Total Pageviews

Friday, February 25, 2011

Perusturva ja perustulo

takaisin

Olin mukana vaalipaneelikeskustelussa, jonka aiheena oli Perusturva ja sen muutostarpeet. Paneelin järjesti Järvenpää-talolla Vapaus valita toisin –liike ja siihen osallistuivat kansanedustajaehdokkaat Irma Pahlman (Sd), Jussi Saramo (Vas) ja minä, Kaisa Saarikorpi (vihr). Kansanedustaja Erkki Tuomioja piti alustuksen ja loppupuheen keskustelumme päätteeksi.

Vapaus valita toisin –liike ajaa 120 euron korotusta alimpaan syymuotoiseen perusturvaan. Me kaikki panelistit kannatimme sitä. Kerroin kuitenkin, että se ei riitä, se on vasta alku muutokselle. Minua hämmästytti se, että muut panelistit eivät nähneet mitään ongelmaa siinä, että perusturvasta on niin vaikea siirtyä työelämään tai ottaa työtä vastaan. Jussi Saramo jopa moitti minua siitä, että haluan pakottaa ihmiset töihin.

Perusturvan suurin ongelma on mielestäni juuri se, että sen varasta on vaikea päästä pois. Omaa taloudellista tilannetta on hyvin työläs, melkein mahdoton parantaa, jos on perusturvan saaja. Työllistyminen on vaikeaa ja perusturva muodostaa suuria kannustinloukkuja. Paljon muitakin heikkouksia nykyisessä systeemissä on, mutta tämä on pahin.

Vihreiden perustulomalli on yksi yritys ratkaista tuo ongelma. Vuonna 2007 se laskettiin Kelan simulaattorimallilla kustannusneutraaliksi. Se ei siis vaadi lisää rahaa, vaan se rahoitetaan nykyisillä tuilla ja korkeammalla veroprosentilla. Perustulo on verovapaa etu, joka maksetaan kaikille täysi-ikäisille Suomessa asuville Suomen kansalaisille, tuloista riippumatta. Se korvaisi kaikki minimietuudet.

Tuloverotus on kaksiportainen. Alle 5000 euron tulosta maksetaan veroa 39 prosenttia, yli 5000 euroa ylittävästä tulosta 49 prosenttia. Vero sisältää sekä valtion- että kunnallisveron. Veroprosentti voi kuulostaa korkealta, mutta 500 euron perustulo kompensoi sitä reippaasti. 1500 euron tuloista käteen jää 1400 euroa, 2500 euron tuloista taas 2000 euroa., Pienituloisten tulot kasvaisivat reippaasti, isoimmissa tuloissa korkeampi veroprosentti purisi.

Erilainen pienimuotoinen työnteko tulisi kannattavaksi perustulon myötä. Näin se lisäisi työllisyyttä. Perustulo ei ole tarkoitettu köyhän ihmisen pysyväksi tulotasoksi, vaan pohjaksi, jolta hän voi ponnistaa ylöspäin. Koska se on niin alhainen, osa perusturvan varassa elävistä tarvitsee edelleen toimeentulotukea ja asumistukea.

Vasemmistoliitto tarjoaa perustulomallissaan 750 euron perustuloa, joka olisi kuitenkin syyperusteinen. Saramon kritiikki kohdistuikin vihreiden perustulon liian alhaiseen tasoon. Demareiden suurin huoli oli perusturvan liian alhainen taso. Mutta jos perusturvaa vain korotetaan, eikä mitenkään auteta sitä, että perusturvalla elävä voisi tehdä myös työtä, tilanne säilyy ennallaan. Köyhä pysyy köyhänä.

Huoli perusturvan varassa elävien ihmisten toimeentulosta oli kaikille yhteinen. Kukaan ei pysty yksin viemään tavoitteitaan läpi. Mutta voiko niin erilaisista lähtökohdista syntyä yhteistyötä?

1 comment:

Jussi Saramo said...

"Minua hämmästytti se, että muut panelistit eivät nähneet mitään ongelmaa siinä, että perusturvasta on niin vaikea siirtyä työelämään tai ottaa työtä vastaan. Jussi Saramo jopa moitti minua siitä, että haluan pakottaa ihmiset töihin."

Meillä nähdään nämä ongelmat selvästi. Siksi Vasemmistoliittokin haluaa siirtyä kohti perustuloa, kuten kerroin. Se vaatimus oli jo 1990 Vasemmistoliiton ensimmäisessä ohjelmassa.

Seuraavan hallituksen pitää ensi tekonaan korjata perusturvan taso ja siihen meillä on yhtenäistetyn perusturvan 750 euron malli ja rahoitus. Siitä ei sitten ole pitkä matka perustuloon, jos se saa muiltakin kannatusta.

En kritisoinut sinua siitä, että haluaisit pakottaa ihmiset töihin. Kritisoin vihreiden mallia, joka huonontaisi perusturvaa jopa nykyisestään ja siten olisi askel kohti "kengänkiillottajayhteiskuntaa", jossa perustulo on käytännössä matalapalkkatuki joka ei riitä elämiseen.