Vihreät kuntapäivät elokuussa osa 2

Elokuun kuntapäivät Jyväskylässä ovat jo melkein unohtuneet, mutta muistiinpanoja katsomalla muistuu jotain mieleen.


Iivo Vehviläinen, johtava konsultti, firmasta Gaia Consulting puhui meille yhdyskuntasuunnittelun ilmasto- ja energiakysymyksistä.

Lähtökohtana on se, että kasvihuonekaasujenmäärän on käännyttävä laskuun 10-15 vuodessa.
Noin 80 prosenttia päästöistä Suomessa syntyy energiankulutuksesta.

Millaiseen yhdyskuntarakenteeseen meillä on varaa tulevassa kehityksessä?

On mahdotonta nähdä tulevaisuuteen. Emme tiedä, millaisia autot tulevat olemaan tai millaista teollisuutta meillä tulee olemaan. Emme tiedä edes sitä, paljonko suomalaisia on tulevaisuudessa?

Vähähiiliseen maailmaan siirtyminen maksaa joka tapauksessa paljon. Ne investoinnit, joita seuraavan 40 vuoden aikana on tehtävä, vaativat 100-150 miljardia euroa.
Ilmastonmuutoksen torjunta on halvempaa kuin siihen sopeutuminen.

Teollisuuden huolena ovat nousevat energiahinnat.
Pitäisikö pääpaino kehittämisessä olla energiatehokkuudessa vai päästöttömissä energialähteissä?
Mihin pystytään? Mihin on varaa?

Mihin sitten kuntatasolla voidaan vaikuttaa?
- Liikkuminen
- Rakennukset ja rakentaminen (työkaluina kaavat, rakennusjärjestys ja tontinluovutusehdot)
- Kotitaloudet, palvelut ja teollisuus

Kuntatasolla ei voi eikä tarvitse tehdä kaikkea, mutta jos rakennettu ympäristö toimii kestävästi, on paine muille sektoreille vähäisempi.

EU:n vaatimukset ovat, että uudisrakennusten pitää olla lähes nollaenergia –rakennuksia. Julkisten rakennusten pitää olla niitä vuodesta 2019 alkaen, kaikkien rakennusten vuoden 2020 loppuun mennessä.

EU:n energiatehokkuusdirektiivi on vielä ehdotus, mutta siinä vaaditaan, että julkisen sektorin korjaustavoite on 3 % rakennuksista vuodessa. Lämmitys- ja jäähdytystarve täytyy selvittää julkisella sektorilla. Julkisten hankintojen tulee olla energatehokkaita.

Rakentamisessa tulee suosia umpikortteleita, joista muodostuu lämpösaarekkeita. Aurinkoenergia on otettava käyttöön.
Rakennusten suuntaus on mietittävä energiatehokkuuden mukaisesti. Asuntojen kokoja pitää pienentää. Hiilineutraaliin tavoitteeseen siirtymisen kustannukset ovat hurjat. Alueella ei olisi enää mahdollista monenkaan asua.

Kuntatason haasteita ovat:

Sijainti ja liikenne:
- Sijainnin ja liikkumisen merkitys kasvussa
- Pyöräilyn ja kävelemisen edistäminen
Tehokas rakentaminen:
- Työvälineiden tehostaminen: elinkaarilaskelmat, energiakaavat ym.
- Panostus materiaalivalintoihin (puu) ja kierrätykseen
Kestävä käyttö:
- Nykyisten tilojen käytön tehostaminen
- Kulutustottumukset
Taloudellinen kestävyys:
Investointikustannusten haaste on ratkaistava

Muistelot jatkuvat taas, kun sopiva hetki koittaa....

Uusi radanvarsikaupunki

Kun Tuusula haraa vastaan kolmen kunnan (Järvenpää, Kerava ja Tuusula) yhdistymistä, miksi ei etsittäisi uusia vaihtoehtoja? Miten olisi radanvarsikaupunki Hyvinkää, Järvenpää, Kerava? Siihen liitettäisiin mukaan Kellokoski, Jokela, Purola ja Ristikytö. Kerava, Hyvinkää ja Järvenpää ovat kaikki kaupunkimaisia kuntia. Ihmiset ja päättäjät ajattelevat samansuuntaisesti asioista. Unohdetaan maalaiskunta Tuusula.

Teemojani kunnallispolitiikassa

Kysyttiin omia teemojani kunnallispolitiikassa. Näin vastasin:

Tulevat sukupolvet tarvitsevat kunnolliset elämän mahdollisuudet.

Siksi luonnosta, lähiympäristöstä ja kaupunkirakenteesta pitää nyt pitää huoli. Niitä pitää katsella tulevaisuuden asukkaiden silmin. Seuraavat sukupolvet ansaitsevat kauniin kaupungin ja puhtaan Tuusulanjärven.

Lapsiköyhyyden poistaminen vaikuttaa tulevien sukupolvien elämän edellytyksiin myös.
Mitä useampi lapsi saa hyvän alun, sitä enemmän meillä on työssäkäyviä veronmaksajia ja itsenäisesti toimeentulevia asukkaita.

Kestävää - katsottavaa - elettävää arkkitehtuuria

Vihreät Kuntapäivät
Jyväskylä 20.-21.8.2011


Ville Niinistö totesi avauspuheessaan kuntarakenteen uudistamisesta:

Tärkein kysymys on se, miten luodaan uuden ajan hyvinvointia.

