Terho Pursiaisen kirjoitus Helsingin Sanomissa 24.12.2004
Messias ja Sikamessias
Vuodesta toiseen ihmettelen, kuinka joulun kaksi kovin erilaista tarinaa mahtuvat suomalaiseen jouluun sulassa sovussa. Toinen on pelkkä satu. Toinen on legenda. Kertomuksissa on hämmentävän paljon yhteistä. Perusviesti on kuitenkin räikeällä tavalla erilainen. Jos milloinkaan, jouluna kaksi kulttuuria törmää toisiinsa.
Jouluyön legenda kertoo Messiaasta, Jeesus-lapsesta. Paimenet kuuntelevat enkelten konserttia niityllä. Itämaan tietäjät tulevat kumartamaan vastasyntynyttä. Legenda kehottaa ymmärtämään, että elämä on paljon enemmän ja paljon syvempää kuin miltä se näyttää.
Joulun satu kertoo Joulupukista, Korvatunturilla elelevästä porhosta, jonka punapipoinen vakoilurengas tirkistelee huoneisiin verhojen raoista ja raportoi päämajaan pikkuväen käytöksestä kautta maan. Korvatunturin mafia on järjestelmän palveluksessa. Sen tehtävänä on pelotella ja lahjoa lapset tottelemaan. Uunit ovat monissa kodeissa kuumina, kun porsaita uhrataan Sikamessiaalle.
Joulupukkikulttuurissa tottelemistotalitarismiin liittyy tavaranpalvonta, mammonismi. Lapset laskevat, montako yötä on vielä siihen, että päästään käsiksi lahjapaketteihin.
Yksi kulttuurin piirre on simputus. Kaikki aikuiset tietävät, että Joulupukki ei ole totta. Kun lapset varttuvat, he alkavat epäillä. Jopa vuosien ajan usko ja epäusko vuorottelevat tuskallisesti. Aikuiset eivät auta, vaan katselevat naureskellen. Lopulta lapsi varmistuu asiasta. Ei ole tarkoituskaan, että hän rientäisi auttamaan kohtalotovereitaan ja kertoisi totuuden toisille lapsille. Hänen odotetaan liittyvän aikuisten salaliittoon. Hymy suupielessään hän tarkkailee pienempiä lapsia. Milloin he saavat varmuuden totuudesta?
Voiko kukaan kokea olonsa yksinäisemmäksi kuin se lapsi, joka tajuaa, että kaikki muut ovat tienneet, mutta minun on annettu uskoa?
Joulupukki-simputus tuhoaa uskontoa. Kuinka lapsi ei muka yhdistäisi toisiinsa legendaa Messiaasta ja satua Sikamessiaasta? Hänen on ajateltava, että molemmissa on kyse samanlaisesta uskottelemisesta. Lapsen usko Joulupukkiin ei voi romahtaa ilman, että myös legenda menettää uskottavuutensa. Miksi siis nekin vanhemmat, joilla on oma kristillinen vakaumus, pitävät yllä Joulupukki-kulttia? Mikseivät he nouse kapinaan Sikamessiasta vastaan?
Sikamessias vahingoittaa myös yhteiskuntaa. Se opettaa vääriä arvoja. Se viettelee sietämään sitä, että ihmisiä pidetään kurissa ja hallitaan valheella. Se suosii sisäpiirikulttuuria. Sisäpiiri on jokainen piiri, mistä toisia nauretaan ulos. Joulupukki edistää ajatusta, että tärkeintä elämässä on se, kuinka paljon ja mitä saa.
Eikö kritiikkini osu yhtä lailla jouluyön legendaan? Eihän se voi pitää historiallisesti paikkaansa. Silti sitä julistetaan kuin tosiasiaa. Aikuiset ihmiset tietävät – tai ainakin heidän pitäisi tietää – tämän. Miksei asiaa saa sanoa ääneen?
