TUETAAN PERHEITÄ

Puheenvuoroni vihreiden puoluevaltuuskunnassa Hämeenlinnassa 29.9.2012

Peruskoulun tasosta ja aikuisten määrästä siellä on pidettävä huoli. Mutta lapset tarvitsevat myös muuta kuin panostamista peruskouluun. Suurin osa lapsista, jotka näkevät ja kokevat väkivaltaa, kokevat sitä kotonaan, paikassa missä kukaan ei voi auttaa. Jonkun laskelman mukaan näitä lapsia on vuosittain 200.000. Väkivaltatilanteisiin liittyy usein päihteiden käyttöä ja/tai uupumista vanhempana olemiseen.

Perheet tarvitsevat tukea. Yhden huostaan otetun lapsen vuosikululla voitaisiin käyttää jopa 30 kertaa enemmän rahaa perusneuvolatoimintaan. Peruskoulussa täytyy asioiden olla kunnossa, mutta niin täytyy kotonakin

Kuka maksaa?

RYHMÄPUHEENVUORO VALTUUSTOSSA  3.9.2012

Olisi hienoa, jos ei tarvitsisi ottaa lisää velkaa. Olisi hienoa, jos voisimme maksaa velkaa pois.

Se ei kuitenkaan näytä ensi vuonna onnistuvan.

Investoinnit

Vihreä valtuustoryhmä toteaa, että tällä seudulla tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja, koteja tavallisille ihmisille, omia koteja meidän lapsillemme. Siksi Järvenpäähän täytyy saada asuntoja.  Ja jotta saamme asuntoja, kaupungin täytyy investoida kaavoitukseen, kunnallistekniikkaan, kadunrakennukseen, päiväkoteihin, kouluihin, terveydenhoitoon. Investointeja ei voi kokonaan lopettaa, vaikka niitä voi ja täytyykin vähän jarruttaa.

Velanotto

Nykyisen tasoiset palvelut kaupunkilaisille voidaan rahoittaa ilman velanottoa. Eikä syömävelkaa pidäkään  ottaa.

Investointeja teemme sekä nykyisiä että tulevia kaupunkilaisia  varten.

Olisi hyvä, jos pystyisimme rahoittamaan ne ilman velkaa. Siihen emme pysty. Ne on perusteltua rahoittaa velalla.

Jos velkaantumisen vähentämiseksi aletaan karsia palveluita, investoinnit huonontavat niiden ihmisten tilannetta, jotka juuri nyt tarvitsevat kaupungin palveluita eniten. Siksi suuret investoinnit mahdollisimman vähällä velalla voi olla huono valinta.,

Palvelut

Vihreän valtuustoryhmän mielestä nykyisiä palveluja täytyy katsella tarkasti. Terveydenhuollon ja sosiaalipuolen menot kasvavat osittain syistä, joihin emme voi vaikuttaa. Palveluja on tarkasteltava siten, että voisimme yhä enemmän kohdistaa menoja ennaltaehkäisyyn ja päästä joskus suurista erikoissairaanhoidon kustannuksista eroon.

Jotkut säästöt tulevat  meille liian kalliiksi.  Ne kasvattavat tulevaisuudessa menoja esimerkiksi juuri lisääntyvinä erikoissairaanhoidon kuluina.

Säästäminen koulusta ja päivähoidosta saattaa  lisätä myöhemmin kalliita lastensuojelun menoja. Mielenterveysongelmien hoito on yksi suurimpia erikoissairaanhoidon menoista. Siksi ongelmien ennaltaehkäisyyn pitää satsata nyt. Vammaispalveluiden budjetin täytyy lopultakin olla realistinen, vastata todellisia tarpeita.

Kuka maksaa?

Eräässä yleisönosastokirjoituksessa paheksuttiin sitä, että kunta siirtää menoja kuntalaisten maksettavaksi. Me kuntalaiset olemme kunta. Me kuntalaiset maksamme kunnan kulut. Pidetään huoli siitä, että kuntalaisten rahat käytetään viisaasti ja tehdään oikeita ratkaisuja pitkällä tähtäimellä, tulevaisuuteen katsoen.

