Total Pageviews

Saturday, December 31, 2011

Vuosi vaihtuu. Hyvää uutta vuotta 2012!

Olimme Hyvinkään orkesterin uudenvuoden konsertissa. Mukana oli Hyvinkään oratoriokuoro. Kuulimme kuorokohtauksia oopperoista. Konsertin aluksi oppilaani Aurora Eskelin sai Hyvinkään kaupungin nuorten taidepalkinnon ja soitti Piazzollan kappaleen Sentimental. Nautittava konsertti alusta loppuun. Pitäisi useammin eksyä Hyvinkäälle konsertteihin.

Hyvinkään orkesterilla on mukava tapa, konserttiohjelma on ilmainen. Konserteissa on yleensä kaksi hankalaa tilannetta: ei ole mukana käteistä rahaa narikkaan eikä käteistä rahaa konserttiohjelmaa varten. Konserttiohjelma pitäisi saada ostaa lipun yhteydessä, tai sen hinnan pitäisi sisältyä lipun hintaan. Samoin narikan. Nykyaikana on hoopoa olettaa, että ihmiset tulevat kolikoita taskussaan konserttiin.

Taas kerran ihmettelin mielessäni: miten Hyvinkäällä on näin kovatasoinen orkesteri, mutta Järvenpäässä ei edes kvartettia?

Monday, November 7, 2011

Puolueristeilyllä vitutti niin


Viikonloppuna oli vihreiden puolueristeily hotelli Vantaassa, Tikkurilassa. Järvenpään Vihreistä mukana olivat Visa Kuusikallio, Tiia Pyykkö. Salla Hänninen, Kaisa Saarikorpi ja lisäksi Kaisan tytär Maria Rutanen.

Tässä muistonpalasia risteilyltä, meidän yhteisesti keräämiä.

Risteilytunnelmaan päästiin heti, kun Rosa Meriläinen, Panu Laturi ja Erkki Perälä kapteeninpuvuissaan toivottivat meidät tervetulleiksi. Risteilykuvaan mentiin neljän naisen porukalla.

Mukana risteilyllä oli Saksan vihreiden entinen puheenjohtaja, nykyinen europarlamentaarikko Reinhard Bütikofer. Hän keskusteli Tuija Braxin johdolla Pekka Haaviston kanssa EU:n nykytilanteesta ja euron kriisistä.
Pekka Haavisto totesi, että olemme tilanteessa, jossa eurosta irtautuminen on mahdollista. Ja siinä vaiheessa Suomen kannattaa kuulua siihen samankaltaisten talouksien ryhmään, jossa harjoitetaan tiukkaa talouspolitiikkaa. Ryhmään kuuluisi myös ainakin Saksa ja Itävalta.

Iltapäivän aikana oli yhdeksän eri tilaisuutta, joista kolme aina yhtä aikaa. Olipa vaikea valita sopivaa.

MIKÄ VIHREISSÄ VITUTTAA? (Kaisa ja Visa kertovat)

Keskustelijoina Ruben Stiller, Jenny Nyman (Kokoomus) ja Esa Suominen (SDP), puhetta johti Ylioppilaslehden päätoimittaja Maria Pettersson.
Olihan se välillä aika rankkaa kuultavaa.

Vihreissä vituttaa, kun tarjoan niille ystävällismielisesti karkkia torilla, ne vastaa:
En minä syö tuollaisia yksittäispakattuja (ES).

Vihreissä vituttaa, kun ne on niin hyviä ja oikeassa ja pyhimyksiä. Jos niitä arvostelee, on paha ihminen (JN).

Vihreissä vituttaa, kun ne ei puhu solidaarisuudesta vaan yhteisöllisyydestä. Toiset jäävät aina yhteisön ulkopuolelle (RS).

Pekka Haavistossa vituttaa, kun se on niin tasainen. Sen pitäisi aggressiivisemmin ajaa tärkeitä asioitaan (RS).

Miksi vihreät eivät tavoita "kurjistuvaa keskiluokkaa" tai onko edes pyrkimyksenä olla myös tavallisen duunarin ja keski-ikäisen tavallisen suomalaisen puolue. Myös ammattiyhdistyssuhteita peräänkuulutettiin? Ovatko ne kategorisesti epäkiinnostavia toimialueita? (RS)

Vihreät ja KD niputettiin samaan kastiin, koska puhujien mielestä molemmat moralisoivat kansaa, vihreät ekologisilla ja KD kristillisillä teemoilla. (JN)



Tilaisuuden jälkeen Ruben Stiller ja Maria Pettersson tulivat istumaan eteeni ja kuulin, kun he puhuivat:
Kokoomuksen ja demareiden tilaisuuksissa ei voisi ikinä tehdä mitään tällaista.


ONKO KAPITALISMIN AIKA OHI? (Tiia paikalla)

Otsake oli aika mahdoton - Apunen vannoi kapitalismin nimeen,  vastapanelisti, europarlamentaarikko Ska Keller nosti esiin epäkohtia. Kysymys jäi vaille vastausta, mutta Satu Hassi nosti mielestäni olennaisen pointsin: "Tulisiko ahneudelle asettaa rajoja? Ja jos  tulisi, millaiset?" Käsitteellisesti liikuttiin aika hataralla pohjalla, enkä ollut aina ihan varma keskustelivatko panelistit samasta asiasta.

FEDERALISMIA, YHTEISVASTUUTA JA ANGRY BIRDS –POLITIIKKAA – MIHIN EU ON MATKALLA? (Tiia ja Visa raportoivat)

Kolme keskustelijaa ja puheenjohtaja Hassi jakoivat ajatuksen eurooppalaisesta yhteistyöstä kukin vähän omasta vinkkelistään. Paavo  oli edukseen ja väläytti tänään Hesarin nettisivuillakin uutisoidun ajatuksen maailmanvaluutasta. EU:n olemusta pohdittiin ja toivottiin,  ettei se ainakaan enää monimutkaisemmaksi olioksi muuttuisi. Demokratian toteutumiselle tai toteutumattomuudelle nähtiin lähtökohtaisiksi syiksi joko kansallisvaltio tai EU.
Keskustelussa oli siis EU:n liittovaltiokehitys vs. löyhempi kansallisvaltioliitto (Paavo tahtoo jälkimmäistä). Paavo tuli myöhässä, kun asuu maalla (Tuusula) ja kuljettaja ei ollut löytänyt perille
(Tikkurila).


KOIJÄRVELTÄ KABINETTEIHIN – UNOHDIMMEKO JUUREMME (Salla paikalla)

Mukana vihreän liikkeen veteraanit Kai Vaara, Pekka Haavisto ja Ulla Anttila. Puhetta johti Antti Miettunen-Nordström.

Vihreän liikkeen taustalla on ollut ympäristö- ja luonnonsuojeluaktivistien lisäksi muutakin kansalaisliikehdintää, mm. vammaisten asiat, feminismi, rauhanliike (Pekka Haavisto mainitsi itselleen tärkeänä nimeltä Helvi Sipilän). Ilmastonmuutosasiat tulivat laajempaan tietoisuuteen vasta myöhemmin, aluksi oli enemmän muuta ympäristön- ja luonnonsuojelua - happosateet kyllä
ilmastoon liittyen 80-luvulla. Osmo Soininvaara tosin kertoi kirjoittaneensa jo lukiossa 70-luvulla aineen ilmastonmuutoksesta.

