Total Pageviews

Wednesday, October 26, 2011

Vihreät kuntapäivät elokuussa osa 2

Elokuun kuntapäivät Jyväskylässä ovat jo melkein unohtuneet, mutta muistiinpanoja katsomalla muistuu jotain mieleen.


Iivo Vehviläinen, johtava konsultti, firmasta Gaia Consulting puhui meille yhdyskuntasuunnittelun ilmasto- ja energiakysymyksistä.

Lähtökohtana on se, että kasvihuonekaasujenmäärän on käännyttävä laskuun 10-15 vuodessa.
Noin 80 prosenttia päästöistä Suomessa syntyy energiankulutuksesta.

Millaiseen yhdyskuntarakenteeseen meillä on varaa tulevassa kehityksessä?

On mahdotonta nähdä tulevaisuuteen. Emme tiedä, millaisia autot tulevat olemaan tai millaista teollisuutta meillä tulee olemaan. Emme tiedä edes sitä, paljonko suomalaisia on tulevaisuudessa?

Vähähiiliseen maailmaan siirtyminen maksaa joka tapauksessa paljon. Ne investoinnit, joita seuraavan 40 vuoden aikana on tehtävä, vaativat 100-150 miljardia euroa.
Ilmastonmuutoksen torjunta on halvempaa kuin siihen sopeutuminen.

Teollisuuden huolena ovat nousevat energiahinnat.
Pitäisikö pääpaino kehittämisessä olla energiatehokkuudessa vai päästöttömissä energialähteissä?
Mihin pystytään? Mihin on varaa?

Mihin sitten kuntatasolla voidaan vaikuttaa?
- Liikkuminen
- Rakennukset ja rakentaminen (työkaluina kaavat, rakennusjärjestys ja tontinluovutusehdot)
- Kotitaloudet, palvelut ja teollisuus

Kuntatasolla ei voi eikä tarvitse tehdä kaikkea, mutta jos rakennettu ympäristö toimii kestävästi, on paine muille sektoreille vähäisempi.

EU:n vaatimukset ovat, että uudisrakennusten pitää olla lähes nollaenergia –rakennuksia. Julkisten rakennusten pitää olla niitä vuodesta 2019 alkaen, kaikkien rakennusten vuoden 2020 loppuun mennessä.

EU:n energiatehokkuusdirektiivi on vielä ehdotus, mutta siinä vaaditaan, että julkisen sektorin korjaustavoite on 3 % rakennuksista vuodessa. Lämmitys- ja jäähdytystarve täytyy selvittää julkisella sektorilla. Julkisten hankintojen tulee olla energatehokkaita.

Rakentamisessa tulee suosia umpikortteleita, joista muodostuu lämpösaarekkeita. Aurinkoenergia on otettava käyttöön.
Rakennusten suuntaus on mietittävä energiatehokkuuden mukaisesti. Asuntojen kokoja pitää pienentää. Hiilineutraaliin tavoitteeseen siirtymisen kustannukset ovat hurjat. Alueella ei olisi enää mahdollista monenkaan asua.

Kuntatason haasteita ovat:

Sijainti ja liikenne:
- Sijainnin ja liikkumisen merkitys kasvussa
- Pyöräilyn ja kävelemisen edistäminen
Tehokas rakentaminen:
- Työvälineiden tehostaminen: elinkaarilaskelmat, energiakaavat ym.
- Panostus materiaalivalintoihin (puu) ja kierrätykseen
Kestävä käyttö:
- Nykyisten tilojen käytön tehostaminen
- Kulutustottumukset
Taloudellinen kestävyys:
Investointikustannusten haaste on ratkaistava

Muistelot jatkuvat taas, kun sopiva hetki koittaa....

Friday, October 14, 2011

Uusi radanvarsikaupunki

Kun Tuusula haraa vastaan kolmen kunnan (Järvenpää, Kerava ja Tuusula) yhdistymistä, miksi ei etsittäisi uusia vaihtoehtoja? Miten olisi radanvarsikaupunki Hyvinkää, Järvenpää, Kerava? Siihen liitettäisiin mukaan Kellokoski, Jokela, Purola ja Ristikytö. Kerava, Hyvinkää ja Järvenpää ovat kaikki kaupunkimaisia kuntia. Ihmiset ja päättäjät ajattelevat samansuuntaisesti asioista. Unohdetaan maalaiskunta Tuusula.