Lisääkö Järvenpää-lisää?

Taru Tiusanen toivoi lehtikirjoituksessaan Keski-Uusimaassa Järvenpää-lisän vaikutusten arviointia:
http://taru.tarinoi.fi/jarvenpaalisa-2012. Olen samaa mieltä hänen kanssaan. On tärkeää, että tutkitaan, mihin niin iso summa vuosittain käytetään ja mitä hyötyä siitä on.

Ihan lukuja katsomalla voi päätellä, ettei Järvenpää-lisä ole oikeudenmukainen. En tiedä, onko oikein, että meidän rahojamme sijoitetaan siihen. Kotihoidontukea saavia perheitä on Järvenpäässä yli 600. Näistä perheistä Järvenpää-lisää saa 260 perhettä. Mistä johtuu, että niin pieni osa perheistä, joissa lapsi hoidetaan kotona, saa Järvenpää-lisää?

Vastaus kysymykseen on helposti löydettävissä. Järvenpää-lisän ehtona on, että kotiin jäävällä vanhemmalla on työ- tai opiskelupaikka, josta hän jää hoitovapaalle. Nuorissa perheissä on paljon niitä, joissa vanhemmille ei ole vielä löytynyt vakituista työpaikkaa. Ja jos sitä ei ole, ei makseta lisääkään.  En kannata näin epäoikeudenmukaista lisää.

Monille lapsille on hyvä, että heitä hoidetaan kaksi- kolmevuotiaaksi kotona. Kotihoidontuen pitäisi olla riittävän suuri, jotta se olisi mahdollista.

Lasten kanssa kotona oleminen vie monilta naisilta useita vuosia työelämästä. Kotihoidontuen pitäisi olla suunnattu niin, että sekä äiti että isä hoitaisi lasta. Siksi kannatan sitä, että vanhemmanvapaa ja hoitovapaa jaetaan molempien vanhempien kesken. Vanhemmilla pitäisi olla mahdollisuus jakaa vanhemmanvapaa 6 + 6 + 6 -mallin mukaisesti: molemmat vanhemmat ovat kotona ainakin puoli vuotta ja kolmas puolivuotinen jaetaan sopimuksen mukaan. Jos hoitovapaa jaetaan saman 6 + 6 + 6 -mallin mukaan, lasta voidaan hoitaa niin haluttaessa yhteisesti kotona kolmevuotiaaksi saakka.

Järvenpää-lisäkin kävisi tarpeettomaksi, jos valtakunnallinen kotihoidontuki olisi riittävän korkea.

Euro vai ei?

Tänään leikitellään mielellään ajatuksella, että joku (vaikka Suomi) irtoaisi eurosta. Minua pelottaa semmoinen leikittely. Satu Hassi puhuu kahdesta vaihtoehtoisesta tavasta irrota, hallitusta ja hallitsemattomasta.

Hallittu tapa olisi tämäntapainen: 

Euromaat tekisivät odottamatta päätöksen, että euroalue palaa kansallisiin valuuttoihin. Samalla hetkellä suljetaan rahamarkkinat koko Euroopassa ja pidetään ne kiinni, kunnes valuuttamuutos on saatu toteutettua.

Hallitsematon tapa olisi tämäntapainen:

Kun rahamarkkinat saavat vakavasti otettavaa vihiä siitä, että euro hajoaa, ammattilaiset vetävät rahat pois kaikesta, minkä arvo kohta mitataan mahdollisesti devalvoituvilla kansallisilla valuutoilla. Hetkessä myös Suomi on pulassa: pankkitilit jäädytetään, automaateista ei saa rahaa, korteilla ei voi maksaa. Ja miten käy meidän, joilla on paljon velkaa?

Eikö kannattaisi tehdä kaikki mahdollinen, etteivät tällaiset tulevaisuuden ennustukset toteutuisi? Ei enää uutta 90-lukua.

Perustuslain mukainen oikeus soittotaitoon

Perustuslain 16. pykälässä sanotaan näin:

"Sivistykselliset oikeudet

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä."

Monet perheet joutuvat kohtuuttomiin kustannuksiin yrittäessään tarjota lapsilleen mahdollisuuden soitonopintoihin. Moni perhe ei siihen pysty. Milloin perustuslain mukainen toiminta lasten soittoharrastusten kohdalla toteutuu? 