Aluksi ajateltiin vihreän liikkeen tarkoituksena olevan vaikuttaa niihin tahoihin, jotka tekevät päätöksiä, ei lähteä itse varsinaiseen päätöksentekoon mukaan.

Liikkeessä käytiin kiivastakin keskustelua ekovihreiden ja sosiaalivihreiden välillä - ekovihreät olivat sitä mieltä, että vain ympäristöasiat ovat merkittäviä ja ne on runnottava läpi, sosiaalivihreät painottivat olevan tärkeää nähdä yhteiskunnan rakenteet ja vaikuttaa myös niihin.

Kulminaatiopisteitä vihreän liikkeen kehittymisessä puolueeksi järjestäytyminen, ehdokkaiden asettaminen ja saaminen eduskuntaan ja 90-luvulla hallitukseen meno - kaikissa em. vaiheissa jäänyt ihmisiä pois liikkeestä, mutta tullut myös lisää uusia.

Vihreä liike on pysynyt toiminnassaan väkivallattomuudessa, vaikka sortuminen terrorismiin on ollut joitakin kertoja lähellä ( esim. Virolaisen auto joutui mielenosoituskulkueen saartamaksi, jolloin oli lähellä, ettei sitä kaadettu. Koijärven patoamisissa suunniteltiin ihmisten muuraamista
kiinni patoihin) - jos raja väkivallan suhteen olisi ylitetty, vihreän liikkeen tulevaisuus olisi voinut olla hyvin toisenlainen kuin se nyt on...

Vihreän liikkeen ansiosta vihreitä arvoja nykyään muissakin puolueissa.

Pekka nosti esiin myös Jorma Ollilan vetämän työryhmän teemoja Suomen brändissä - esim. puhdas luonto ja rauhantyö - jotka olivat keskeisiä vihreässä liikkeessä jo 80-luvulla. Muiden taholta olisi naurettu, jos niitä olisi aikanaan esitetty siihen asemaan, jossa ne nyt brändättyinä ovat.

Pekka sanoi myös vihreän liikkeen koossa pysymisen kannalta olleen erittäin merkittävää sen, ettei liike ottanut kantaa Suomen liittymiseen EU:hun, vaikka hän itse oli ajanut asiaa siihen suuntaan, että liike olisi ottanut kantaa ja vaikka hän oli vahvasti EU:hun liittymisen puolella. Erkki Pulliainen oli vastustanut kannan ottamista (ja vastusti liittymistä) ja hänen näkemyksensä voitti. Pekka arvioi jälkeenpäin, että Vihreä liike olisi todennäköisesti jakautunut selkeästi kahtia, jos kannanotto olisi
esitetty.

Ulla Anttila puhui keskustelun loppuvaiheessa viime vaaleista: Vihreät tekivät virheen vastustaessaan perussuomalaisia "isona möykkynä" sen sijaan, että olisivat esittäneet selkeitä vasta-argumentteja persujen näkemyksiin. Toisena asiana hän kritisoi sitä, että vihreät eivät puhuneet vaaleissa konkreettisesti sosiaalipoliittisista linjauksistaan - mistä olen
tismalleen samaa mieltä - sanoo Salla:)

Cityvihreys ja helsinki-keskeisyyskin vilahtivat keskustelussa ja tässä yhteydessä Pekka epäsuorasti mielestäni myönsi Vihreiden olevan liian kaupunkikeskeisiä todeten mm., että esim. perussuomalaisilla on paljon parempi, selkeä ja konkreettinen maaseutupoliittinen ohjelma kuin vihreillä.

NE TEKEVÄT SEN ITSE - MIKSI POLIITTINEN PARODIA ON NIIN VAIKEAA? (Kaisa muistelee)

Keskustelemassa Kaarina Hazard, Juha Jokela ja Elias Koskimies. Puhetta johti Anni Sinnemäki. Pikkupisaroita keskustelusta:

Juha Jokela Herra Gägän blogia lainaten ja Nietscheä soveltaen:
Mitään merkittävää ei synny, ellei tehtävänään olevaa työtä rakasta enemmän kuin se ansaitsee rakkautta.

Kaarina Hazard:
Perussuomalaiset eivät oe vielä paljastaneet, mitä he ovat ja mitä asioita he ajkavat. Perussuomalaiset ovat tähän mennessä sanoneet kaikkeen EI ja muut vastaavat EI EI.

Elias Koskenniemi;
Satiirin tehtävä on näyttää mikä on väärin, minkä pitäisi muuttua. Nykyään perussuomalaiset hoitavat sen tehtävän. Mhin siis tarvitaan satiiria?

PRESIDENTTI-POKERI (Kaisan raportti)

Ehdokkaat Pekka Haavisto ja Paavo Väyrynen pelasivat Politiikkapokeria. Pelissä molemmat vetivät viisi korttia kerrallaan pakasta ja käyttivät puheenvuoron presidentin tehtävistä. Puheenvuorossa piti olla mukana ne viisi sanaa, jotka kortteihin oli merkitty. Molemmat ehdokkaat olivat sanavalmiita ja nokkelia. Ja vaikka Pekalla oli vankka etulyöntiasema, Paavokin sai valtavia aplodeja. Levyraati pisteytti puheenvuorot ja Pekka voitti pistein 19-16. Raatikin oli puolueellinen. Tästä voi päätellä Paavon pärjänneen hienosti, loistavasti suorastaan.

ILLANVIETTO

Ruoka oli herkullista, pöytäseura mukavaa. Mutta burleski-esitys oli hämmentävä ja nolo. Karaokebaarissa oli kiva tunnelma. Tiia lauloi Pekka Haavistolle:
You're simply the best, better than all the rest,
better than anyone, anyone I've ever met.

Harmi, että sitä ei saatu videolle. sen olisi voinut lähettää Pekalle, joka ei itse päässyt kuulemaan. Se oli nimittäin uskomattoman upea esitys. Hyvä Tiia!

Ja tanssimaankin tai oikeastaan vain vähän liikehtimään pääsi täpötäydelle lattialle. Ja lopulta sitten nukkumaan omaan hyttiin.

Oli mukava tavata muita vihreitä toimijoita ympäri Suomen.
Seuraavan kerran uudestaan. Kaikki mukaan seuraavalle puolueristeilylle!




Thursday, November 3, 2011

Vihreät kuntapäivät osa 5 (miten vaikutan kaavoitukseen?)


Ja viimeinen osa kuntapäivistä on Krista Mikkosen selvitys siitä, miten kaavoitukseen voi vaikuttaa.

Vihreät kuntapäivät 4. jakso (Kaupunkitilan kaappaaminen)


Hajanaisia huomioita kahdesta innostavasta esityksestä kuntapäivillä:




Miten vihreitä kyliä ja kaupunkeja rakennetaan?

puhujana Jan-Erik Andersson, arkkitehti ja kuvataiteilija


 Tarvitaan enemmän fantasiaa kaupunkitilaan, niin ihmiset viihtyvät paremmin.



