Pekka Haavisto presidentiksi!

Vihreä puolueristeily hotelli Vantaassa Tikkurilassa

Puolueristeilyllä vitutti niin

Viikonloppuna oli vihreiden puolueristeily hotelli Vantaassa, Tikkurilassa. Järvenpään Vihreistä mukana olivat Visa Kuusikallio, Tiia Pyykkö. Salla Hänninen, Kaisa Saarikorpi ja lisäksi Kaisan tytär Maria Rutanen.

Tässä muistonpalasia risteilyltä, meidän yhteisesti keräämiä.

Risteilytunnelmaan päästiin heti, kun Rosa Meriläinen, Panu Laturi ja Erkki Perälä kapteeninpuvuissaan toivottivat meidät tervetulleiksi. Risteilykuvaan mentiin neljän naisen porukalla.

Mukana risteilyllä oli Saksan vihreiden entinen puheenjohtaja, nykyinen europarlamentaarikko Reinhard Bütikofer. Hän keskusteli Tuija Braxin johdolla Pekka Haaviston kanssa EU:n nykytilanteesta ja euron kriisistä.

Pekka Haavisto totesi, että olemme tilanteessa, jossa eurosta irtautuminen on mahdollista. Ja siinä vaiheessa Suomen kannattaa kuulua siihen samankaltaisten talouksien ryhmään, jossa harjoitetaan tiukkaa talouspolitiikkaa. Ryhmään kuuluisi myös ainakin Saksa ja Itävalta.

Iltapäivän aikana oli yhdeksän eri tilaisuutta, joista kolme aina yhtä aikaa. Olipa vaikea valita sopivaa.

MIKÄ VIHREISSÄ VITUTTAA? (Kaisa ja Visa kertovat)

Keskustelijoina Ruben Stiller, Jenny Nyman (Kokoomus) ja Esa Suominen (SDP), puhetta johti Ylioppilaslehden päätoimittaja Maria Pettersson.

Olihan se välillä aika rankkaa kuultavaa.

Vihreissä vituttaa, kun tarjoan niille ystävällismielisesti karkkia torilla, ne vastaa:

En minä syö tuollaisia yksittäispakattuja (ES).

Vihreissä vituttaa, kun ne on niin hyviä ja oikeassa ja pyhimyksiä. Jos niitä arvostelee, on paha ihminen (JN).

Vihreissä vituttaa, kun ne ei puhu solidaarisuudesta vaan yhteisöllisyydestä. Toiset jäävät aina yhteisön ulkopuolelle (RS).

Pekka Haavistossa vituttaa, kun se on niin tasainen. Sen pitäisi aggressiivisemmin ajaa tärkeitä asioitaan (RS).

Miksi vihreät eivät tavoita "kurjistuvaa keskiluokkaa" tai onko edes pyrkimyksenä olla myös tavallisen duunarin ja keski-ikäisen tavallisen suomalaisen puolue. Myös ammattiyhdistyssuhteita peräänkuulutettiin? Ovatko ne kategorisesti epäkiinnostavia toimialueita? (RS)

Vihreät ja KD niputettiin samaan kastiin, koska puhujien mielestä molemmat moralisoivat kansaa, vihreät ekologisilla ja KD kristillisillä teemoilla. (JN)

Tilaisuuden jälkeen Ruben Stiller ja Maria Pettersson tulivat istumaan eteeni ja kuulin, kun he puhuivat:

Kokoomuksen ja demareiden tilaisuuksissa ei voisi ikinä tehdä mitään tällaista.

ONKO KAPITALISMIN AIKA OHI? (Tiia paikalla)

Otsake oli aika mahdoton - Apunen vannoi kapitalismin nimeen,  vastapanelisti, europarlamentaarikko Ska Keller nosti esiin epäkohtia. Kysymys jäi vaille vastausta, mutta Satu Hassi nosti mielestäni olennaisen pointsin: "Tulisiko ahneudelle asettaa rajoja? Ja jos  tulisi, millaiset?" Käsitteellisesti liikuttiin aika hataralla pohjalla, enkä ollut aina ihan varma keskustelivatko panelistit samasta asiasta.