Ihmiset on opetettava ymmärtämään uskonnon äidinkieltä. Elämä on salaisuus, joka ei ole ilmaistavissa arjen kielellä. Siitä on puhuttava vertauksin. Legenda ei ole samanlainen tosiasia kuin aikataulut ja lujuuslaskelmat. Se voi silti olla todempia kuin kovimmatkaan tosiasiat. Se voi olla yhtä tosi kuin runoilijan rakastetulleen kirjoittama runo, joka monin hehkein kuvin täsmentää, kuinka paljon runoilija tätä rakastaa.
Kristillisen kasvatuksen perusongelmana on, kuinka auttaa lasta ymmärtämään uskonnon äidinkieltä sitä mukaa kuin hän edellytyksensä siihen kypsyvät. Jos hän ei opi, hän menettää legendaan kätketyn totuuden.
Total Pageviews
Wednesday, December 26, 2012
Saturday, November 24, 2012
Avoimuus paikallisessa päätöksenteossa
1 Puheenvuoroni vihreiden puoluevaltuuskunnassa Helsingissä 24.11.2012:
Vihreät menivät kunnallisvaaleihin avoimuus kärkenään. Nyt
uudet valtuustot, lautakunnat ja
kunnanhallitukset aloittavat työnsä. Kaikki ei saisi jäädä vain puheeksi. Miten
avoimuutta nyt sitten viedään päätöksentekoon?
Käytännöt eri kunnissa ovat hyvin erilaisia. Käytän
esimerkkinä Uudellamaalla sijaitsevaa kaupunkia, jonka nimi alkaa J.llä.
Kaupunginhallituksen kokouspäivästä, maanantaista, suurin osa käytetään
iltakouluun, jossa käsitellään valmisteilla olevia asioita. Varsinainen päätöksenteko vie kokousajasta
vain pienen osan, koska asiat on yleensä käsitelty iltakouluissa jo moneen
kertaan.
Mutta. Kaupunginhallituksen jäsen ei saa kertoa edes omalle valtuustoryhmälleen
iltakouluasioista tai kokouksessa käydyistä keskusteluista. Kertoa saa vain
siitä, mikä on pöytäkirjassa mainittu.
Varmasti monissa kunnissa vihreät lukevat innolla kuntalakia
ja yrittävät tutkia, mitkä ovat lain rajat avoimuudelle. Lakiahan emme ehkä halua rikkoa. Monissa
kunnissa otetaan yhteyttä Kuntaliiton lakimiehiin ja saadaan erilaisia
vastauksia. Monissa kunnissa metsästetään tietoa siitä, miten käytännössä
valtuuston kokoukset saadaan kuvattua ja kuntalaisten nähtäväksi. Ja mitä se
maksaa (kun virkamiehet kertovat sen olevan käytännössä mahdotonta ja liian kallista).
Voisimmeko yhdessä jakaa tämän tiedon? Missä ne rajat
kulkevat ja mitä rajoja voisi potkia?
Thursday, October 25, 2012
Perheet tarvitsevat tukea
Jokaisella lapsella on oikeus aikuisen aikaan ja huomioon. Päivähoidon
ja peruskoulun hyvästä tasosta ja aikuisten määrästä niissä on pidettävä huoli.
Mutta lapset tarvitsevat myös muuta kuin panostamista varhaiskasvatukseen ja kouluun.
Suurin osa lapsista, jotka näkevät ja kokevat väkivaltaa, kokevat sitä
kotonaan, paikassa missä kukaan ei voi auttaa. Väkivaltatilanteisiin liittyy usein
päihteiden käyttöä tai uupumista vanhempana olemiseen.
Perheet tarvitsevat tukea. Yhden huostaan otetun lapsen
vuosikustannuksella hänen perheensä olisi voinut saada perusneuvolapalvelua useammin
kuin joka toinen viikko koko varhaislapsuuden ajan.
