Total Pageviews

Sunday, February 27, 2011

Puoluevaltuuskunta Iisalmessa

Kahden kerroksen väkeä

takaisin

Puheenvuoroni puoluevaltuuskunnassa 26.2.2011:

Minulla on huoli siitä, että suomalaiset ovat jakautumassa kahden kerroksen väkeen. Meillä on eriarvoinen terveydenhuoltojärjestelmä.

Osa nauttii työterveydenhuollon palveluista, Näiden ihmisten sairaudet ja mahdollinen tuleva sairastaminen otetaan vakavasti ja hoidetaan huolella.

Osa suomalaisista on julkisen terveydenhuollon piirissä. He maksavat siitä, ja he maksavat aina vain enemmän. Samalla julkisen puolen resurssit heikkenevät, siellä säästetään. Erikoislääkäreille ja erikoissairaanhoitoon ei potilaita mielellään ohjata.

Erityisen huolissani olen tästä jakautumisesta lasten kohdalla. Ne perheet, jotka ovat voineet hankkia lapsilleen vakuutuksen saavat hyvää ja perusteellista hoitoa yksityisellä sektorilla. Toiset käyttävät julkisia palveluja. Heidän hoitoonsa ei kiinnitetä yhtä vakuuttavasti huomiota. Siellä vammoja ei tutkita perusteellisesti, lapsia ei lähetetä tutkimuksiin erikoislääkärille. Edes koulutapaturmia ei tutkita kunnolla. Ja niillä käsillä ja jaloilla pitäisi kuitenkin pärjätä loppuelämä.

Kahden kerroksen väki eriytyy toisistaan kovaa vauhtia. Tämmöinen kehitys täytyy jotenkin pysäyttää. Ehdotan, että aloitamme lapsista.

Friday, February 25, 2011

Perusturva ja perustulo

takaisin

Olin mukana vaalipaneelikeskustelussa, jonka aiheena oli Perusturva ja sen muutostarpeet. Paneelin järjesti Järvenpää-talolla Vapaus valita toisin –liike ja siihen osallistuivat kansanedustajaehdokkaat Irma Pahlman (Sd), Jussi Saramo (Vas) ja minä, Kaisa Saarikorpi (vihr). Kansanedustaja Erkki Tuomioja piti alustuksen ja loppupuheen keskustelumme päätteeksi.

Vapaus valita toisin –liike ajaa 120 euron korotusta alimpaan syymuotoiseen perusturvaan. Me kaikki panelistit kannatimme sitä. Kerroin kuitenkin, että se ei riitä, se on vasta alku muutokselle. Minua hämmästytti se, että muut panelistit eivät nähneet mitään ongelmaa siinä, että perusturvasta on niin vaikea siirtyä työelämään tai ottaa työtä vastaan. Jussi Saramo jopa moitti minua siitä, että haluan pakottaa ihmiset töihin.

Perusturvan suurin ongelma on mielestäni juuri se, että sen varasta on vaikea päästä pois. Omaa taloudellista tilannetta on hyvin työläs, melkein mahdoton parantaa, jos on perusturvan saaja. Työllistyminen on vaikeaa ja perusturva muodostaa suuria kannustinloukkuja. Paljon muitakin heikkouksia nykyisessä systeemissä on, mutta tämä on pahin.

Vihreiden perustulomalli on yksi yritys ratkaista tuo ongelma. Vuonna 2007 se laskettiin Kelan simulaattorimallilla kustannusneutraaliksi. Se ei siis vaadi lisää rahaa, vaan se rahoitetaan nykyisillä tuilla ja korkeammalla veroprosentilla. Perustulo on verovapaa etu, joka maksetaan kaikille täysi-ikäisille Suomessa asuville Suomen kansalaisille, tuloista riippumatta. Se korvaisi kaikki minimietuudet.

Tuloverotus on kaksiportainen. Alle 5000 euron tulosta maksetaan veroa 39 prosenttia, yli 5000 euroa ylittävästä tulosta 49 prosenttia. Vero sisältää sekä valtion- että kunnallisveron. Veroprosentti voi kuulostaa korkealta, mutta 500 euron perustulo kompensoi sitä reippaasti. 1500 euron tuloista käteen jää 1400 euroa, 2500 euron tuloista taas 2000 euroa., Pienituloisten tulot kasvaisivat reippaasti, isoimmissa tuloissa korkeampi veroprosentti purisi.

Erilainen pienimuotoinen työnteko tulisi kannattavaksi perustulon myötä. Näin se lisäisi työllisyyttä. Perustulo ei ole tarkoitettu köyhän ihmisen pysyväksi tulotasoksi, vaan pohjaksi, jolta hän voi ponnistaa ylöspäin. Koska se on niin alhainen, osa perusturvan varassa elävistä tarvitsee edelleen toimeentulotukea ja asumistukea.

Vasemmistoliitto tarjoaa perustulomallissaan 750 euron perustuloa, joka olisi kuitenkin syyperusteinen. Saramon kritiikki kohdistuikin vihreiden perustulon liian alhaiseen tasoon. Demareiden suurin huoli oli perusturvan liian alhainen taso. Mutta jos perusturvaa vain korotetaan, eikä mitenkään auteta sitä, että perusturvalla elävä voisi tehdä myös työtä, tilanne säilyy ennallaan. Köyhä pysyy köyhänä.

