttämätön toimi on hoitokalastus. Täytyy saada lisää laskeutusaltaita, joihin pelloilta valuva ravinne kerätään. Salaojaputket ja niiden suut, joista ravinteet laskeutuvat, pitää myös suojata.

Kukkonen toivoi, että nousisi uusi kansanliike Tuusulanjärven puolesta.

Se on meidän tehtävämme. Kuka lähtee mukaan?