Tänä vuonna kevät tuli jo helmikuussa. Maa
oli lähes paljas ja lämpötila keväinen. Useimpia meistä se ei juuri haittaa. Jos emme satu olemaan hiihtokeskusyrittäjiä tai talviolympialaisten järjestäjiä.
Monessa muussa maassa säät ovat olleet kummallisempia.
Australiassa on ollut ennätyskuuma kesä.
Siitä on seurannut maastopaloja, mutta myös outo ilmiö. Taivaalta on tippunut
pihoihin tuhansia helteen tappamia lepakkoja. Kaliforniassa on pahin vesipula
vuosikymmeniin. Alaskassa on ollut noin 8 astetta normaalia lämpimämpää, Yhdysvaltojen
itärannikolla taas hyytävän kylmää. Britanniassa on satanut enemmän kuin
koskaan säämittausten aikana.
Yksittäinen sääilmiö ei vielä todista ilmastonmuutoksesta.
Mutta eri puolilla koetut äärisäät ovat ilmiö, minkä tiede ennustaa lisääntyvän
yhä rajumpana. Viime vuosikymmen oli äärisäiden vuosikymmen. Viimeisistä
kolmesta vuosikymmenestä jokainen on ollut edellistä lämpimämpi, ja myös
lämpimämpi kuin yksikään vuosikymmen sitten vuoden 1850. Yhtä lämmintä
30-vuotisjaksoa kuin viimeisin ei ole koettu ainakaan 1400 vuoteen.
Äärisäät aiheuttavat isoja vahinkoja. Moni on
vähitellen ymmärtänyt sen, että ilmastonmuutos maksaa ja paljon.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on korkeammalla kuin
ainakaan 800 000 vuoteen. Meri imee ihmisen aiheuttamista päästöistä ison osan.
Kun meri imee lämmön itseensä, merenpinta
nousee, sekä meriveden lämpölaajenemisen johdosta että mannerjäätiköiden
sulamisen takia.
Ilmastonmuutos lämmittää arktista aluetta
nopeammin kuin mitään muuta aluetta maapallolla. Monet Arktiksen eläimistä
eivät selviä ilman lunta ja jäätä.
Jos päästämme maapallon lämpenemään 3-4 astetta, jätämme nykyiset lapset elämään
planeetalle, jollaisella ihmiset eivät koskaan ole eläneet.
JA MITÄ SITTEN OLLAAN TEKEMÄSSÄ:
JA MITÄ SITTEN OLLAAN TEKEMÄSSÄ:
Maailman päättäjät kokoontuvat ilmastokokouksiin joista
viimeisin oli marraskuussa Varsovassa. Toistaiseksi aikaan on saatu riittämättömiä
kompromisseja.
EU on juuri asettamassa ilmastotavoitteita vuodelle
2030. Päästövähennysten tavoitteen pitäisi olla ainakin 50 prosenttia, jos
haluamme tehdä osuutemme, jotta maapallo ei lämpenisi yli kahta astetta ja
pääsisimme 80-95 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2050 mennessä. Komissio
ehdottaa kuitenkin vain 40 prosentin vähennystä.
SUOMI
Suomeen puuhataan ilmastolakia. Ehdotuksen mukainen ilmastolaki
vahvistaa vähintään 80 prosentin päästövähennystavoitteen vuodelle 2050.
Eduskunnalle ehdotettava ilmastolaki tuo parannuksia nykyisiin käytäntöihin.
Jokainen hallitus tulee laatimaan ilmastopolitiikan suunnitelman, jossa
päätetään tarvittavista käytännön päästövähennyskeinoista. Vuosittaisen
seurannan ansiosta lisätoimien tarve voidaan tunnistaa nopeasti.
Uusiutuvan energian lisääminen
jarruttaa ilmastonmuutosta tehokkaimmin.
Aurinkoenergia on yksi
tärkeimmistä ilmastokriisin ratkaisuista. Suomi ei hyödynnä sitä lainkaan.
Usein kuulee väitettävän, että Suomessa ei aurinko paistaisi tarpeeksi.
Lappeenranta ja Frankfurt ovat yhtä hyviä
kaupunkeja aurinkoenergian tuottamiseen, kun vertaillaan säteilyn määrää vuoden
ympäri. Talvella Frankfurtissa paistaa enemmän mutta kesällä Suomi kirii ohi. Suomessa
aurinkoenergia on tukijärjestelmien ulkopuolella toisin kuin lähes kaikissa
muissa EU-maissa.
Aurinkoenergialla olisi myös merkittävä työllistävä
vaikutus.
Ilmastokriisi vaatii ripeitä toimia.