Peruskoulussa täytyy asioiden olla kunnossa, mutta niin
täytyy olla kodeissakin.
Kirjotus Keski-Uusimaan Vaalikynään 30.9.2012. Lehti ei koskaan julkaissut kirjoitusta.
D-vitamiinihässäkkä
Meistä moni uskoo siihen, ettei saa D-vitamiinia tarpeeksi täällä pimeässä syksyisessä Suomessa. Siksi ostamme hyvässä uskossa vitamiinimme purkissa. Nyt kuitenkin tutkimus kertoo, ettei siellä purkissakaan ole vitamiinia tarpeeksi. Kaikkein hurjinta on se, ettei meille vitamiinittomille kerrota, missä purkissa voi ostaa D-vitamiinia ja mitkä purkit kannattaa palauttaa apteekkiin. Tällaista on elää pimeässä syksyisessä Suomessa.
Thursday, October 11, 2012
JÄRVENPÄÄSTÄ PYÖRÄILYN MALLIKAUPUNKI
Keväällä pyörätiessä on isoja avonaisia
haavoja. Pahoja vahinkoja on sattumaisillaan joka päivä, kun etupyörä hurahtaa
rakoon ja pyöräilijä lentää katuun. Toivottavasti kuitenkin kypärä päässään.
Kevyen liikenteen väylien kunnossapidon pitää olla etusijalla katujen
kunnostuksessa.
Talvella joudun puskemaan pyörääni läpi
kinosten, vaikka autotie onkin jo aurattu. Pyörätiet pitää avata ensimmäisenä.
Meidän asukkaiden täytyy myös tietää, mitkä reitit aurataan ensiksi, jotta
tiedämme mistä kannattaa pyörällä yrittää asemalle silloin kun tiet ovat
tukossa.
Sadesäällä puen päälleni sadeviitan, joka on
asemalle tullessani likomärkä. Sullon kassiini kypärän ja märän viitan ja
kuljetan niitä mukanani koko päivän. Illalla palaan pyöräni luo ja joskus
totean, että pyörää on pahoinpidelty, ehkä se on jopa varastettu.
Aseman
läheisyyteen tarvitaan kunnollinen pyöräparkki. Paikka, johon pyörän saa
suojaan vartioituun tilaan. Paikka, jossa on mahdollisuus varata lukittu kaappi
sadeviitalle ja kypärälle ja muille ylimääräisille tavaroille, jotka autoilija
jättää autoonsa odottamaan.
Tehdään Järvenpäästä pyöräilijän
unelmakaupunki.
Wednesday, October 3, 2012
Monikansalliset hoivayhtiöt
On huolestuttavaa, että monikansalliset yhtiöt valtaavat kilpailuttamisen kautta kuntien vanhusten- ja terveydenhoitopalvelut. Hoivayhtiöitä siirtyy koko ajan ulkomaisten sijoittajien omistukseen. Yhtiöt pääsevät tekemään voittoa suomalaisten terveydenhoidolla ja verot maksetaan sinne, missä verotus on keveintä.
Meillä Järvenpäässä on myös esimerkki siitä, että monikansallinen yhtiö ei kilpailutuksen voitettuaan pystykään järjestämään laadukasta hoitoa. Miten tämä loukku voitaisiin välttää?
Meillä Järvenpäässä on myös esimerkki siitä, että monikansallinen yhtiö ei kilpailutuksen voitettuaan pystykään järjestämään laadukasta hoitoa. Miten tämä loukku voitaisiin välttää?
Saturday, September 29, 2012
TUETAAN PERHEITÄ
Puheenvuoroni vihreiden puoluevaltuuskunnassa Hämeenlinnassa 29.9.2012
Perheet tarvitsevat tukea. Yhden huostaan otetun lapsen
vuosikululla voitaisiin käyttää jopa 30 kertaa enemmän rahaa perusneuvolatoimintaan.