FEDERALISMIA, YHTEISVASTUUTA JA ANGRY BIRDS –POLITIIKKAA – MIHIN EU ON MATKALLA? (Tiia ja Visa raportoivat)

Kolme keskustelijaa ja puheenjohtaja Hassi jakoivat ajatuksen eurooppalaisesta yhteistyöstä kukin vähän omasta vinkkelistään. Paavo  oli edukseen ja väläytti tänään Hesarin nettisivuillakin uutisoidun ajatuksen maailmanvaluutasta. EU:n olemusta pohdittiin ja toivottiin,  ettei se ainakaan enää monimutkaisemmaksi olioksi muuttuisi. Demokratian toteutumiselle tai toteutumattomuudelle nähtiin lähtökohtaisiksi syiksi joko kansallisvaltio tai EU.

Keskustelussa oli siis EU:n liittovaltiokehitys vs. löyhempi kansallisvaltioliitto (Paavo tahtoo jälkimmäistä). Paavo tuli myöhässä, kun asuu maalla (Tuusula) ja kuljettaja ei ollut löytänyt perille

(Tikkurila).

KOIJÄRVELTÄ KABINETTEIHIN – UNOHDIMMEKO JUUREMME (Salla paikalla)

Mukana vihreän liikkeen veteraanit Kai Vaara, Pekka Haavisto ja Ulla Anttila. Puhetta johti Antti Miettunen-Nordström.

Vihreän liikkeen taustalla on ollut ympäristö- ja luonnonsuojeluaktivistien lisäksi muutakin kansalaisliikehdintää, mm. vammaisten asiat, feminismi, rauhanliike (Pekka Haavisto mainitsi itselleen tärkeänä nimeltä Helvi Sipilän). Ilmastonmuutosasiat tulivat laajempaan tietoisuuteen vasta myöhemmin, aluksi oli enemmän muuta ympäristön- ja luonnonsuojelua - happosateet kyllä

ilmastoon liittyen 80-luvulla. Osmo Soininvaara tosin kertoi kirjoittaneensa jo lukiossa 70-luvulla aineen ilmastonmuutoksesta.

Aluksi ajateltiin vihreän liikkeen tarkoituksena olevan vaikuttaa niihin tahoihin, jotka tekevät päätöksiä, ei lähteä itse varsinaiseen päätöksentekoon mukaan.

Liikkeessä käytiin kiivastakin keskustelua ekovihreiden ja sosiaalivihreiden välillä - ekovihreät olivat sitä mieltä, että vain ympäristöasiat ovat merkittäviä ja ne on runnottava läpi, sosiaalivihreät painottivat olevan tärkeää nähdä yhteiskunnan rakenteet ja vaikuttaa myös niihin.

Kulminaatiopisteitä vihreän liikkeen kehittymisessä puolueeksi järjestäytyminen, ehdokkaiden asettaminen ja saaminen eduskuntaan ja 90-luvulla hallitukseen meno - kaikissa em. vaiheissa jäänyt ihmisiä pois liikkeestä, mutta tullut myös lisää uusia.

Vihreä liike on pysynyt toiminnassaan väkivallattomuudessa, vaikka sortuminen terrorismiin on ollut joitakin kertoja lähellä ( esim. Virolaisen auto joutui mielenosoituskulkueen saartamaksi, jolloin oli lähellä, ettei sitä kaadettu. Koijärven patoamisissa suunniteltiin ihmisten muuraamista

kiinni patoihin) - jos raja väkivallan suhteen olisi ylitetty, vihreän liikkeen tulevaisuus olisi voinut olla hyvin toisenlainen kuin se nyt on...

Vihreän liikkeen ansiosta vihreitä arvoja nykyään muissakin puolueissa.

Pekka nosti esiin myös Jorma Ollilan vetämän työryhmän teemoja Suomen brändissä - esim. puhdas luonto ja rauhantyö - jotka olivat keskeisiä vihreässä liikkeessä jo 80-luvulla. Muiden taholta olisi naurettu, jos niitä olisi aikanaan esitetty siihen asemaan, jossa ne nyt brändättyinä ovat.