Vertaiset kaappaavat kaupunkitilan - eli miten arvoista tehdään toimintaa

Maria Ritola, tutkija, Demos

60 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta suurena uhkana
50 % haluaa tehdä itse jotain
12 % ei ole kiinnostunut

Täysin uusissa asioissa pelkkä helppo ei riitä, tarvitaan enemmän.

Tekoihin sysää oivallus siitä, että kaltaiseni toimivat näin.

Vihreät kuntapäivät osa 3 (tulevaisuuden liikenne)

Tämä on nyt sitten vihreiden kuntapäivien (elokuussa Jyväskylässä) kolmas pikkujakso.

  Tutkija Vilja Varho Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta puhui tulevaisuuden liikenneratkaisuista.


Suomen tulevaisuuden liikenneratkaisuja kartoittaa Cast-hanke.

 Isoimmat päästöt syntyvät henkilöautoliikenteestä ja tiekuljetuksista. Liikenteestä syntyy ympäristöhaasteita, kuten hiukkaspäästöt, melu, valosaaste, elinympäristöjen pirstoutuminen, eläinten tiekuolemat (6 miljoonaa eläintä vuodessa), happamoituminen, rehevöityminen…

 Liikkuminen on kuitenkin perusoikeus. Julkinen liikenne maaseudulla on enemmän peruspalvelu kuin ympäristöteko. Puolityhjän bussin kulkeminen ei auta ympäristöä. Biopolttoaineet saattavat tulevaisuudessa helpottaa ympäristörasitusta.

 Liikkumiseen voidaan vaikuttaa erilaisilla ratkaisuilla. Tiivis yhdyskuntarakenne ja palveluiden sijoittaminen vaikuttaa liikkumisen tarpeeseen. Samoin etätyö ja verkossa asioiminen ja ostaminen.

Hinnoittelu ja verotus vaikuttaa kulkumuodon valintaan. Infrastruktuurin pitäisi olla sellainen, että on mahdollisuus valita muu liikkumistapa kuin oma auto. Asenne, tiedot ja kokemus vaikuttaa tapoihin. Esimerkiksi, kun ihminen muuttaa uuteen kaupunkiin, hänet totutetaan joukkoliikenteen käyttäjäksi, esim. vuoden bussilippu. Kevyen liikenteen terveysvaikutukset houkuttavat käyttämään polkupyörää tai kävelyä.

 Kuntatasolla voidaan vaikuttaa kuntalaisten valintoihin mm. seuraavilla keinoilla:


- julkisen liikenteen suunnittelu

 - pyörätien huolto ja valaisu

 - pyörien turvallinen säilytys

 - liityntäpysäköinnin järjestäminen (kuka maksaa, nukkuma- vai työpaikkakunta)

 - parkkipaikkojen kustannukset käyttäjille

- mahdollisuus käyttää paikallisesti tuotettua biokaasua tai etanolia (paikallisbussi käyttää, paikallinen viljelijä tuottaa)


 Kunnan omassa toiminnassa, omien työntekijöiden ja toimintojen kohdalla pitäisi ottaa huomioon:

 - oma autokalusto, ajokoulutus, huolto, lohkolämmittimet jne.

 - Kunnan tavaranhankinta

- Sähköisten palvelujen kehittäminen

 - Kunnan omien työntekijöiden etätyömahdollisuus ja etäneuvottelut

- Parkkipaikat, suihkut työntekijöille

- Asenne, suhtautuminen, kampanjat

- www.motiva.fi


Wednesday, October 26, 2011

Vihreät kuntapäivät elokuussa osa 2

Elokuun kuntapäivät Jyväskylässä ovat jo melkein unohtuneet, mutta muistiinpanoja katsomalla muistuu jotain mieleen.


Iivo Vehviläinen, johtava konsultti, firmasta Gaia Consulting puhui meille yhdyskuntasuunnittelun ilmasto- ja energiakysymyksistä.

Lähtökohtana on se, että kasvihuonekaasujenmäärän on käännyttävä laskuun 10-15 vuodessa.
Noin 80 prosenttia päästöistä Suomessa syntyy energiankulutuksesta.

Millaiseen yhdyskuntarakenteeseen meillä on varaa tulevassa kehityksessä?

On mahdotonta nähdä tulevaisuuteen. Emme tiedä, millaisia autot tulevat olemaan tai millaista teollisuutta meillä tulee olemaan. Emme tiedä edes sitä, paljonko suomalaisia on tulevaisuudessa?

Vähähiiliseen maailmaan siirtyminen maksaa joka tapauksessa paljon. Ne investoinnit, joita seuraavan 40 vuoden aikana on tehtävä, vaativat 100-150 miljardia euroa.
Ilmastonmuutoksen torjunta on halvempaa kuin siihen sopeutuminen.

Teollisuuden huolena ovat nousevat energiahinnat.
Pitäisikö pääpaino kehittämisessä olla energiatehokkuudessa vai päästöttömissä energialähteissä?
Mihin pystytään? Mihin on varaa?

Mihin sitten kuntatasolla voidaan vaikuttaa?
- Liikkuminen
- Rakennukset ja rakentaminen (työkaluina kaavat, rakennusjärjestys ja tontinluovutusehdot)
- Kotitaloudet, palvelut ja teollisuus

Kuntatasolla ei voi eikä tarvitse tehdä kaikkea, mutta jos rakennettu ympäristö toimii kestävästi, on paine muille sektoreille vähäisempi.

EU:n vaatimukset ovat, että uudisrakennusten pitää olla lähes nollaenergia –rakennuksia. Julkisten rakennusten pitää olla niitä vuodesta 2019 alkaen, kaikkien rakennusten vuoden 2020 loppuun mennessä.

EU:n energiatehokkuusdirektiivi on vielä ehdotus, mutta siinä vaaditaan, että julkisen sektorin korjaustavoite on 3 % rakennuksista vuodessa. Lämmitys- ja jäähdytystarve täytyy selvittää julkisella sektorilla. Julkisten hankintojen tulee olla energatehokkaita.

Rakentamisessa tulee suosia umpikortteleita, joista muodostuu lämpösaarekkeita. Aurinkoenergia on otettava käyttöön.
Rakennusten suuntaus on mietittävä energiatehokkuuden mukaisesti. Asuntojen kokoja pitää pienentää. Hiilineutraaliin tavoitteeseen siirtymisen kustannukset ovat hurjat. Alueella ei olisi enää mahdollista monenkaan asua.

Kuntatason haasteita ovat:

Sijainti ja liikenne:
- Sijainnin ja liikkumisen merkitys kasvussa
- Pyöräilyn ja kävelemisen edistäminen
Tehokas rakentaminen:
- Työvälineiden tehostaminen: elinkaarilaskelmat, energiakaavat ym.
- Panostus materiaalivalintoihin (puu) ja kierrätykseen
Kestävä käyttö:
- Nykyisten tilojen käytön tehostaminen
- Kulutustottumukset
Taloudellinen kestävyys:
Investointikustannusten haaste on ratkaistava

Muistelot jatkuvat taas, kun sopiva hetki koittaa....