Aurinkoenergia on yksi kriisin merkittävimmistä ratkaisuista. Aurinko tuottaa
yhdessä sekunnissa tarpeeksi energiaa koko ihmiskunnan 500.000 vuoden
tarpeisiin.
Järvenpää voi loistaa tässä asiassa muutamalla
passiivitalollaan ja aurinkopaneeleillaan niiden katolla. Suunta on oikea.
KUUMA
Kuuma-kunnat ovat laatineet yhteisen
ilmasto-ohjelman. Siinä määritellään yhteiset keinot, joilla rajoitetaan
tehokkaasti kasvihuonepäästöjä ja edistetään sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Kuntien toimintaa seurataan
ilmastokatsauksien avulla.
KANSALAINEN, SINÄ JA MINÄ
Yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista suurin osa syntyy asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Kysymys on siitä, montako
ihmistä meitä on kuluttamassa luonnonvaroja, kuinka paljon asuinneliöitä on
lämmitettäväksi, kuinka paljon matkoista
tehdään autolla ja lentokoneella ja kuinka paljon kävellen ja polkupyörällä,
syömmekö lihaa vai kasvisperäisiä ruokia.
Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota mittakaavoihin.
Siihen, kuinka paljon.
Yksityinen ihminen ei saa aikaan muutosta vaikka tekisi mitä.
Muutokseen tarvitaan iso massa. Iso massa syntyy siitä, kun jokainen on mukana.
Ja jokainen ihminen joka liittyy mukaan kasvattaa massaa aina vahvemmaksi ja
vaikuttavammaksi.
Jospa liittyisin ensin siihen joukkoon, joka haluaa asua
vähäpäästöisesti. Haluan säästää energiaa kodissani ja työpaikallani. Se tie
vie aina pidemmälle kodin lämpötilan säätelystä ja valojen ja tietokoneiden
sammuttelusta aina uusiin lämmitysmuotoihin ja muihin teknisiin ratkaisuihin.
Jospa sitten liittyisin siihen joukkoon, joka vähentää
hiilidioksidipäästöjä liikenteessä. Hankkisin hyvät kävelykengät ja
polkupyörään peräkärryn. Jättäisin autoni välillä pihaan seisomaan. Tutkisin
bussien aikatauluja ja toivoisin lisää vuoroja lähialueelleni. Ryhtyisin
matkustamaan lomamatkoille junalla eikä lentäen.
Sitten ryhtyisin tarkkailemaan ruokailutottumuksiani.
Vähentäisin lihan ja juuston syömistä, nehän ovat pahimmat. Ehkä minusta tulisi
lopulta jopa kasvissyöjä.
Lopulta päätyisin ihmettelemään tavaramääriä huoneessani ja
innokkuuttani hankkia aina jotain uutta. Jos nuo kolme suurinta päästöjen
tuottajaa – asuminen, liikkuminen ja syöminen - olisivat kohdallani kohtuullisessa
kunnossa, voisin varmaan keskittyä tähänkin.
Ehkäpä voisin herättää myös muita lähelläni liittymään joukkoon.
Mitä kaupunki ja seurakunnat sitten voisivat tehdä? Aivan näitä
samoja asioita. Ilmastonmuutoksen
torjujien joukko kasvaa, massa kasvaa paljon, jos iso organisaatio tulee
tosissaan mukaan. Vähintä mitä kaupunki
ja seurakunnat voivat tehdä, on tehdä kaupunkilaisille ja seurakuntalaisille
helpoksi elää ekologisesti.
Vähäpäästöinen
ja hiilineutraali elämä ei voi olla pelkästään yksilöiden vastuulla. Tarvitaan
yhteiskunnallisia rakenteita, kuten lainsäädäntöä sekä veroja ja kannustimia,
tekemään ekologisesta elämästä helppoa, hauskaa ja halpaa.
Tehdään se yhdessä, hidastetaan ilmastonmuutosta, torjutaan se.
Annetaan lapsillemme ja lastemme lapsille hyvä elämä ja elinkelpoinen maapallo.
Lähdetään liikkeelle, aloitetaan uusi elämä.
Sitä minkä olemme jo tuhonneet, emme voi enää korjata. Sen
kanssa vain täytyy elää. Mutta ei tuhota enää enempää.
Kun nyt kohta sytytämme taas valot palamaan, lähdetään
liikkeelle, muutetaan kaikki, pelastetaan tämä pallo.
Puheenvuoro Järvenpään
kaupungin, ev.lut seurakunnan ja ortodoksiseurakunnan yhteisessä Earth Hour –tilaisuudessa
Järvenpään kirkossa 29.3.2014 klo 20.30-21.30.