Total Pageviews

Monday, March 30, 2009

Säästöt ja leikkaukset

Tänä iltana olen menossa valtuustoon tekemään 1,586 miljoonan euron säästövaatimusta kaupungin toimialoille.

Olen pitkän kiemurtelun jälkeen ymmärtänyt, että nämä säästöt on pakko tehdä.
Sydän kipeänä on pakko hyväksyä, että monesta itselle tärkeästä kohdasta täytyy leikata. Ymmärrykseni kun ei riitä kertomaan, mistä se leikkaus sitten pitäisi tehdä.

Ilmastonmuutosta voi hidastaa säästötoimenpiteillä.
Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin: nyt on loistava mahdollisuus kohdistaa säästötoimenpiteet niin, että tehdään samalla ilmastoystävällisempiä ratkaisuja.
Siihen suuntaan on mentävä joka tapauksessa, joten säästämistavoitteissa suunta kannattaa pitää.

Säästetään materiasta, ei ihmisistä.
Suuntaviittana kaikilla toimialoilla voisi olla se, että pyritään säästämään hankinnoissa ja energiankulutuksessa, materiassa. Otetaan se ensisijaiseksi tavoitteeksi ja mahdollisimman vähän leikataan kaupunkilaisten hyvinvointia.
Ja koska emme säästä vain vuoden 2009 tarpeisiin vaan pitkälle tulevaisuuteen, rakennetaan ennaltaehkäisyä kaikkiin toimialoihin.

Tuhlaamattomuus uudeksi arvoksi.
Kaikilla toimialoilla pitäisi ottaa säästötoimenpiteiden sisällöksi tuhlaamattomuus.
Eletään vaatimattomammin. Tehdään säästöjä myös pienillä teoilla. Isossa kaupungissa niistäkin syntyy isoja säästöjä.
Esimerkiksi:
*Lopetetaan paperin tuhlaaminen.
Nyt on se kohta, jossa pitää miettiä ne vaihtoehdot ja ryhtyä käyttämään niitä.
*Lopetetaan liika lämmittäminen kaikissa kaupungin tiloissa. Toivon, että koululaisetkin voisivat mieluummin saada vähän kylmemmässä luokassa energialamppujen valossa taideaineiden opetusta ja ympäristökasvatusta.
*Suljetaan tietokoneet silloin, kun niitä ei käytetä.
*Säästetään energiaa kaikin mahdollisin tavoin.

Seurataan säästöjen vaikutuksia ja korjataan virheet.
Emme voi vain heittää säästövaatimuksia ja todeta, että vastuumme päättyi siihen.
Kuka seuraa säästöjen vaikutuksia?
Miten saamme tietää niistä?
Ilmiselvät virheet täytyy voida korjata.

Friday, March 20, 2009

Inishmaanin rampa

Käytiin Terhon kanssa Järvenpään teatterissa katsomassa Inishmaanin rampa. Tarina rammasta pojasta, joka on kylänsä ja tilansa vanki. Siitä surusta, että kun lopulta uskaltaa, elämä pettää.

- Totuus on helpompi kestää kuin pelko siitä, miten paha totuus on, sanoi Rampa-Billy. Katsoja tiesi enemmän ja toivoi, että hän ei koskaan kuulisi oikeaa totuutta, koska se oli pahempi kuin hän osasi kuvitellakaan. Lause jäi vaivaamaan mieltä. Se kuulostaa niin oikealta. Minäkin haluaisin mieluummin totuuden. Mutta kestäisinkö oikein pahan totuuden? Olisiko parempi elää väärän tiedon kanssa? Kyllä minulla täytyy olla oikeus tietää, miten paha totuus on. Mutta onko minulla oikeus kertoa pahatkin totuudet muille ihmisille?

Entä jo se koskee ilmastonmuutosta, kysyy Terho. Eikö olisi onnelisempaa kuolla tietämättä siitä mitään, jos pahin tapahtuu kuitenkin vasta myöhemmin?

Onpa hyvä, että Järvenpäässä on tämmöinen teatteri.

Sunday, March 15, 2009

Roska päivässä Järvenpäässä

Näin, kun nuori tyttö heitti tyhjän savukeaskin omakotitalon portista sisään. En halunnut näyttää moralistitantalta, joten kuljin ohi, enkä juossut hakemaan sitä pois. Paikkasin huonoa omaatuntoani keräämällä kaikki roskat seuraavaan roskikseen saakka. Siitä se alkoi: roska päivässä pois Järvenpään kaduilta.

Moni järvenpääläinen varmasti tekee tätä koko ajan, mutta itse olen innokas vasta-alkaja. Koska olen hyvä tekemään hyviä päätöksiä ja huono pysymään niissä kovin kauan, ehdotan, että perustamme ryhmän, joka kerää roskan päivässä Järvenpäästä toukokuun loppuun saakka. Sen jälkeen voi sitten miettiä, jatkaako, vai vähentääkö vain. Tavaksi tämä varmaan jää.