Friday, October 14, 2011

Uusi radanvarsikaupunki

Kun Tuusula haraa vastaan kolmen kunnan (Järvenpää, Kerava ja Tuusula) yhdistymistä, miksi ei etsittäisi uusia vaihtoehtoja? Miten olisi radanvarsikaupunki Hyvinkää, Järvenpää, Kerava? Siihen liitettäisiin mukaan Kellokoski, Jokela, Purola ja Ristikytö. Kerava, Hyvinkää ja Järvenpää ovat kaikki kaupunkimaisia kuntia. Ihmiset ja päättäjät ajattelevat samansuuntaisesti asioista. Unohdetaan maalaiskunta Tuusula.

Thursday, September 22, 2011

Teemojani kunnallispolitiikassa

Kysyttiin omia teemojani kunnallispolitiikassa. Näin vastasin:

Tulevat sukupolvet tarvitsevat kunnolliset elämän mahdollisuudet.

Siksi luonnosta, lähiympäristöstä ja kaupunkirakenteesta pitää nyt pitää huoli. Niitä pitää katsella tulevaisuuden asukkaiden silmin. Seuraavat sukupolvet ansaitsevat kauniin kaupungin ja puhtaan Tuusulanjärven.

Lapsiköyhyyden poistaminen vaikuttaa tulevien sukupolvien elämän edellytyksiin myös.
Mitä useampi lapsi saa hyvän alun, sitä enemmän meillä on työssäkäyviä veronmaksajia ja itsenäisesti toimeentulevia asukkaita.

Thursday, August 25, 2011

Kestävää - katsottavaa - elettävää arkkitehtuuria

Vihreät Kuntapäivät
Jyväskylä 20.-21.8.2011


Ville Niinistö totesi avauspuheessaan kuntarakenteen uudistamisesta:

Tärkein kysymys on se, miten luodaan uuden ajan hyvinvointia.

Kunnat ovat olemassa asukkaitaan varten. Asukkaiden täytyy mahdollisimman paljon voida vaikuttaa siihen, millainen heidän oma kuntansa on. Suuressa kunnassa täytyy kuunnella aidosti asukkaita. Kuntayhtymät vievät helposti vaikuttamismahdollisuudet.
Kuntien täytyy olla sen kokoisia, joissa maankäyttö on mielekästä ja joukkoliikenne mahdollinen. Kaupunkiosalautakunnat ovat asiantuntijoita arjen kysymyksissä.
Kulttuurina pitää olla se, että keskeneräisistä asioista puhutaan ja ihmisillä on mahdollisuus osallistua. jo valmisteluun.


,Jyväskylän yleiskaavapäällikkö, arkkitehti Leena Rossi puhui kestävästä yhdyskuntasuunnittelusta.

Rakentamisen ja suunnittelun tärkeät sanat ovat käytettävä, kestävä, ja kaunis
Arkkitehtuuriltaan omaleimaiset, tunnistettavat kaupunginosat ovat usein myös asukkaidensa arvostamia vahvoja yhteisöjä.
Koska kaikki ovat vastuussa ympäristöstä, kaikilla on myös oikeus osallistua suunnitteluun.

Ilmastonmuutos, sen hillintä ja siihen sopeutuminen vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun.
Mieleen jäi hieno ajatus: Tarvitaan elämälle herkempi kaupunkirakenne.
On luotava kestävää – katsottavaa – elettävää arkkitehtuuria

Jyväskylässä on haluttu luoda Kehä vihreä. Vihermaailmalla suuri arvo. Pyritään luomaan eheitä viherreittejä. Reittien jatkuvuus on tärkeä.

Koululaisten liikkumisen suunnittelussa ajatuksena on: turvallisesti kävellen tai pyörällä alakouluun. Kävellen, joukkoliikenteellä tai pyörällä yläkouluun

Saturday, July 30, 2011

Mihin katosi Tuusulanjärven kamarimusiikkifestivaali?

Tilalle on tullut Meidän festivaali, taiteellisena johtajana edelleen Pekka Kuusisto.

Miksi nimi piti vaihtaa? Kenen "meidän" festivaalista on kysymys? Pekka Kuusiston ja kavereidenko? Minä en ainakaan tunne kuuluvani siihen me-porukkaan. Olen hämmentynyt. Kuka päätti nimen vaihdosta? Oliko sponsoreilla (kuten Järvenpään kaupungilla ja Tuusulan kunnalla) mitään sanottavaa siihen? Nimen vaihto teki festivaalista sisäänpäin lämpiävän (jota se on ehkä ollut jo aiemminkin, mutta se ei häirinnyt) , kodittoman (kuka muistaa missä Meidän festivaali tapahtuu?) ja epämääräisen (sehän voisi unohtaa kamarimusiikin vaikka kokonaan).

Ehdotan, että festivaalin nimeksi palautetaan Tuusulanjärven kamarimusiikkifestivaali. En keksi yhtään syytä, miksi nimen pitäisi olla mikään muu.

Tämän kesän festivaalilla on 19 konserttia, niistä 16:ssa esiintyy Pekka Kuusisto. Saman festivaalin taiteellinen johtaja on Pekka Kuusisto. Pekka on monipuolinen ja lahjakas muusikko, häntä kuuntelee mielellään. Ja tämä ratkaisu tulee varmasti halvemmaksi kuin se, että palkattaisiin enemmän muusikoita esiintymään. Mutta pitäisikö tateellisen johtajan yläpuolelle valita vielä taiteellisempi johtaja, joka päättäisi siitä, kuka esiintyy ja montako kertaa Meidän Pekka esiintyy? Arvostelukyky oman esiintymisen suhteen ei ole aivan pettämätön. Vaikka tällä kertaa menisi hyvin, meneekö seuraavanakin kesänä? Onko aina uudistuvan Pekka Kuusiston kuuleminen vuodesta toiseen aina yhtä mielenkiintoista?

Tahdon osallistua ensi kesänä Tuusulanjärven kamarimusiikkifestivaaliin!

Thursday, June 23, 2011

Lasten oikeus taiteeseen

Vuosi sitten puoluekokouksessa hyväksyttiin vihreiden poliittinen ohjelma. Olin saanut siihen mukaan yhden itselleni tärkeän kappaleen:

Taiteella on suuri merkitys hyvinvoinnin tuojana. Taiteen tekemistä ja siitä osalliseksi pääsemistä tulee tukea kaikin tavoin. Taidekasvatus täytyy saada kaikkien lasten ulottuville.

Uudessa hallitusohjelmassa lukee:

Kaikkien lasten oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin tuetaan vahvistamalla lastenkulttuurin asemaa ja toimintaedellytyksiä. Taiteen perusopetuksen maanlaajuista tavoitettavuutta edistetään.

Voisikohan pohja löytyä tuosta vihreiden ohjelmasta? Tuntuu kivalta uskoa niin :)

Tuesday, June 21, 2011

Ympäristö pääsi hallitusohjelmaan

Me vihreät olemme ympäristö- ja ilmastopuolue. Uudessa hallitusohjelmassa ympäristö- ja ilmasto-osuus on hyvä.