Pekka sanoi myös vihreän liikkeen koossa pysymisen kannalta olleen erittäin merkittävää sen, ettei liike ottanut kantaa Suomen liittymiseen EU:hun, vaikka hän itse oli ajanut asiaa siihen suuntaan, että liike olisi ottanut kantaa ja vaikka hän oli vahvasti EU:hun liittymisen puolella. Erkki Pulliainen oli vastustanut kannan ottamista (ja vastusti liittymistä) ja hänen näkemyksensä voitti. Pekka arvioi jälkeenpäin, että Vihreä liike olisi todennäköisesti jakautunut selkeästi kahtia, jos kannanotto olisi

esitetty.

Ulla Anttila puhui keskustelun loppuvaiheessa viime vaaleista: Vihreät tekivät virheen vastustaessaan perussuomalaisia "isona möykkynä" sen sijaan, että olisivat esittäneet selkeitä vasta-argumentteja persujen näkemyksiin. Toisena asiana hän kritisoi sitä, että vihreät eivät puhuneet vaaleissa konkreettisesti sosiaalipoliittisista linjauksistaan - mistä olen

tismalleen samaa mieltä - sanoo Salla:)

Cityvihreys ja helsinki-keskeisyyskin vilahtivat keskustelussa ja tässä yhteydessä Pekka epäsuorasti mielestäni myönsi Vihreiden olevan liian kaupunkikeskeisiä todeten mm., että esim. perussuomalaisilla on paljon parempi, selkeä ja konkreettinen maaseutupoliittinen ohjelma kuin vihreillä.

NE TEKEVÄT SEN ITSE - MIKSI POLIITTINEN PARODIA ON NIIN VAIKEAA? (Kaisa muistelee)

Keskustelemassa Kaarina Hazard, Juha Jokela ja Elias Koskimies. Puhetta johti Anni Sinnemäki. Pikkupisaroita keskustelusta:

Juha Jokela Herra Gägän blogia lainaten ja Nietscheä soveltaen:

Mitään merkittävää ei synny, ellei tehtävänään olevaa työtä rakasta enemmän kuin se ansaitsee rakkautta.

Kaarina Hazard:

Perussuomalaiset eivät oe vielä paljastaneet, mitä he ovat ja mitä asioita he ajkavat. Perussuomalaiset ovat tähän mennessä sanoneet kaikkeen EI ja muut vastaavat EI EI.

Elias Koskenniemi;

Satiirin tehtävä on näyttää mikä on väärin, minkä pitäisi muuttua. Nykyään perussuomalaiset hoitavat sen tehtävän. Mhin siis tarvitaan satiiria?

PRESIDENTTI-POKERI (Kaisan raportti)

Ehdokkaat Pekka Haavisto ja Paavo Väyrynen pelasivat Politiikkapokeria. Pelissä molemmat vetivät viisi korttia kerrallaan pakasta ja käyttivät puheenvuoron presidentin tehtävistä. Puheenvuorossa piti olla mukana ne viisi sanaa, jotka kortteihin oli merkitty. Molemmat ehdokkaat olivat sanavalmiita ja nokkelia. Ja vaikka Pekalla oli vankka etulyöntiasema, Paavokin sai valtavia aplodeja. Levyraati pisteytti puheenvuorot ja Pekka voitti pistein 19-16. Raatikin oli puolueellinen. Tästä voi päätellä Paavon pärjänneen hienosti, loistavasti suorastaan.

ILLANVIETTO

Ruoka oli herkullista, pöytäseura mukavaa. Mutta burleski-esitys oli hämmentävä ja nolo. Karaokebaarissa oli kiva tunnelma. Tiia lauloi Pekka Haavistolle:

You're simply the best, better than all the rest,

better than anyone, anyone I've ever met.

Harmi, että sitä ei saatu videolle. sen olisi voinut lähettää Pekalle, joka ei itse päässyt kuulemaan. Se oli nimittäin uskomattoman upea esitys. Hyvä Tiia!

Ja tanssimaankin tai oikeastaan vain vähän liikehtimään pääsi täpötäydelle lattialle. Ja lopulta sitten nukkumaan omaan hyttiin.

Oli mukava tavata muita vihreitä toimijoita ympäri Suomen.

Seuraavan kerran uudestaan. Kaikki mukaan seuraavalle puolueristeilylle!