Huoli perusturvan varassa elävien ihmisten toimeentulosta oli kaikille yhteinen. Kukaan ei pysty yksin viemään tavoitteitaan läpi. Mutta voiko niin erilaisista lähtökohdista syntyä yhteistyötä?

Tuesday, February 22, 2011

Laatukäytävät kevyen liikenteen verkostoon

takaisin

Kevyen liikenteen väyliin tarvitaan laatukäytäväajattelua. Mitä se tarkoittaisi Järvenpäässä? Silloin jokaisesta kaupunginosasta olisi edes yksi joka päivä turvallisesti käytettävissä oleva reitti kaupungin keskustaan ja lähimmälle joukkoliikennepaikalle, bussipysäkille ja juna-asemalle.

Laatukäytäväajattelua on tähän saakka sovellettu vain autoilijoiden käyttämiin väyliin. Väylien palvelutasoluokat on määritelty. Koska rahaa ei ole riittävästi kaikkien väylien pitämiseen moitteettomassa kunnossa, voimavarat on järkevää kohdistaa niiden väylien kunnossapitoon, jotka ovat tärkeimpiä ja joita käytetään eniten. On saatava aikaan enemmän vähemmällä.

Runsaslumisina talvina kävelijöiden, pyöräilijöiden ja lastenvaunujen työntäjien liikkuminen on työlästä. Autoilija pärjää heikoimmissakin olosuhteissa, hevosvoimia riittää. Yhden ihmisen voimalla liikkuvan valtaa voimattomuuden tunne tukkoisilla väylillä liikkuessa. Terveyttä edistävä liikkuminen ei houkuttele, ja ympäristöystävällinen elämäntapa tulee liian vaikeaksi.

Kevyen liikenteen laatukäytäviä siis tarvitaan kipeästi. Päätepisteisiin tulee järjestää polkupyöräilijöille ilkivallalta ja säältä suojattuja pyöräpaikkoja. Niitä on pidettävä kunnossa. Laatukäytäviä täydentäisivät sivureitit, joita kunnostettaisiin niin hyvin kuin kunnossapitovoimavarat suinkin sallivat. Järjestelmä takaisi sen, että kevyen liikenteen väylät palvelisivat liikkujaa paremmin.

Laatukäytäväajattelua tarvitaan myös sulana kautena. Hiekoitus (murskeet) on järkevää poistaa ja routavauriot korjata samanlaisessa kiireellisyysjärjestyksessä, laatukäytäviltä ensin ja sen jälkeen vähemmän käytetyiltä väyliltä.

Liikkumista edistävä kotikaupunkimme Järvenpää voisi näyttää esimerkkiä kaikille Uudenmaan kaupungeille ja kunnille. Ongelmahan on yhteinen.

Sunday, February 20, 2011

Banderolli

takaisin




Lähdössä sisseilemään Tuusulanjärven jäälle.

Sissikampanjointia Tuusulanjärvellä

takaisin




Kannoimme kahta banderollia Tuusulanjärvellä 25 asteen pakkasessa ja ihanassa auringonpaisteessa. Saimme vastaamme iloisersti hymyileviä ihmisiä.

Tukiryhmä Hanki ja Sydän -tapahtumassa

takaisin


Tuesday, February 15, 2011

Järvenpää mukaan ilmastotalkoisiin

takaisin

Järvenpään kaupunginhallitus hyväksyi Kuuma-ilmastostrategian tavoitteelisena, ei sitovana ohjelmana. Nyt vaaditaan luottamusmiehiltä suurta tarkkaavaisuutta siinä, että ohjelmaa todellakin toteutetaan.

Ilmastonäkökulman pitää olla mukana kaikessa kaupungin päätöksenteossa. Investointeja on tarkasteltava myös siltä kannalta. Ilmastoasioita täytyy käsitellä säännöllisesti eri toimialoilla ja kaupungin johtoryhmässä.


Mutta miten kaupunkilaisille tehdään arjen ilmastoteot helpoiksi?

Monday, February 7, 2011

Kiintiövihreä

takaisin

Kaupunginhallituksessa piti taas vaihtaa mies naiseksi taloustyöryhmään, kun kiintiöt eivät täyttyneet. Viime viikolla oikein kokeneet poliitikot arvostelivat kiintiöitä. Kokoomuksen naispolitiikko oli aina valittu kaikkiin tehtäviin osaamisensa perusteella. Hän ei halunnut tulla valituksi kiintiönaisena. Miksi ihmeessä ei?

Kiintiönaisena tehtävään pääsy voi olla tapa päästä poliittisella uralla ja poliittisessa osaamisessa ja kokemuksen hankkimisessa alkuun. Jokaisen on aloitettava joskus. Tämä naispoliitikko ei halunnut tulla valituksi naiskiintiöstä, mutta häntä ei yhtään häirinnyt se, että hänet oli valittu tehtäviinsä Kokoomuksen kiintiöstä.

Kiintiöt sekoittavat mukavasti sen, miten asioiden odotetaan menevän. Pidetään vain kiinni kiintiöistä. Luovutaan niistä sitten, kun naisia ja miehiä valitaan luottamustehtäviin tasaveroisesti ihan luonnostaan. Luovutaan kiintiöistä sitten, kun luottamustehtävissä tapahtuu uusiutumista ihan itsestäänselvyytenä.

Minäkin olen tehtävissäni kiintiövihreänä. Erityisesti olen sitä Kuuma-hallituksessa, johon piti valita yksi vihreäkin. Hyvä, että pääsin siihen kiintiöön.