Tämä on vasta toinen hallitusohjelma, jonka olen lukenut kokonaan. Minulla on kuitenkin sellainen käsitys, että tämä on vihreiden kannalta paras hallitusohjelma koskaan. Ja sen toteutumista valvoo oma ympäristöministerimme.

Ohjelmassa on hankalia asioita, kuten yliopistojen rahoitus, kuntien rahoitus, ydinvoimalaoiden rakennusluvat. Kamalia asioita, kuten kristillisten haluama aborttiselvitys.

Mutta siinä on hyvä ympäristö- ja ilmasto-osuus.

Tästä syystä kannatin hallitukseen menoa.

Tuesday, June 14, 2011

Vaahtokylpyä

Helsingin Sanomat kirjoitti viikonlopun puoluekokouksesta epäreilusti. Kaiken sen tärkeän keskustelun sijaan kerrottiin kasvisruuasta, koululla majoittuneiden epämukavuudesta hotellissa yöpyneeseen eliittiin verrattuna ja VAAHTOBILEISTÄ.

Jutusta tuli se käsitys, että vihreät järjesti puoluekokouksen yöohjelmana vaahtobileet. Tosi asiassa ravintola Onnela Kuopiossa järjesti sinä yönä surkeat vaahtobileet. Se oli ainoa ravintola, jonne ei ollut pitkää jonoa, joten muutama vihreä (Ville Niinistö joukossa) meni sinne viettämään iltaa. Kukaan ei töppäillyt, kukaan ei sikaillut. Mutta hesari teki ison jutun.

Nyt kenttäväki ja ne jotka eivät olleet paikalla, kysyvät, miksi tämmöiset bileet ja tämmöistä rälläilyä.

Harmittaa toimittajan ilkeys ja epäreiluus. Mutta samalla ihmettelen, missä on suomalaisten medialukutaito? Uskovatko ihmiset, että maailman menoa voi ymmärtää lukemalla lehtiä? Että totuus on hesarin sivuilla?

Maailmaa voi ymmärtää ja sitä voi muuttaa vain jos menee maailman menoon mukaan.

Monday, June 6, 2011

HALLITUKSEEN EI

Näin vihreä puoluevaltuuskunta päätti tänään. Puolustin neuvotteluihin menemistä niillä perusteilla, joista olen täällä aiemmin kirjoittanut. Puhuin ja äänestin neuvotteluihin menemisen puolesta. Mutta tämäkin minulle kelpaa. Yhteisen hallitusohjelman aikaan saaminen keskustan kanssa olisi ollut vaikea, ellei mahdoton tehtävä.

Sunday, June 5, 2011

HALLITUKSEEN VAI EI. OSA 2

Vihreät ei ole olemassa siksi, että sen päätehtävä olisi lisätä kannatustaan. Vihreät on olemassa siksi, että se muuttaa maailmaa.

En pidä hyvänä, että näiden vaalien jälkeen entinen hallitus jatkaa. Silti pidän sitä parempana kuin sitä, että perussuomalainen politiikka valtaa Suomen neljäksi vuodeksi.

Siksi meidän täytyy mennä hallitusneuvotteluihin mukaan. Jos hallitusohjelma on sellainen, että vihreät voivat muuttaa Suomea ja torjua henkisen taantumisen, meidän täytyy mennä hallitukseen. Mutta vain siinä tapauksessa, että hallitusohjelma ja mahdollisuudet ovat sellaiset.

Friday, May 13, 2011

Hallitukseen vai ei?

Vaikea kysymys.

Hallitusneuvotteluihin kannattaa mennä. Ja neuvotteluihin pitää mennä kertomaan, millaiseen hallitukseen olemme valmiita. Ehtojen täytyy olla tiukan vihreät. Ei ole kuitenkaan järkevää mennä kertomaan sellaisia ehtoja, joilla halutaan, että meidät rajataan heti hallituksesta pois.

Ydinvoiman lisärakentaminen on kynnys. Sekin voi olla kokoomukselle liikaa. Mutta vihreille on liikaa jättää se huomioimatta.

Muut asiat ovat sellaisia, että jos niistä tärkeitä saadaan hallitusohjelmaan, voimme mennä mukaan. Tärkeimpiä ovat ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät tehtävät. Niitä ovat:

- rataverkon rakentaminen ja kunnostaminen
- turpeen noston rajaaminen luontoarvonsa menettäneille alueille ja turpeen tukien vähentäminen
- uhanalaisten eläinten suojeleminen
- päästövähennysten tavoitteiden nostaminen 30 prosenttiin

Vasta sen jälkeen tulevat mukaan ihmisten hyvinvointiin ja eriarvoisuuteen liittyvät kysymykset, kuten

- lapsiköyhyyden poistaminen
- tasa-arvoinen avioliittolaki
- vaalilaki

Vihreä ympäristöministeri olisi loistava saavutus.

Vihreän hallitustaipaleen täytyy olla vihreä ja sen täytyy myös näyttää vihreältä. Kaikki muu on hyvän asian haaskausta.

Sunday, May 1, 2011

Taiton kiitosseurat




Taito Leppämäki, mieheni äidin mies, järjesti kiitosseurat.

Taito ei usko elämänsä jatkuvan enää kauan, joten hän halusi kutsua vaimonsa suvun koolle kiitosseuroihin.

Hieno tilanne, siitä toivoisi syntyvän ihan tavan.

Kiitetään ja muistellaan yhteistä elämäntaivalta silloin, kun ystävä on vielä joukossa mukana.

Thursday, April 28, 2011

Ympäristö hävisi vaalit

Vihreiden vaalitappiosta kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Kyllähän se harmittaa. Ja on huolestuttavaa. Mutta huolestuttavampaa kuin itse vaalitappio ja edustajapaikkojen iso menetys, on se, että selvästikään ympäristö- ja ilmastoasiat eivät kiinnosta suomalaisia.

Ei käynyt nimittäin niin, että vihreiden äänet olisivat siirtyneet enemmän ympäristöasioita ajaville ehdokkaille muissa puolueissa. Äänet siirtyivät ehdokkaille, jotka eivät ole kiinnostuneita ilmastosta, ympäristöstä ja tulevaisuudesta. Äänet siirtyivät osittain hyvinvoinnin puolustajille (joka on toiseksi tärkeintä, mutta ei tärkeintä). Äänet siirtyivät myös keskiluokan ja eläkeläisten etujen ajajille (joka sekin on tärkeää).

Tärkeimmästä asiasta, tulevaisuudesta, suomalaiset eivät ole kiinnostuneita. Siitä pitää olla - ei enää pelkästään huolissaan, vaan suorastaan hädissään.

Monday, April 18, 2011

Kiitos kaikille tukijoilleni!

Tässä ei nyt käynyt niin kuin hurjimmissa unelmissamme toivoimme. Mutta ei käynyt huonostikaan. Tässä lottoarvonnassa panokset on isot ja toiveet suuret. Ei voi mitään, että nyt on pettynyt olo.