Tule siis mukaan, kerätään roska päivässä Järvenpäästä, toukokuun loppuun saakka. Pyydä mukaan kaikki tuntemasi järvenpääläiset.

Tuesday, March 10, 2009

Järvenpään freonit

Vihreiden valtuustoryhmän jäsen Lassi Markkanen teki maanantain valtuustossa aloitteen tekojääratojen jatkosta. 31 valtuutettua, eli suurin osa, allekirjoitti aloitteen, mutta kukaan muu vihreä ei. Miksi en sitten laittanut nimeäni hyvään hankkeeseen?

Tekojääradan kylmälaitteisto tarvitsee freonia 500 kg. EU kieltää freonin käytön vuoden 2010 jälkeen. Markkanen ja muut allekirjoittajat vaativat, että Järvenpää hakee lisäaikaa kielletyn freonin käytölle.

Toivon, että luistelumahdollisuudet nimenomaan niille lapsille, jotka eivät halua kuulua joukkueisiin tai valmennusryhmiin, lisääntyvät. Toivon kuitenkin myös, että tekojäärataongelma voidaan ratkaista muutenkin kuin vanhan freonia syövän kylmälaitteiston avulla. Ensisijaisesti luvallisin ja ilmastoa säästävin menetelmin. Odotan kevään aikana luvattuja selvityksiä asiasta. Haluan tietää vaihtoehdot.

Friday, March 6, 2009

Yhteystietoja ja kokouspalkkioita

Uusi kaupunginvaltuutettu Pekka Heikkinen (2000+) kertoi Keski-Uusimaan kolumnissaan (5.3.2009), kuinka vaikea kaupungille on saada tiedoksi omia yhteystietojaan tai niitä yhteystietoja, mitkä sinne haluaisi antaa. Vartti-lehden toimittaja Minna Luoma moitti Järvenpään uusia valtuutettuja, koska he eivät ole antaneet julkaista yhteystietojaan. Tosiasiassa meistä lähes jokainen antoi tietonsa ensimmäisessä valtuustokokouksessa. Ne eivät vain siirtyneet moneen viikkoon kaupungin nettisivuille. Ja sitten kun ne lopulta ilmestyivät, sinne pantiin nähtäväksi myös niiden tiedot, jotka eivät antaneet siihen lupaa. Yksi näistä oli poliisi Pekka Heikkinen ja syy varmaankin ihan hyväksyttävä: ammatin vuoksi tietoja ei voi levittää.

Väärän sähköpostiosoitteen takia Heikkinen ei saanut kutsua ensimmäiseen tulevaisuusvaliokunnan kokoukseen. Häneltä on pyydetty anteeksi ja hän on kai anteeksi antanutkin. Mutta outo tunne syntyi toiselle uudelle valtuutetulle, kun Heikkinen ihmetteli, ettei kukaan ole pahoitellut hänelle tapahtunutta kokouspalkkion menettämistä. Pitäisiköhän meidän muiden valiokunnan jäsenten kerätä Heikkiselle menetetty rahasumma omista kokouspalkkioistamme? Se ei taida olla meille kenellekään tärkein asia valiokuntatyöskentelyssä.

Sunday, March 1, 2009

Kommentoiminen

Olen saanut postia siitä, että blogikirjoituksiani on ollut hankala kommentoida tähän mennessä. Nyt olen muuttanut asetuksia siten, että kommentoimisen pitäisi olla mahdollista kaikille lukijoille. Jos kommentointi ei edelleenkään toimi, lähetä viesti sähköpostiini, kaisa.saarikorpi[a]vihreat.fi.

Harjoittelulaiskuutta

Olin viikonlopun suzuki-piano-opettajien koulutuksessa. Jouduin kokemaan saman tilanteen kuin lapset joka viikko soittotunnille tullessaan. Pitäisi osata soittaa aina jotain uutta. Haluaisi osata hyvin, olisi mukavaa, jos olisi tehnyt parhaansa.

No, joskus sitä onkin. Joskus harvoin on ehtinyt harjoitella uusia kappaleita ja soittaa ne hyvin.

Yleensä harjoittelu jää viime tippaan, kappaleet eivät suju niin kuin niiden toivoisi sujuvan. Siltä tuntuu oppilaistanikin, kai useimmiten. Halua soittaa on, mutta itsekuri ei riitä jokapäiväiseen harjoittelemiseen. Saisinpa annettua tämän saman innostuneen tunteen oppilaillenikin soittotunnin jälkeen. Tunteen siitä, että nyt, nyt minä aloitan. Ja seuraavalla kurssilla soitan vaikka mitä, ja oi miten hyvin.