Total Pageviews

Thursday, November 25, 2010

Uuden miessukupolven isät

takaisin

Isä menee odottavan äidin kanssa neuvolaan. Äidille on varattu pehmeä ja hyvä tuoli. Isälle ei ole tuolia. Hän joutuu istumaan jakkaralle oven suuhun. Isästä tuntuu, ettei hän olekaan oikeassa paikassa eikä hänen pitänytkään olla mukana. Isältä ei kysytä, miten hän on pärjännyt.

Uusi miessukupolvi on kasvamassa mieheyteen ja isyyteen. Moni mies ei tunnista itseään perinteisestä mieskuvasta eikä pysty samastumaan sellaiseen käyttäytymiseen, jota mieheltä odotetaan. Eihän moni nainenkaan tunnista itseään perinteisestä naiskuvasta. Naiskuva on kuitenkin päivittynyt vastaamaan paremmin nykyaikaa. Kun puhutaan miehestä, puhutaan usein edellisen sukupolven miehestä.

Palvelujärjestelmä ei tunnista isän ongelmaa silloin, kun raskauteen tai pikkulapsivaiheeseen liittyy jotain poikkeavaa. Jos näissä tilanteissa kohdattaisiin myös isä, se saattaisi auttaa koko perhettä. Meidän on opittava kohtaamaan oman aikamme mies ja isä.

Isillä pitää olla mahdollisuus perhevapaisiin siinä kuin äideilläkin. Miesten pitäisi puolustaa oikeuttaan. Täyspitkän isyysvapaan pitämisen on huomattu lisäävän parisuhteen onnellisuutta.

Pienen lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa ja vanhemmuuden kustannusten tasaaminen lisäisivät suuresti tasa-arvoa. Niin sanotussa 6 + 6+ 6 - mallissa kuusi kuukautta vanhempainvapaista kiintiöidään synnyttäneen äidin, kuusi toisen vanhemman käyttöön ja kuusi vanhempien yhteisellä päätöksellä jaettavaksi. Tarvitaan toimiva ja lapsiystävällinen vanhempainvapaajärjestelmä.

Isän jääminen vanhempainlomalle tai hoitovapaalle on edelleen poikkeus, jota vain vajaa 7 prosenttia isistä käyttää hyödykseen. Molemmat vanhemmat tarvitsevat oman korvamerkityn osuutensa vanhempainvapaasta. Kummankin vanhemman osallistuminen lasten hoitoon ja kotitöihin on kannattava sijoitus perhe-elämään niin lasten, vanhempien, parisuhteen kuin tasa-arvonkin kannalta.

Asenteiden muuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa kuin lakien. Lainsäädännön muuttaminen on kuitenkin usein asenteiden muuttumisen välttämätön edellytys. Suhtautuminen lasten ruumiilliseen kuritukseen muuttui nopeasti, kun se kiellettiin lailla.

Tutkimuksen mukaan miesten onnellisuutta lisää mahdollisuus osallistua kotielämään ja naisten onnellisuutta mahdollisuus osallistua työelämään. Uusi sukupolvi on valmis uudenlaiseen isyyteen ja vastuuseen perheestä. Annetaan heille mahdollisuus.

Saturday, November 20, 2010

Maailmanparantajan kahvilassa aiheena vaalirahoitus



Maailmanparantajan kahvilassa oli vain muutama keskustelija keskustelemassa ministeri Tuija Braxin ja kansanedustaja Eero Lehden kanssa vaalirahoituksesta.

Yksi asia oli varma: kukaan ei tiedä, miten vaalirahoituksen muuttuminen vaikuttaa tuleviin vaaleihin. Kukaan ei tiedä, vaikuttaako tilanne niin, että ehdokkaat ovat enemmän samalla viivalla.

Eero Lehti kiinnitti huomion omalta kannaltani tärkeään asiaan: Uusimaa on kaikkein vaikein vaalipiiri. Jos haluaa päästä läpi Keski-Uudeltamaalta, paikalliset äänet eivät vielä riitä. Täytyy mainostaa Hesarissa ja 20 paikallislehdessä. Espoossa ja Vantaalla, molemmissa on oma lehti ja alueen äänet riittävät läpipääsyyn.

Monday, November 15, 2010

Thursday, November 11, 2010

Luontopalveluille

Hallituksen talousarvioehdotuksessa leikataan metsähallituksen luontopalveluista. Luontopalveluilla on tärkeä tehtävä esimerkiksi kansallispuistojen hoitamisessa. Sillä on merkitystä luonnossa viihtyville suomalaisille.