Mutta on tässä tyytyväisyydenkin aiheita:

Vihreät saivat Järvenpäästä 2169 ääntä, 10,3 prosentin kannatuksen. Se on hyvä pohja lähteä kunnallisvaaleihin ja toivbotaan, että perussuomalaisten hohto on jo silloin vähän laskenut.

Keskiuusimaalaiset vihreiden kannattajat eivät nyt ymmärtäneet, että tässä olisi ollut heidän edustajansa. Ehkä seuraavalla kerralla saamme kerättyä äänet Keski-Uudenmaan vihreän kansanedustajan taakse. Jokaisesta vaalista oppii paljon. Seuraaviin mennään viisaampina.
Rosa Meriläisen sanoin: Vaalit on politiikan parasta aikaa.

Olen hirveän onnellinen teistä kaikista. Olen tehnyt vaalikampanjaa hyvällä mielellä ja saanut yllättävän ison tuen teiltä kaikilta. Kiitos siitä. Se kannattelee pitkään.

Ja ei kun seuraaviin seikkailuihin! Vihreä työ jatkuu.

Wednesday, April 13, 2011

Vähän sanoja taiteesta

takaisin

Kun viime keväänä tehtiin vihreiden poliittista ohjelmaa, esitin sinne yhtä kappaletta:

Taiteella on suuri merkitys hyvinvoinnin tuojana. Taiteen tekemistä ja siitä osalliseksi pääsemistä tulee tukea kaikin tavoin. Taidekasvatus täytyy saada kaikkien lasten ulottuville.

Sitä yritettiin poistaa, sitä yritettiin muuttaa ja pehmentää. Puoluekokous hyväksyi sen sitten lopulta tuollaisena. Olen ollut siihen tyytyväinen.

Helsingin Sanomat kertoo tänään, että puolueiden vaaliohjelmissa puhutaan vain vähän taiteesta. Lehti kertoo, että vihreiden ohjelmasta löytyy maininta taiteesta. Juuri tämä kappale :)

Thursday, April 7, 2011

Ystävyyskylä Romaniaan

takaisin

Maailmanparantajan kahvilassa keskustelimme Pekka Haaviston kanssa pakolaisista ja romanikerjäläisistä. Syntyi loistava idea: perustetaan Romaniaan ystävyyskyliä.

Järvenpään kaupunkikin voisi valita yhden kylän, johon rakennettaisiin kunnon asunnot, koulu, terveydenhuolto. Järvenpääläiset voisivat lahjoittaa rahaa, kun kaupunki käynnistäisi projektin. Ne rahat, jotka haluaisi antaa kerjäläisille, voisi antaa suoraan kylän rakentamiseen.

Mikä voisi olla Järvenpään oma romanialainen ystävyyskylä?

Sunday, April 3, 2011

MLL:n vaalipaneeli


Tulevaisuus lapsille

takaisin

Tämän sukupolven velvollisuus on jättää seuraaville sukupolville semmoinen maa, jossa on hyvät mahdollisuudet elää. Se tarkoittaa puhtaita järviä, puhdasta luontoa, metsiä, eläimiä, kaunista ympäristöä. Se tarkoittaa myös hyviä taloudellisia edellytyksiä elämälle. Se on jokaisen lapsen etu. Se on ensisijainen asia, jota lapsiperheet tarvitsevat. Hyvä tulevaisuus lapsille.

Lapsiköyhyys täytyy poistaa heti. Kaikilla lapsilla täytyy olla tasaveroiset mahdollisuudet hyvän elämän alkuun. Viime vuosina on luisuttu tilanteeseen, jossa lapsiperheiden tuloerot kasvavat. Osa lapsista saa harrastaa, saa hyvää terveydenhuoltoa, saa koulutusta. Osa syrjäytyy jo pieninä perheen gtaloudellisen tilanteen vuoksi. Tilanteen täytyy muuttua.

Isien mahdollisuus osallistua lasten hoitoon täytyy olla tasavertainen. Vanhempienvapaa ja hoitovapaa ja ennen kaikkea niiden työnantajiin kohdistuvat kulut pitää jakaa tasan molempien vanhempien kesken. Isät täytyy ottaa paremmin huomioon neuvoloiden, päiväkotien ja koulujen asiakkaina.

Perheet tarvitsevat joustavia hoitovaihtoehtoja tarvitaan. Lasten kotihoito täytyy olla kaikille mahdollista. Täytyy mahdollistaa erilaiset hoitovaihtoehdot, jolloin osa-aikainen tai vähäinen työnteko hoitovapaan aikana on mahdollista. Kaikkien kolme-kuusivuotiaiden pitää päästä osa-aikaiseen päivähoitoon.

Lapsiperheet tarvitsevat muutakin tukea kuin suoraa taloudellista tukea. Erilaisia perhepuistoja ja kokoontumispaikkoja tarvitaan lisää. Kodinhoitaja-apua silloin kun kotona oleva vanhempi sairastuu tai ei muuten jaksa.

Annetaan lapsille tulevaisuus.

Tuesday, March 8, 2011

Onnistuuko Järvenpää toteuttamaan ilmasto-ohjelman?

takaisin

Puheenvuoroni kaupunginvaltuustossa 7.3.2011

Ilmastonmuutos on hidas prosessi. Se ei aina tunnu yhtä ajankohtaiselta ja huolestuttavalta. Siksi on tärkeää tehdä suunnitelmia sen torjumiseksi, yhteisiä päätöksiä, joita pyritään noudattamaan.

Keski-Uudenmaan strateginen ilmasto-ohjelma on monen kunnan yhdessä tekemä kompromissi. Se on hyvä ohjelma silti. Mutta me järvenpääläisinä pystymme parempaankin. Meillä on valmiuksia. On tiivistä kaupunkirakentamista, hyvät mahdollisuudet kevyen liikenteen johtavaksi mallikaupungiksi. Meillä on uusia asuinalueita, joissa voidaan toteuttaa ekologista rakentamista. Ei siis tehdä kompromisseja vaan tehdään kunnolla.

Ilmasto-ohjelmassa mainitaan yhtenä toimenpiteenä autojen ja pyörien liityntäpysäköinnin lisääminen. Pyöräpysäköinti on pyöräilykaupungin tärkeimpiä asioita. Tähän kaupunkiin täytyy saada kunnolliset turvalliset lukittavat pyöräsäilytyspaikat aseman välittömään läheisyyteen. Säilytyspaikka, jonne voi jättää lukkojen taakse myös pyöräkypärän ja sadeviitan ja muut arkipyöräilyn välttämättömät lisukkeet. Jokapäiväinen arkipyöräily täytyy tehdä mahdolliseksi.

Ohjelman tulee näkyä kaupunkistrategiassa ja palveluverkkosuunnitelmassa. Se täytyy ottaa huomioon kaavoituksessa, virkamiesten ja lautakuntien toiminnassa. Ilmasto-ohjelman linjausten huomioimisen täytyy olla aina ensisijainen vaihtoehto ja jos sitä ei noudateta täytyy kertoa, miksi niin ei tapahdu. Toimintaa täytyy myös suunnitella niin, että ilmastonäkökohdat otetaan huomioon.