Vihreät kuntapäivät osa 5 (miten vaikutan kaavoitukseen?)

Ja viimeinen osa kuntapäivistä on Krista Mikkosen selvitys siitä, miten kaavoitukseen voi vaikuttaa.

Vihreät kuntapäivät 4. jakso (Kaupunkitilan kaappaaminen)

Hajanaisia huomioita kahdesta innostavasta esityksestä kuntapäivillä:

Miten vihreitä kyliä ja kaupunkeja rakennetaan?

puhujana Jan-Erik Andersson, arkkitehti ja kuvataiteilija

www.anderssonart.com

 Tarvitaan enemmän fantasiaa kaupunkitilaan, niin ihmiset viihtyvät paremmin.

Vertaiset kaappaavat kaupunkitilan - eli miten arvoista tehdään toimintaa

Maria Ritola, tutkija, Demos

60 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta suurena uhkana

50 % haluaa tehdä itse jotain

12 % ei ole kiinnostunut

Täysin uusissa asioissa pelkkä helppo ei riitä, tarvitaan enemmän.

Tekoihin sysää oivallus siitä, että kaltaiseni toimivat näin.

Vihreät kuntapäivät osa 3 (tulevaisuuden liikenne)

Tämä on nyt sitten vihreiden kuntapäivien (elokuussa Jyväskylässä) kolmas pikkujakso.

  Tutkija Vilja Varho Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta puhui tulevaisuuden liikenneratkaisuista.


Suomen tulevaisuuden liikenneratkaisuja kartoittaa Cast-hanke.

 Isoimmat päästöt syntyvät henkilöautoliikenteestä ja tiekuljetuksista. Liikenteestä syntyy ympäristöhaasteita, kuten hiukkaspäästöt, melu, valosaaste, elinympäristöjen pirstoutuminen, eläinten tiekuolemat (6 miljoonaa eläintä vuodessa), happamoituminen, rehevöityminen…

 Liikkuminen on kuitenkin perusoikeus. Julkinen liikenne maaseudulla on enemmän peruspalvelu kuin ympäristöteko. Puolityhjän bussin kulkeminen ei auta ympäristöä. Biopolttoaineet saattavat tulevaisuudessa helpottaa ympäristörasitusta.

 Liikkumiseen voidaan vaikuttaa erilaisilla ratkaisuilla. Tiivis yhdyskuntarakenne ja palveluiden sijoittaminen vaikuttaa liikkumisen tarpeeseen. Samoin etätyö ja verkossa asioiminen ja ostaminen.

Hinnoittelu ja verotus vaikuttaa kulkumuodon valintaan. Infrastruktuurin pitäisi olla sellainen, että on mahdollisuus valita muu liikkumistapa kuin oma auto. Asenne, tiedot ja kokemus vaikuttaa tapoihin. Esimerkiksi, kun ihminen muuttaa uuteen kaupunkiin, hänet totutetaan joukkoliikenteen käyttäjäksi, esim. vuoden bussilippu. Kevyen liikenteen terveysvaikutukset houkuttavat käyttämään polkupyörää tai kävelyä.

 Kuntatasolla voidaan vaikuttaa kuntalaisten valintoihin mm. seuraavilla keinoilla:


- julkisen liikenteen suunnittelu

 - pyörätien huolto ja valaisu

 - pyörien turvallinen säilytys

 - liityntäpysäköinnin järjestäminen (kuka maksaa, nukkuma- vai työpaikkakunta)

 - parkkipaikkojen kustannukset käyttäjille

- mahdollisuus käyttää paikallisesti tuotettua biokaasua tai etanolia (paikallisbussi käyttää, paikallinen viljelijä tuottaa)


 Kunnan omassa toiminnassa, omien työntekijöiden ja toimintojen kohdalla pitäisi ottaa huomioon:

 - oma autokalusto, ajokoulutus, huolto, lohkolämmittimet jne.

 - Kunnan tavaranhankinta

- Sähköisten palvelujen kehittäminen

 - Kunnan omien työntekijöiden etätyömahdollisuus ja etäneuvottelut

- Parkkipaikat, suihkut työntekijöille

- Asenne, suhtautuminen, kampanjat

- www.motiva.fi