Kasvu ei takaa hyvinvointia

takaisin


Jossakin vaiheessaan talouskasvu ei enää lisääkään ihmisten tyytyväisyyttä tai onnellisuutta. Bruttokansantuotteessa se ei ainakaan näy. Bruttokansantuote on huono hyvinvoinnin mittari. Se ei ota huomioon myöskään ympäristörasitusta. Öljykatastrofin jälkien siivoamisesta koituvat kulut lisäävät bruttokansantuotetta!

Bruttokansantuotteen kasvu ei kerro siitä, että köyhyys yhteiskunnassa vähenisi. Yhtä aikaa kasvun kanssa köyhyys saattaa yleistyä ja syvetä.
Taloudellinen kasvu aiheuttaa haittoja, jotka ennen pitkää kasvavat höytyjä suuremmiksi. Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, talouden kasvu voi siis olla epätaloudellista. Kasvavista kustannuksista kohtalokkaimmat ovat kasvun aiheuttamat ympäristötuhot.

Kun kasvun aiheuttamaa ympäristörasitusta tahdotaan vähentää, keinot tuottavat joskus päinvastaisen tuloksen kuin on tarkoitus. Kun polttoainetta säästävät autot yleistyvät, autoilun kustannukset alenevat, jolloin houkutus lisätä autoilua kasvaa. Kun perhe säästää asumisen energiakustannuksissa, sillä on varaa lentää joka vuosi suihkukoneella kaukomaille lomalle.

Vapaa-aika, perheen kanssa seurusteleminen, käsin tekeminen, taide ja kulttuuri – ne ovat todellista hyvinvointia. Tällaiset asiat eivät perustu talouden mitattavaan kasvuun.

Kansainvälinen degrowth-liike on leviämässä vahvasti Suomeenkin. Sana tarkoittaa talouskasvun vastakohtaa. Etsitään keinoja, joilla ihmisten hyvinvointi ja onnellisuus lisääntyvät, samalla kun rahassa mitattava talous supistuu.
Tarvitaan syvää asenteiden muutosta. Olemme kasvunarkomaaneja. Asenteiden muutos ei ole helppoa. Se on kuitenkin mahdollista. Ennen pitkää se on välttämätöntä, koska tämänhetkinen kehitys on kestämätöntä. Nykyinen kehitys on johtamassa umpikujaan.