Meidän suuri huolemme on, miten tämä ohjelma tulee toimimaan Järvenpään kaupungin käytännön arjessa.

Ilmasto-ohjelmaa varten perustetaan Kuuma-kuntien yhteinen seurantaryhmä, joka tarkkailee sitä, miten ohjelmaa kunnissa toteutetaan. Se ei kuitenkaan pelkästään riitä. Tarvitsemme Järvenpäähän määritellyn vastuunkantajan, joka seuraa, miten ohjelma huomioidaan oman kaupunkimme toiminnassa.

Ilmasto-ohjelma ei saa jäädä paperiksi paperien joukkoon. Se ei sido, mutta se on tavoite. Tavoitteen täytyy siirtyä käytäntöön ja elämään kaikilla toimialoilla.

Siksi esitän seuraavan lisäyksen päätösehdotukseen. Ehdotan, että siihen lisätään kolmas pompula, jonka teksti on seuraava:

• kaupunginhallitus hyväksyy suunnitelman ohjelman toteuttamisesta kaikilla toimialoilla ja nimeää, kuka kaupungin hallinnossa on vastuussa ohjelman toteutumisen seurannasta.

(Muutosesitystä ei hyväksytty)

Sunday, February 27, 2011

Puoluevaltuuskunta Iisalmessa

Kahden kerroksen väkeä

takaisin

Puheenvuoroni puoluevaltuuskunnassa 26.2.2011:

Minulla on huoli siitä, että suomalaiset ovat jakautumassa kahden kerroksen väkeen. Meillä on eriarvoinen terveydenhuoltojärjestelmä.

Osa nauttii työterveydenhuollon palveluista, Näiden ihmisten sairaudet ja mahdollinen tuleva sairastaminen otetaan vakavasti ja hoidetaan huolella.

Osa suomalaisista on julkisen terveydenhuollon piirissä. He maksavat siitä, ja he maksavat aina vain enemmän. Samalla julkisen puolen resurssit heikkenevät, siellä säästetään. Erikoislääkäreille ja erikoissairaanhoitoon ei potilaita mielellään ohjata.

Erityisen huolissani olen tästä jakautumisesta lasten kohdalla. Ne perheet, jotka ovat voineet hankkia lapsilleen vakuutuksen saavat hyvää ja perusteellista hoitoa yksityisellä sektorilla. Toiset käyttävät julkisia palveluja. Heidän hoitoonsa ei kiinnitetä yhtä vakuuttavasti huomiota. Siellä vammoja ei tutkita perusteellisesti, lapsia ei lähetetä tutkimuksiin erikoislääkärille. Edes koulutapaturmia ei tutkita kunnolla. Ja niillä käsillä ja jaloilla pitäisi kuitenkin pärjätä loppuelämä.

Kahden kerroksen väki eriytyy toisistaan kovaa vauhtia. Tämmöinen kehitys täytyy jotenkin pysäyttää. Ehdotan, että aloitamme lapsista.

Friday, February 25, 2011

Perusturva ja perustulo

takaisin

Olin mukana vaalipaneelikeskustelussa, jonka aiheena oli Perusturva ja sen muutostarpeet. Paneelin järjesti Järvenpää-talolla Vapaus valita toisin –liike ja siihen osallistuivat kansanedustajaehdokkaat Irma Pahlman (Sd), Jussi Saramo (Vas) ja minä, Kaisa Saarikorpi (vihr). Kansanedustaja Erkki Tuomioja piti alustuksen ja loppupuheen keskustelumme päätteeksi.

Vapaus valita toisin –liike ajaa 120 euron korotusta alimpaan syymuotoiseen perusturvaan. Me kaikki panelistit kannatimme sitä. Kerroin kuitenkin, että se ei riitä, se on vasta alku muutokselle. Minua hämmästytti se, että muut panelistit eivät nähneet mitään ongelmaa siinä, että perusturvasta on niin vaikea siirtyä työelämään tai ottaa työtä vastaan. Jussi Saramo jopa moitti minua siitä, että haluan pakottaa ihmiset töihin.

Perusturvan suurin ongelma on mielestäni juuri se, että sen varasta on vaikea päästä pois. Omaa taloudellista tilannetta on hyvin työläs, melkein mahdoton parantaa, jos on perusturvan saaja. Työllistyminen on vaikeaa ja perusturva muodostaa suuria kannustinloukkuja. Paljon muitakin heikkouksia nykyisessä systeemissä on, mutta tämä on pahin.

Vihreiden perustulomalli on yksi yritys ratkaista tuo ongelma. Vuonna 2007 se laskettiin Kelan simulaattorimallilla kustannusneutraaliksi. Se ei siis vaadi lisää rahaa, vaan se rahoitetaan nykyisillä tuilla ja korkeammalla veroprosentilla. Perustulo on verovapaa etu, joka maksetaan kaikille täysi-ikäisille Suomessa asuville Suomen kansalaisille, tuloista riippumatta. Se korvaisi kaikki minimietuudet.

Tuloverotus on kaksiportainen. Alle 5000 euron tulosta maksetaan veroa 39 prosenttia, yli 5000 euroa ylittävästä tulosta 49 prosenttia. Vero sisältää sekä valtion- että kunnallisveron. Veroprosentti voi kuulostaa korkealta, mutta 500 euron perustulo kompensoi sitä reippaasti. 1500 euron tuloista käteen jää 1400 euroa, 2500 euron tuloista taas 2000 euroa., Pienituloisten tulot kasvaisivat reippaasti, isoimmissa tuloissa korkeampi veroprosentti purisi.

Erilainen pienimuotoinen työnteko tulisi kannattavaksi perustulon myötä. Näin se lisäisi työllisyyttä. Perustulo ei ole tarkoitettu köyhän ihmisen pysyväksi tulotasoksi, vaan pohjaksi, jolta hän voi ponnistaa ylöspäin. Koska se on niin alhainen, osa perusturvan varassa elävistä tarvitsee edelleen toimeentulotukea ja asumistukea.

Vasemmistoliitto tarjoaa perustulomallissaan 750 euron perustuloa, joka olisi kuitenkin syyperusteinen. Saramon kritiikki kohdistuikin vihreiden perustulon liian alhaiseen tasoon. Demareiden suurin huoli oli perusturvan liian alhainen taso. Mutta jos perusturvaa vain korotetaan, eikä mitenkään auteta sitä, että perusturvalla elävä voisi tehdä myös työtä, tilanne säilyy ennallaan. Köyhä pysyy köyhänä.

Huoli perusturvan varassa elävien ihmisten toimeentulosta oli kaikille yhteinen. Kukaan ei pysty yksin viemään tavoitteitaan läpi. Mutta voiko niin erilaisista lähtökohdista syntyä yhteistyötä?

Tuesday, February 22, 2011

Laatukäytävät kevyen liikenteen verkostoon

takaisin

Kevyen liikenteen väyliin tarvitaan laatukäytäväajattelua. Mitä se tarkoittaisi Järvenpäässä? Silloin jokaisesta kaupunginosasta olisi edes yksi joka päivä turvallisesti käytettävissä oleva reitti kaupungin keskustaan ja lähimmälle joukkoliikennepaikalle, bussipysäkille ja juna-asemalle.