Kunnat ovat olemassa asukkaitaan varten. Asukkaiden täytyy mahdollisimman paljon voida vaikuttaa siihen, millainen heidän oma kuntansa on. Suuressa kunnassa täytyy kuunnella aidosti asukkaita. Kuntayhtymät vievät helposti vaikuttamismahdollisuudet.
Kuntien täytyy olla sen kokoisia, joissa maankäyttö on mielekästä ja joukkoliikenne mahdollinen. Kaupunkiosalautakunnat ovat asiantuntijoita arjen kysymyksissä.
Kulttuurina pitää olla se, että keskeneräisistä asioista puhutaan ja ihmisillä on mahdollisuus osallistua. jo valmisteluun.


,Jyväskylän yleiskaavapäällikkö, arkkitehti Leena Rossi puhui kestävästä yhdyskuntasuunnittelusta.

Rakentamisen ja suunnittelun tärkeät sanat ovat käytettävä, kestävä, ja kaunis
Arkkitehtuuriltaan omaleimaiset, tunnistettavat kaupunginosat ovat usein myös asukkaidensa arvostamia vahvoja yhteisöjä.
Koska kaikki ovat vastuussa ympäristöstä, kaikilla on myös oikeus osallistua suunnitteluun.

Ilmastonmuutos, sen hillintä ja siihen sopeutuminen vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun.
Mieleen jäi hieno ajatus: Tarvitaan elämälle herkempi kaupunkirakenne.
On luotava kestävää – katsottavaa – elettävää arkkitehtuuria

Jyväskylässä on haluttu luoda Kehä vihreä. Vihermaailmalla suuri arvo. Pyritään luomaan eheitä viherreittejä. Reittien jatkuvuus on tärkeä.

Koululaisten liikkumisen suunnittelussa ajatuksena on: turvallisesti kävellen tai pyörällä alakouluun. Kävellen, joukkoliikenteellä tai pyörällä yläkouluun

Mihin katosi Tuusulanjärven kamarimusiikkifestivaali?

Tilalle on tullut Meidän festivaali, taiteellisena johtajana edelleen Pekka Kuusisto.

Miksi nimi piti vaihtaa? Kenen "meidän" festivaalista on kysymys? Pekka Kuusiston ja kavereidenko? Minä en ainakaan tunne kuuluvani siihen me-porukkaan. Olen hämmentynyt. Kuka päätti nimen vaihdosta? Oliko sponsoreilla (kuten Järvenpään kaupungilla ja Tuusulan kunnalla) mitään sanottavaa siihen? Nimen vaihto teki festivaalista sisäänpäin lämpiävän (jota se on ehkä ollut jo aiemminkin, mutta se ei häirinnyt) , kodittoman (kuka muistaa missä Meidän festivaali tapahtuu?) ja epämääräisen (sehän voisi unohtaa kamarimusiikin vaikka kokonaan).

Ehdotan, että festivaalin nimeksi palautetaan Tuusulanjärven kamarimusiikkifestivaali. En keksi yhtään syytä, miksi nimen pitäisi olla mikään muu.

Tämän kesän festivaalilla on 19 konserttia, niistä 16:ssa esiintyy Pekka Kuusisto. Saman festivaalin taiteellinen johtaja on Pekka Kuusisto. Pekka on monipuolinen ja lahjakas muusikko, häntä kuuntelee mielellään. Ja tämä ratkaisu tulee varmasti halvemmaksi kuin se, että palkattaisiin enemmän muusikoita esiintymään. Mutta pitäisikö tateellisen johtajan yläpuolelle valita vielä taiteellisempi johtaja, joka päättäisi siitä, kuka esiintyy ja montako kertaa Meidän Pekka esiintyy? Arvostelukyky oman esiintymisen suhteen ei ole aivan pettämätön. Vaikka tällä kertaa menisi hyvin, meneekö seuraavanakin kesänä? Onko aina uudistuvan Pekka Kuusiston kuuleminen vuodesta toiseen aina yhtä mielenkiintoista?

Tahdon osallistua ensi kesänä Tuusulanjärven kamarimusiikkifestivaaliin!

Lasten oikeus taiteeseen

Vuosi sitten puoluekokouksessa hyväksyttiin vihreiden poliittinen ohjelma. Olin saanut siihen mukaan yhden itselleni tärkeän kappaleen:

Taiteella on suuri merkitys hyvinvoinnin tuojana. Taiteen tekemistä ja siitä osalliseksi pääsemistä tulee tukea kaikin tavoin. Taidekasvatus täytyy saada kaikkien lasten ulottuville.

Uudessa hallitusohjelmassa lukee:

Kaikkien lasten oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin tuetaan vahvistamalla lastenkulttuurin asemaa ja toimintaedellytyksiä. Taiteen perusopetuksen maanlaajuista tavoitettavuutta edistetään.

Voisikohan pohja löytyä tuosta vihreiden ohjelmasta? Tuntuu kivalta uskoa niin :)

Ympäristö pääsi hallitusohjelmaan

Me vihreät olemme ympäristö- ja ilmastopuolue. Uudessa hallitusohjelmassa ympäristö- ja ilmasto-osuus on hyvä.

Tämä on vasta toinen hallitusohjelma, jonka olen lukenut kokonaan. Minulla on kuitenkin sellainen käsitys, että tämä on vihreiden kannalta paras hallitusohjelma koskaan. Ja sen toteutumista valvoo oma ympäristöministerimme.

Ohjelmassa on hankalia asioita, kuten yliopistojen rahoitus, kuntien rahoitus, ydinvoimalaoiden rakennusluvat. Kamalia asioita, kuten kristillisten haluama aborttiselvitys.

Mutta siinä on hyvä ympäristö- ja ilmasto-osuus.

Tästä syystä kannatin hallitukseen menoa.