Total Pageviews

Wednesday, April 21, 2010

Piin elämä

Luin aluksi hitaasti ja lopuksi vauhdikkaasti Yann Martelin kirjan Piin elämä. Ihastuttava kirja kertoo erityisesti tarinan kertomisesta. Jälkimauksi jäi hyvä mieli siitä, että oli saanut lukea hyvän tarinan. Mutta mikä siinä oli totta, mikä valetta, mikä liioittelua? Oikeastaan sillä ei ole väliä, vaikka se lopussa jäikin vaivaamaan.

Päähenkilö Pii Patel kääntyy kirjan alkuvaiheissa kolmeen uskoon, hindu-uskoon, kristinuskoon ja islamiin. Ajatuksia herättävä alkuasetelma. Miksei? Pii toteuttaa määrätietoisesti kaikkien uskontojensa ulkoisia hartaus- ja käyttätymissääntöjä. Mutta hänen kertomassaan tarinassa päästään pienissä vihjeissä uskontojen syvempiin sisältöihin. Harmitti, etten tunne islamia ja hindulaisuutta tarkemmin. Monet pikkujutut jäivät varmasti huomaamatta.

Tarina, jonka hän kertoo haaksirikkoutumisestaan, sisältää elementtejä kaikista näistä uskonnoista. Mutta vain etäisesti, siten, että lukija saa ilahtuneena oivaltaa. Tämähän on Nooan arkki, tämähän on paratiisista karkoittaminen, tämä liittyy hindulaisuuden syömiskäytäntöihin.

Kirja täynnä tarinan kertomisen taitoa ja tarinan kuulemisen nautintoa.

Martel, Yann 2003: Piin elämä. Käännös: Helena Butzow. [Alkup. Life of Pii 2001].Tammi.

Monday, April 12, 2010

Sähköiseen laskutukseen siirtyminen

Useat kaupungit ovat siirtyneet sähköiseen laskutukseen.

Se on mahdollista esimerkiksi Itellan palveluna Netpostin kautta. Tätä vaihtoehtoa käyttävät mm. Helsinki, Kokkola, Kuopio, Imatra, Salo, ja Uusikaupunki.

Paljon käytetty vaihtoehto on pankkien e-laskutus. Tämän tavan ovat valinneet esimerkiksi Espoo, Helsinki, Iisalmi, Kouvola, Lohja, Tampere, Uusikaupunki ja Vantaa.

Sähköinen laskutus on ympäristö- ja asiakasystävällinen tapa. Paperin kulutus vähenee ja laskujen maksu tulee helpommaksi. Maksetut laskut ja palkkalaskelmat säilyvät varmassa paikassa sähköisessä arkistossa kuusi vuotta.
Sähköinen laskutus tuo kaupungille taloudellista säästöä, kun paperinkulutus vähenee ja manuaalisia työvaiheita laskutusprosessista karsiutuu pois. Yhden paperisen laskun vastaanotto- ja käsittelykustannusten on väitetty olevan jopa 30 euroa. Verkkolaskua käytettäessä laskutus sujuu aiempaa nopeammin, virheiden määrä vähenee, laskuja ei katoa niin paljon kuin ennen ja postikulut pienenevät. On laskettu, että verkkolaskun avulla on mahdollista säästää jopa 90 prosenttia laskujen käsittelyn kokonaiskuluissa.
Yhä useammat kuluttajat ovat siirtyneet vastaanottamaan verkkolaskuja. Tulevaisuudessa sähköiseen laskutukseen siirtyminen on aivan välttämätöntä.
Ehdotamme, että Järvenpään kaupunki siirtyy mahdollisimman pian käyttämään sähköistä laskutusta. Sähköisen laskutuksen piiriin tulee saada myös muut seudullisen talouspalvelun käyttäjät.

Järvenpäässä 12.4.2010 tekemäni valtuustoaloite

Myllytien, Valtuustokadun ja Seutulantien risteys

Myllytien, Valtuustokadun ja Seutulantien risteys on luultavasti yksi vaarallisimpia Järvenpäässä tällä hetkellä. Ainakin siellä ylitetään katua villillä tavalla. Ja näitä villejä ovat etupäässä koululaiset. Risteyksen kautta lapset siirtyvät koulun jälkeen esimerkiksi kirjastoon, kuvataidekouluun, soittotunneille ja teatterikerhoon.

Nykyisin suojatiet on sijoitettu niin, että jalankulkija ja pyöräilijä joutuu päästäkseen suoraan eteenpäin tekemään yhden kadunylityksen sijaan kolme. Hän kävelee ensin 50 metriä oikealle, sitten suoraan ja taas 50 metriä vasemmalle.

Kun risteys nyt uudistetaan, toivon, että siinä otetaan huomioon ensisijaisesti jalankulkijan ja pyöräilijän näkökulma. Mahdollisimman helppo ja turvallinen eteneminen jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Autolla on helppo kiertää vähän kauempaakin.

Samaa periaatetta toivon käytettävän tulevaisuudessa kaikissa risteyspaikoissa Järvenpäässä. Suunnitellaan risteykset ennen kaikkea jalankulkijan ja seuraavaksi pyöräilijän kannalta.

Valtuustopuheenvuoro 12.4.2010

Friday, April 2, 2010

Kahdeksan surmanluotia

Kiirastorstai-iltana olimme Lahdessa Teatteri Vanha Jukossa katsomassa Kahdeksan surmanluotia.

Erittäin kunnianhimoinen yritys vapaalta teatteriryhmältä. Ja monin paikoin hyvin onnistunutkin. Ohjaaja yritti valottaa suomalaisten koulusurmien taustaa ja selittää sitä vuoden 1918 sodasta asti voimassa olevasta väkivallan kulttuurilla. Suomalaisella väkivallan kulttuurilla. Ja iso tekijä suomalaisissa väkivallan teoissa on alkoholi. Tie 1918 sodasta Pihtiputaan kahdeksan surmanluodin kautta koulusurmaajien luoteihin.

Alkoholi vetäisi teatteriesityksessä pääroolin. Ja juuri alkoholinkäytön kuvaus oli epäonnistunein, epäuskottavin osuus. Musiikkiesityksiä oli paljon. Näyttelijät olivat loistavia laulajia ja soittajia. Mutta musiikkinumerot myös venyttivät esitystä.

Heikoin puoli esityksessä oli pituus. Kolme tuntia ja 20 minuuttia, 15 minuutin väliaika. Se on liikaa. Karsia olisi pitänyt uskaltaa.

Mutta mieleen tämä esitys jäi elämään. Siitä on keskusteltu miehen kanssa jo oneen otteeseen. Miten tämän menon saa loppumaan?