Rahat täytyy palauttaa budjettiin. Tarvitsemme kansallispuistojamme, tarvitsemme luontoa, joka on helposti tavallisen kansalaisen tavoitettavissa.

Saturday, November 6, 2010

Uskonnonvapauslakia täytyy muuttaa

takaisin

Matti Jokinen (HS 3.11.10) kysyy, miksi 16-vuotiaat saavat äänestää, mutta eivät erota itse kirkosta. Ihmettelen tuota samaa.

Ehdotan, että uskonnonvapauslakia muutetaan ensi tilassa niin, että jokainen kirkollisissa vaaleissa äänioikeutettu saa oikeuden myös itsenäisesti päättää omasta vakaumuksestaan (kirkkoon kuulumisestaan).

Thursday, November 4, 2010

Kellot jääkööt ennalleen

takaisin

Sunnuntaina siirrettiin taas kelloja, tällä kertaa tunti taakse päin. Neljä päivää myöhemmin on vieläkin vuorokausirytmi sekaisin. Maaliskuussa odottaa uusi sopeutumiskausi.

Voitaisiinkohan tästä kellojen siirtelystä jo luopua? Jospa jäätäisiin tähän aikaan loppuelämäksi. Vuosien kuluttua vielä ihmettelemme kaksi kertaa vuodessa tapahtunutta kellonviisarien joukkosiirtelyä.

Wednesday, November 3, 2010

Miksi toinen jäähalli?

takaisin

Pääsin haastattelemaan liikuntalautakunnan päällikköä Marko Enbergiä tekojäärata/jäähalliasiassa. Tässä hänen vastauksiaan.

Miksei tekojääratoja laiteta kuntoon?

Lauhdutin on rikki ja sen korjaaminen maksaisi 80.000 euroa. Tekojääratojen putket ovat niin huonossa kunnossa, että ne olisi uusittava ja niiden uusiminen maksaisi 200.000 euroa. Tarvittaisiin uusi kylmäainekontti, hinta 200.000 euroa ja pinta-aine pitäisi uusia, sen hinta noin 200.000 euroa.

Pelkkä lauhduttimen uusiminen auttaisi tilannetta mahdollisesti vain yhdeksi kaudeksi. Käyttökuntoon radat saataisiin 200.000 euron panostuksella. Mutta jotta ne olisivat turvallisesti ja luotettavasti käytettävissä vuoteen 2014 saakka, panostuksen pitäisi olla 600-800.000 euroa. Vuoden 2014 jälkeen ei saa enää käyttää freonipitoista kylmäainetta, jota tekojääradoissa käytetään.

Mutta tekojäärata-asiassa on myös iloisia uutisia: tekojääradat on suunniteltu korvattavaksi tulevaisuudessa muovijääradalla. Muovijäärata on kaikkein ekologisin vaihtoehto. Sen hinta on 200-300.000 euroa ja se voisi olla käytössä ympäri vuoden. Muovijäärataa ryhdytään puuhaamaan heti kun nurmikenttä saadaan sopivan tasaiseen kuntoon ja valtuusto myöntää talousarviossa siihen rahat. Siihen saakka tekojääratojen tilalla tulee olemaan luonnonjää.

Tulevana vuonna liikuntatoimi käyttää liikuntahallin peruskorjaukseen 800.000 euroa ja seuraavana vuonna 1 M euroa. Terholan kuntorataa laajennetaan ja näin liikuntamahdollisuuksia lisätään myös ydinkeskustan ulkopuolella.
Seuraava kysymys olikin:

Miksi sitten jäähallia pitäisi kannattaa?

Tärkein syy Enbergin mukaan on se, että halli lisää harjoitusmahdollisuuksia myös muille kuin luistelijoille. Erityisesti kehäkarhujen 460 nyrkkeilyn harrastajaa saa sieltä asianmukaiset tilat. He menettävät harjoitustilansa lähivuosina ja nyrkkeilylle on vaikea löytää sopivia tiloja. Nyrkkeilyn harrastajissa on mukana syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Lisäksi 270 tanssin harrastajaa saa sieltä tilat.
Yleisölle tulee lisää maksuttomia luisteluvuoroja, samoin kouluille ja päiväkodeille.