Uuden miessukupolven isät

takaisin

Isä menee odottavan äidin kanssa neuvolaan. Äidille on varattu pehmeä ja hyvä tuoli. Isälle ei ole tuolia. Hän joutuu istumaan jakkaralle oven suuhun. Isästä tuntuu, ettei hän olekaan oikeassa paikassa eikä hänen pitänytkään olla mukana. Isältä ei kysytä, miten hän on pärjännyt.

Uusi miessukupolvi on kasvamassa mieheyteen ja isyyteen. Moni mies ei tunnista itseään perinteisestä mieskuvasta eikä pysty samastumaan sellaiseen käyttäytymiseen, jota mieheltä odotetaan. Eihän moni nainenkaan tunnista itseään perinteisestä naiskuvasta. Naiskuva on kuitenkin päivittynyt vastaamaan paremmin nykyaikaa. Kun puhutaan miehestä, puhutaan usein edellisen sukupolven miehestä.

Palvelujärjestelmä ei tunnista isän ongelmaa silloin, kun raskauteen tai pikkulapsivaiheeseen liittyy jotain poikkeavaa. Jos näissä tilanteissa kohdattaisiin myös isä, se saattaisi auttaa koko perhettä. Meidän on opittava kohtaamaan oman aikamme mies ja isä.

Isillä pitää olla mahdollisuus perhevapaisiin siinä kuin äideilläkin. Miesten pitäisi puolustaa oikeuttaan. Täyspitkän isyysvapaan pitämisen on huomattu lisäävän parisuhteen onnellisuutta.

Pienen lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa ja vanhemmuuden kustannusten tasaaminen lisäisivät suuresti tasa-arvoa. Niin sanotussa 6 + 6+ 6 - mallissa kuusi kuukautta vanhempainvapaista kiintiöidään synnyttäneen äidin, kuusi toisen vanhemman käyttöön ja kuusi vanhempien yhteisellä päätöksellä jaettavaksi. Tarvitaan toimiva ja lapsiystävällinen vanhempainvapaajärjestelmä.

Isän jääminen vanhempainlomalle tai hoitovapaalle on edelleen poikkeus, jota vain vajaa 7 prosenttia isistä käyttää hyödykseen. Molemmat vanhemmat tarvitsevat oman korvamerkityn osuutensa vanhempainvapaasta. Kummankin vanhemman osallistuminen lasten hoitoon ja kotitöihin on kannattava sijoitus perhe-elämään niin lasten, vanhempien, parisuhteen kuin tasa-arvonkin kannalta.

Asenteiden muuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa kuin lakien. Lainsäädännön muuttaminen on kuitenkin usein asenteiden muuttumisen välttämätön edellytys. Suhtautuminen lasten ruumiilliseen kuritukseen muuttui nopeasti, kun se kiellettiin lailla.

Tutkimuksen mukaan miesten onnellisuutta lisää mahdollisuus osallistua kotielämään ja naisten onnellisuutta mahdollisuus osallistua työelämään. Uusi sukupolvi on valmis uudenlaiseen isyyteen ja vastuuseen perheestä. Annetaan heille mahdollisuus.

Maailmanparantajan kahvilassa aiheena vaalirahoitus

Maailmanparantajan kahvilassa oli vain muutama keskustelija keskustelemassa ministeri Tuija Braxin ja kansanedustaja Eero Lehden kanssa vaalirahoituksesta.

Yksi asia oli varma: kukaan ei tiedä, miten vaalirahoituksen muuttuminen vaikuttaa tuleviin vaaleihin. Kukaan ei tiedä, vaikuttaako tilanne niin, että ehdokkaat ovat enemmän samalla viivalla.

Eero Lehti kiinnitti huomion omalta kannaltani tärkeään asiaan: Uusimaa on kaikkein vaikein vaalipiiri. Jos haluaa päästä läpi Keski-Uudeltamaalta, paikalliset äänet eivät vielä riitä. Täytyy mainostaa Hesarissa ja 20 paikallislehdessä. Espoossa ja Vantaalla, molemmissa on oma lehti ja alueen äänet riittävät läpipääsyyn.

Oppilaitteni Chopin-konsertti 14.11.2010

Aurora Eskelin
Chopin: Preludi h-molli op. 28

Aaro Packalén
Chopin: Preludi A-duuri op. 28 no 7

Luontopalveluille

Hallituksen talousarvioehdotuksessa leikataan metsähallituksen luontopalveluista. Luontopalveluilla on tärkeä tehtävä esimerkiksi kansallispuistojen hoitamisessa. Sillä on merkitystä luonnossa viihtyville suomalaisille.

Rahat täytyy palauttaa budjettiin. Tarvitsemme kansallispuistojamme, tarvitsemme luontoa, joka on helposti tavallisen kansalaisen tavoitettavissa.

Uskonnonvapauslakia täytyy muuttaa

takaisin

Matti Jokinen (HS 3.11.10) kysyy, miksi 16-vuotiaat saavat äänestää, mutta eivät erota itse kirkosta. Ihmettelen tuota samaa.

Ehdotan, että uskonnonvapauslakia muutetaan ensi tilassa niin, että jokainen kirkollisissa vaaleissa äänioikeutettu saa oikeuden myös itsenäisesti päättää omasta vakaumuksestaan (kirkkoon kuulumisestaan).

Kellot jääkööt ennalleen

takaisin

Sunnuntaina siirrettiin taas kelloja, tällä kertaa tunti taakse päin. Neljä päivää myöhemmin on vieläkin vuorokausirytmi sekaisin. Maaliskuussa odottaa uusi sopeutumiskausi.

Voitaisiinkohan tästä kellojen siirtelystä jo luopua? Jospa jäätäisiin tähän aikaan loppuelämäksi. Vuosien kuluttua vielä ihmettelemme kaksi kertaa vuodessa tapahtunutta kellonviisarien joukkosiirtelyä.