Total Pageviews

Tuesday, August 31, 2010

Tuusulanjärven rasitusta pienentämään

takaisin

Puheenvuoroni valtuuston talousarvion lähetekeskustelussa 30.8.2010:

Tuusulanjärvi on yksi parhaimpia asioita Järvenpäässä. Se tuo iloa ja virkistystä kaikenikäisille järvenpääläisille kaikkina vuodenaikoina. Meidän kannattaa pitää huoli siitä, että järvi puhdistuu ja pysyy puhtaana.

Tuusulanjärvi kuntoutuu koko ajan. Sitä rasittaa silti edelleen maatilojen päästöt, jotka valuvat ojiin ja laskevat niitä pitkin järveen. Järvenpääläisenä luottamusmiehinä emme voi vaikuttaa niihin. Järvenpään alueella ei ole maataloutta, joka rasittaisi järveä.

Talousarviossa on huomioitu Järvenpään osuus kunnostuksesta, 110.000 euroa. Järvenpää on hoitanut oman osuutensa järven kunnostuksessa vuosien ajan. Uusille asuntoalueille, kuten Lepolaan, ollaan tekemässä järjestelmät, joiden avulla hulevedet eivät laske suoraan järveen. Näin estetään päästöjen valumista järveen.

On ainakin yksi asia, jolla Järvenpää voisi vaikuttaa järven kuntoon. "Vanhan kaupungin" hulevedet valuvat vielä suodattamattomina järveen. Keskusta on asfaltin peittämä, eikä siellä löydy riittävästi paikkoja, mihin sadevesi imeytyisi. Meidän pitää varautua tulevaisuudessa rakentamaan myös vanhoille alueille sellaiset järjestelmät, että hulevedet eivät valu sellaisenaan Tuusulanjärveen. Toivommekin että varsinkin kun järven kunnostuskulut pienenevät vuosi vuodelta, tulevissa taloussuunnitelmissa varauduttaisiin sellaisten järjestelmien rakentamiseen, joilla vanhan asutuksen hulevedet imeytettäisiin ja järven kuormaa kevennettäisiin.

Parasta, mitä me voimme tuleville järvenpääläisille sukupolville perintönä jättää, on puhdas Tuusulanjärvi.

Saturday, August 14, 2010

Liityin Setaan

takaisin

Liityin Setaan. Liityin, koska tavoitteeni on sama kuin Setankin:

Se että kaikki voisivat elää yhdenvertaisina kansalaisina osana suomalaista yhteiskuntaa - riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta.

Pride-kulkuetta kohtaan tehty hyökkäys on paha merkki siitä, mihin Suomi on menossa. Vielä pahempi merkki on se, että niin monet vähättelevät, jopa ymmärtävät tuota väkivaltaista toimintaa.

Liityin Setaan, koska haluan kertoa: minä en hyväksy väkivaltaa Setan jäseniä, enkä ketään ihmistä kohtaan. Minä hyväksyn Setan tavoitteet ja päämäärät. Minä olen samaa mieltä.

Setan sivuilla on seuraava aforismi (vai voiko Aki Kaurismäen lausumia kutsua aforismeiksi?)

"Elämän tarkoitus on hankkia luontoa ja ihmistä kunnioittava henkilökohtainen moraali ja sen jälkeen noudattaa sitä."

- Aki Kaurismäki

Wednesday, August 4, 2010

Hustvedt: Amerikkalainen elegia

takaisin

Siri Hustvedtilla on mielenkiintoinen yritys tehdä romaani tapahtumista ja tarinoista ja niiden vaikutuksesta ihmisen elämään. Ei niinkään itse henkilöistä. Seurauksena on se, että henkilöt jäävät kovin etäisiksi. Mutta niin jäivät henkilöt myös Hustvedtin ensimmäiseksi suomennetussa kirjassa Kaikki mitä rakastin. Samat taiteilijaälyköt pyörivät tässäkin kirjassa; taidemaalarit, valokuvaajat ja kirjailijat. Taaskin joku on huippu ja jotkut heistä vasta tiellä huipulle. Ja löytyypä sekin, joka jää keskinkertaiseksi.

Tässä kirjassa kokoelmaa täydentää minä-kertoja-psykiatri. Henkilö onkin välttämätön osa. Hänen kauttaan tulevat tarinat. Meistä kukaan ei ole se, mitä itse kuvittelemme. Me normalisoimme elämämme hirveän outouden tarinoilla. Kuolleen isän kirjeistä löytyvät tapahtumat selittävät sitä, miksi isästä tuli sellainen kuin hän oli. Millainen ihminen hän uskoi olevansa. Potilaiden tarinat ovat taustana sille, että heistä tuli sellaisia kuin he nyt ovat, millaista elämää he päättävät niiden pohjalta elää.

Miten elää sen kanssa, että WTC:n tornit romahtivat? Että ihmiset putosivat? Miten elää sen kanssa, että oma lapsi putoaa ikkunasta? Miten lapsi itse elää sen tapahtuman kanssa? Ruumiilliset vammat parantuvat, tai sitten eivät. Niiden kanssa lapsi pärjää niin kuin pärjää. Mutta miten lapsi elää elämänsä mukanaan tarina siitä, että hän putosi ikkunasta? Miten se tarina muuttaa lapsen loppuelämän.
Ja miten paljon vaikuttavat kaikki ne salaisuudeksi jäävät tapahtumien taustat? Väärät käsitykset, luulot? Miten tarinat muuttavat meidät ja elämämme?

Kirjassa on paljon unia. Toisten unet ovat minusta tylsiä. (Sinusta ei olisi tullut psykiatria, sanoo vieressä istuva mieheni.) Mutta tarinoiden ja tapahtumien unohtuneita taustoja ne varmaan kuvaavatkin. Jos olisin ymmärtänyt sen alun alkaen, olisin lukenut unikuvauksetkin tarkemmin ja ajatuksella.

Hustvedt, Siri 2008. Amerikkalainen elegia. Suom. Kristiina Rikman. Otava.

Sunday, August 1, 2010

Tupakointi kielletty parvekkeellasi!

Tupakointi tullaan varmasti kieltämään parvekkeilla. Suomesta ollaan tekemässä savuton maa. Tässä savuttomassa maassa asuu kuitenkin vielä paljon ihmisiä, joille tupakasta eroon pääseminen on tuskaa, ehkä kohtuutonta tuskaa. Ennen pitkää näiden ihmisten täytyy lopettaa omalla parvekkeellaan polttaminen.

Ymmärrän hyvin niitä perheitä, joiden koteihin tupakansavu tulee. Vauvoja, joita ei voi nukuttaa parvekkeella tupakansavun takia. Lapsia, jotka eivät voi leikkiä omalla kotiparvekkeellaan alakerran tupakoitsijan takia.

Kun parveketupakointi kielletään, täytyy tarkkaan miettiä, kuinka tupakoitsijoiden tupakointi järjestetään. Jos omalla parvekkeella tupakointi kielletään, polttajat siirtyvät kerrostalojen ulko-oville. Tuntuu ikävältä sekin, että lasten täytyisi kulkea tupakoitsijoiden ryhmän läpi kotiin tullessaan. Yhtä hankalaa on, jos tupakoitsijat käyvät tupakalla tontin rajalla, eli kadulla kotiportin ulkopuolella.

Kun tupakointi parvekkeella kielletään, täytyy tupakoitsijoille osoittaa vaihtoehtoinen paikka. Taloyhtiöiden täytyy rakentaa tupakkakatokset. Näin on joissakin paikoissa jo tehtykin.

Tupakanpoltto ei lopu siihen, kun parveketupakointi kielletään.