Peruskoulussa täytyy asioiden olla kunnossa, mutta niin täytyy kotonakin
Peruskoulun tasosta ja aikuisten määrästä siellä on
pidettävä huoli. Mutta lapset tarvitsevat myös muuta kuin panostamista
peruskouluun. Suurin osa lapsista, jotka näkevät ja kokevat väkivaltaa, kokevat
sitä kotonaan, paikassa missä kukaan ei voi auttaa. Jonkun laskelman mukaan
näitä lapsia on vuosittain 200.000. Väkivaltatilanteisiin liittyy usein
päihteiden käyttöä ja/tai uupumista vanhempana olemiseen.
Monday, September 3, 2012
Kuka maksaa?
RYHMÄPUHEENVUORO VALTUUSTOSSA 3.9.2012
Olisi hienoa, jos ei tarvitsisi ottaa lisää velkaa. Olisi
hienoa, jos voisimme maksaa velkaa pois.
Se ei kuitenkaan näytä ensi vuonna onnistuvan.
Investoinnit
Vihreä valtuustoryhmä toteaa, että tällä seudulla tarvitaan
kohtuuhintaisia asuntoja, koteja tavallisille ihmisille, omia koteja meidän
lapsillemme. Siksi Järvenpäähän täytyy saada asuntoja. Ja jotta saamme asuntoja, kaupungin täytyy
investoida kaavoitukseen, kunnallistekniikkaan, kadunrakennukseen,
päiväkoteihin, kouluihin, terveydenhoitoon. Investointeja ei voi kokonaan
lopettaa, vaikka niitä voi ja täytyykin vähän jarruttaa.
Velanotto
Nykyisen tasoiset palvelut kaupunkilaisille voidaan
rahoittaa ilman velanottoa. Eikä syömävelkaa pidäkään ottaa.
Investointeja teemme sekä nykyisiä että tulevia
kaupunkilaisia varten.
Olisi hyvä, jos pystyisimme rahoittamaan ne ilman velkaa.
Siihen emme pysty. Ne on perusteltua rahoittaa velalla.
Jos velkaantumisen vähentämiseksi aletaan karsia palveluita,
investoinnit huonontavat niiden ihmisten tilannetta, jotka juuri nyt
tarvitsevat kaupungin palveluita eniten. Siksi suuret investoinnit
mahdollisimman vähällä velalla voi olla huono valinta.,
Palvelut
Vihreän valtuustoryhmän mielestä nykyisiä palveluja täytyy
katsella tarkasti. Terveydenhuollon ja sosiaalipuolen menot kasvavat osittain
syistä, joihin emme voi vaikuttaa. Palveluja on tarkasteltava siten, että
voisimme yhä enemmän kohdistaa menoja ennaltaehkäisyyn ja päästä joskus
suurista erikoissairaanhoidon kustannuksista eroon.
Jotkut säästöt tulevat
meille liian kalliiksi. Ne kasvattavat
tulevaisuudessa menoja esimerkiksi juuri lisääntyvinä erikoissairaanhoidon
kuluina.
Säästäminen koulusta ja päivähoidosta saattaa lisätä myöhemmin kalliita lastensuojelun
menoja. Mielenterveysongelmien hoito on yksi suurimpia erikoissairaanhoidon
menoista. Siksi ongelmien ennaltaehkäisyyn pitää satsata nyt.
Vammaispalveluiden budjetin täytyy lopultakin olla realistinen, vastata
todellisia tarpeita.
Kuka maksaa?
Eräässä yleisönosastokirjoituksessa paheksuttiin sitä, että
kunta siirtää menoja kuntalaisten maksettavaksi. Me kuntalaiset olemme kunta.
Me kuntalaiset maksamme kunnan kulut. Pidetään huoli siitä, että kuntalaisten
rahat käytetään viisaasti ja tehdään oikeita ratkaisuja pitkällä tähtäimellä,
tulevaisuuteen katsoen.
Subscribe to:
Posts (Atom)