Perusopetusjohtajan valinnasta

Keski-Uusimaa kertoi tänään perusopetusjohtajan valinnasta Järvenpäässä:

http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/105396-vihreat-ratkaisivat-perusopetus-pomon-valinnan-jarvenpaassa

Jääväsin itseni valinnassa, koska Seppo Rantanen on ystäväni. Poliitikko ei voi valita hyvää ystäväänsä tärkeään virkaan. Me emme ole mukana politiikassa järjestääksemme ystäviemme ja omat asiamme mahdollisimman hyvin, vaan hoitaaksemme järvenpääläisten asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi perusopetusjohtajaksi piti valita se, joka sai valintaprosessissa parhaan tuloksen.

Lassi Markkanen omasta ryhmästämme ihmettelee asiaa Keski-Uusimaan toimittajalle. Miksi hän ei ihmettele sitä meille, jotka olimme päätöksenteossa mukana? Hän toimii kuin ei kuuluisikaan samaan ryhmään.

Lehtikin on ymmärtänyt tilanteen väärin. Vihreät eivät olleet ratkaisijan asemassa. Jos vihreät olisivat äänestäneet Rantasta,  äänestys olisi luultavasti mennyt 6-5 Kuuselan hyväksi.

Taru Tiusanen siirtyi vihreiden valtuustoryhmään

Tervetuloa ryhmään Taru!

Keski-Uusimaa:
Tiusanen kasvattaa vihreiden valtuustoryhmää Järvenpäässä

Hyvä kuolema

 Puheenvuoroni vihreiden puoluevaltuuskunnassa 31.3.2012. 

Meistä suurin osa elää paljon pidemmän elämän kuin tähän asti on totuttu. Meillä tulee olemaan myös terveitä, aktiivisia, elämänhaluisia vuosia kauemmin kuin ennen. Iso osa meistä tulee silti sairastamaan elämänsä viimeiset vuodet. Moni meistä viettää elämänsä viimeiset vuosikaudet, ehkä jopa kymmenen vuotta ja enemmänkin sairaalasängyssä kipulääkityksen varassa.

Me vihreät kunnioitamme elämää. Haluamme ihmisille hyvää elämää, jopa onnellista elämää. Pidämme sitä tärkeänä politiikan päämääränä. Siitä seuraa se, että meidän täytyy kunnioittaa myös mielekästä loppuelämää ja hyvää kuolemaa.

Meidän on järjestettävä asiat niin, että ihmisellä on mahdollisuus todeta, ettei enää jaksa, että nyt elämän täytyy loppua. Hyvän elämän jälkeen tarvitaan hyvä loppu, hyvä kuolema. Useinkaan ei riitä, että on tehnyt hoitotestamentin. Moni elää sänkyyn sidottuna, eikä sen kaltaisia hoitoja anneta, joita voisi lopettaa hoitotestamentin perusteella.  Moni haluaisi jo lopettaa elämänsä, mutta keinoja ei ole.

Eutanasian täytyy olla avointa ja hyväksyttyä niin että voin kertoa  päätöksestäni  avoimesti, kutsua perheeni ja ystäväni lähelleni ja  lähteä pois rauhallisesti vaikkapa heidän läsnä ollessaan.

Meidän vihreiden täytyy järjestää tämä asia elämää ja kuolemaa kunnioittavana puolueena. Tehdään se omien vanhempiemme vuoksi, ystäviemme vuoksi ja ennen kaikkea itsekkäästi ihan itsemme vuoksi.

Lisäys Järvenpään kuntauudistuslausuntoon

Tällaisen lisäysehdotuksen Risto Salovaara (vihreät) teki minun kannattamanani Järvenpään kaupunginhallituksessa 26.3. Keski-Uusimaan toimittaja ei ollut saanut sisällöstä paljoakaan irti:

Helsingin seudulla (14 kuntaa) tarvitaan kuntarakenteen muutoksia eli kuntaliitoksia. Sen lisäksi tarvitaan samanaikaisesti tehtävä

metropoliratkaisu.

Metropolialuetta kehitetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävältä pohjalta. Metropoliratkaisun valmistelun tulee käynnistyä välittömästi rinnan kuntarakenneuudistuksen

kanssa ja se tulee tehdä yhteistyössä kuntien ja valtion kesken.

Tällä hallituskaudella metropolipolitiikkaa jatketaan ja syvennetään aiesopimuskäytäntöä kehittäen. Aiesopimusten lisäksi metropolialueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaa sekä näihin liittyvään seudulliseen päätöksentekoon.

Metropoliratkaisu kokoaa yhteen nykyisiä toimijoita ja päätöksentekoa seudun strategiseksi kehittämiseksi MAL-asioissa, kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi sekä segregaation estämiseksi. Tavoitteena on seudun päätöksenteon päällekkäisyyksien poistaminen ja läpinäkyvyyden parantaminen.