Laatukäytäväajattelua on tähän saakka sovellettu vain autoilijoiden käyttämiin väyliin. Väylien palvelutasoluokat on määritelty. Koska rahaa ei ole riittävästi kaikkien väylien pitämiseen moitteettomassa kunnossa, voimavarat on järkevää kohdistaa niiden väylien kunnossapitoon, jotka ovat tärkeimpiä ja joita käytetään eniten. On saatava aikaan enemmän vähemmällä.

Runsaslumisina talvina kävelijöiden, pyöräilijöiden ja lastenvaunujen työntäjien liikkuminen on työlästä. Autoilija pärjää heikoimmissakin olosuhteissa, hevosvoimia riittää. Yhden ihmisen voimalla liikkuvan valtaa voimattomuuden tunne tukkoisilla väylillä liikkuessa. Terveyttä edistävä liikkuminen ei houkuttele, ja ympäristöystävällinen elämäntapa tulee liian vaikeaksi.

Kevyen liikenteen laatukäytäviä siis tarvitaan kipeästi. Päätepisteisiin tulee järjestää polkupyöräilijöille ilkivallalta ja säältä suojattuja pyöräpaikkoja. Niitä on pidettävä kunnossa. Laatukäytäviä täydentäisivät sivureitit, joita kunnostettaisiin niin hyvin kuin kunnossapitovoimavarat suinkin sallivat. Järjestelmä takaisi sen, että kevyen liikenteen väylät palvelisivat liikkujaa paremmin.

Laatukäytäväajattelua tarvitaan myös sulana kautena. Hiekoitus (murskeet) on järkevää poistaa ja routavauriot korjata samanlaisessa kiireellisyysjärjestyksessä, laatukäytäviltä ensin ja sen jälkeen vähemmän käytetyiltä väyliltä.

Liikkumista edistävä kotikaupunkimme Järvenpää voisi näyttää esimerkkiä kaikille Uudenmaan kaupungeille ja kunnille. Ongelmahan on yhteinen.

Sunday, February 20, 2011

Banderolli

takaisin




Lähdössä sisseilemään Tuusulanjärven jäälle.

Sissikampanjointia Tuusulanjärvellä

takaisin




Kannoimme kahta banderollia Tuusulanjärvellä 25 asteen pakkasessa ja ihanassa auringonpaisteessa. Saimme vastaamme iloisersti hymyileviä ihmisiä.

Tukiryhmä Hanki ja Sydän -tapahtumassa

takaisin


Tuesday, February 15, 2011

Järvenpää mukaan ilmastotalkoisiin

takaisin

Järvenpään kaupunginhallitus hyväksyi Kuuma-ilmastostrategian tavoitteelisena, ei sitovana ohjelmana. Nyt vaaditaan luottamusmiehiltä suurta tarkkaavaisuutta siinä, että ohjelmaa todellakin toteutetaan.

Ilmastonäkökulman pitää olla mukana kaikessa kaupungin päätöksenteossa. Investointeja on tarkasteltava myös siltä kannalta. Ilmastoasioita täytyy käsitellä säännöllisesti eri toimialoilla ja kaupungin johtoryhmässä.


Mutta miten kaupunkilaisille tehdään arjen ilmastoteot helpoiksi?

Monday, February 7, 2011

Kiintiövihreä

takaisin

Kaupunginhallituksessa piti taas vaihtaa mies naiseksi taloustyöryhmään, kun kiintiöt eivät täyttyneet. Viime viikolla oikein kokeneet poliitikot arvostelivat kiintiöitä. Kokoomuksen naispolitiikko oli aina valittu kaikkiin tehtäviin osaamisensa perusteella. Hän ei halunnut tulla valituksi kiintiönaisena. Miksi ihmeessä ei?

Kiintiönaisena tehtävään pääsy voi olla tapa päästä poliittisella uralla ja poliittisessa osaamisessa ja kokemuksen hankkimisessa alkuun. Jokaisen on aloitettava joskus. Tämä naispoliitikko ei halunnut tulla valituksi naiskiintiöstä, mutta häntä ei yhtään häirinnyt se, että hänet oli valittu tehtäviinsä Kokoomuksen kiintiöstä.

Kiintiöt sekoittavat mukavasti sen, miten asioiden odotetaan menevän. Pidetään vain kiinni kiintiöistä. Luovutaan niistä sitten, kun naisia ja miehiä valitaan luottamustehtäviin tasaveroisesti ihan luonnostaan. Luovutaan kiintiöistä sitten, kun luottamustehtävissä tapahtuu uusiutumista ihan itsestäänselvyytenä.

Minäkin olen tehtävissäni kiintiövihreänä. Erityisesti olen sitä Kuuma-hallituksessa, johon piti valita yksi vihreäkin. Hyvä, että pääsin siihen kiintiöön.

Monday, January 31, 2011

Rakennetaan tulevaisuuden Järvenpäätä

takaisin

Olemme rakentamassa Järvenpäätä, joka on olemassa 20 ja 50 vuoden päästä. Emme rakenna samanlaista Järvenpäätä kuin se oli 20 tai 50 vuotta sitten. Emme rakenna myöskään sellaista kaupunkia, jossa olemme itse tottuneet asumaan. Kaupunki muuttuu ja sen pitääkin muuttua vastaamaan tulevien sukupolvien tarpeita ja toiveita.

Siksi tarvitsemme herkkyyttä nähdä ja reagoida uuteen ja tulevaan. Tarvitsemme uutta innovatiivista asumisajattelua. Yksi esimerkki muualla maailmalla lisääntyvästä tulevaisuuden asumismuodosta on erilaiset pienasumisen ja kerrostaloasumisen etuja yhdistyvät tavat. Toinen on yhteisöllinen asuminen, tilojen ja tarvikkeiden jakaminen. Eriasteinen yhteisöllinen asuminen voi jatkua lapsuudesta vanhuuteen saakka. Ja se voi olla myös yksi tapa helpottaa tulevaisuuden vanhusten hoito-ongelmia.

Meidän lapsemme eivät ehkä haluakaan samanlaista asumista kuin me. Haluavatko tulevat sukupolvet ison pihan ja kasvimaan? Haluavatko he perinteistä omakotiasumista? Vai hakevatko he ehkä jotain muuta?

Asuntotuotanto-ohjelmaa toteutettaessa on syytä pitää tuntosarvet herkkinä sille, mitä on tulossa ja mihin ollaan menossa.

Katsotaan tulevaisuuteen.

Valtuustopuheeni 31.1.2011

Thursday, January 27, 2011

Toivoa on

Vihreiden uusi talouden kuntoonsaamispaketti ilahduttaa. Myydään valtion omistuksia ja rakennetaan raideverkosto kuntoon. Ilman raideverkostoa tämä maa ei toimi, ei menesty. Rakentamisella on kiire ja rahat on löydyttävä.

Luovutaan osakeomistuksesta, sijoitetaan investointeihin!