Lähidemokratiaa

Jos Järvenpäästä tulee osa isoa kuntaa, on tärkeää, että lähidemokratia saadaan toimivaksi. En kaipaa lisää kumileimasimia vaan todellista osallistavaa toimintaa. Asukkaiden kuulemista, väenkokouksia mieluummin kuin lautakuntia.

Amal presidentiksi

Tule mukaan tekemään Amalista Somalian presidentti:

Amal presidentiksi

Lisääkö Järvenpää-lisää?

Taru Tiusanen toivoi lehtikirjoituksessaan Keski-Uusimaassa Järvenpää-lisän vaikutusten arviointia:
http://taru.tarinoi.fi/jarvenpaalisa-2012. Olen samaa mieltä hänen kanssaan. On tärkeää, että tutkitaan, mihin niin iso summa vuosittain käytetään ja mitä hyötyä siitä on.

Ihan lukuja katsomalla voi päätellä, ettei Järvenpää-lisä ole oikeudenmukainen. En tiedä, onko oikein, että meidän rahojamme sijoitetaan siihen. Kotihoidontukea saavia perheitä on Järvenpäässä yli 600. Näistä perheistä Järvenpää-lisää saa 260 perhettä. Mistä johtuu, että niin pieni osa perheistä, joissa lapsi hoidetaan kotona, saa Järvenpää-lisää?

Vastaus kysymykseen on helposti löydettävissä. Järvenpää-lisän ehtona on, että kotiin jäävällä vanhemmalla on työ- tai opiskelupaikka, josta hän jää hoitovapaalle. Nuorissa perheissä on paljon niitä, joissa vanhemmille ei ole vielä löytynyt vakituista työpaikkaa. Ja jos sitä ei ole, ei makseta lisääkään.  En kannata näin epäoikeudenmukaista lisää.

Monille lapsille on hyvä, että heitä hoidetaan kaksi- kolmevuotiaaksi kotona. Kotihoidontuen pitäisi olla riittävän suuri, jotta se olisi mahdollista.

Lasten kanssa kotona oleminen vie monilta naisilta useita vuosia työelämästä. Kotihoidontuen pitäisi olla suunnattu niin, että sekä äiti että isä hoitaisi lasta. Siksi kannatan sitä, että vanhemmanvapaa ja hoitovapaa jaetaan molempien vanhempien kesken. Vanhemmilla pitäisi olla mahdollisuus jakaa vanhemmanvapaa 6 + 6 + 6 -mallin mukaisesti: molemmat vanhemmat ovat kotona ainakin puoli vuotta ja kolmas puolivuotinen jaetaan sopimuksen mukaan. Jos hoitovapaa jaetaan saman 6 + 6 + 6 -mallin mukaan, lasta voidaan hoitaa niin haluttaessa yhteisesti kotona kolmevuotiaaksi saakka.

Järvenpää-lisäkin kävisi tarpeettomaksi, jos valtakunnallinen kotihoidontuki olisi riittävän korkea.

Euro vai ei?

Tänään leikitellään mielellään ajatuksella, että joku (vaikka Suomi) irtoaisi eurosta. Minua pelottaa semmoinen leikittely. Satu Hassi puhuu kahdesta vaihtoehtoisesta tavasta irrota, hallitusta ja hallitsemattomasta.

Hallittu tapa olisi tämäntapainen: 

Euromaat tekisivät odottamatta päätöksen, että euroalue palaa kansallisiin valuuttoihin. Samalla hetkellä suljetaan rahamarkkinat koko Euroopassa ja pidetään ne kiinni, kunnes valuuttamuutos on saatu toteutettua.

Hallitsematon tapa olisi tämäntapainen:

Kun rahamarkkinat saavat vakavasti otettavaa vihiä siitä, että euro hajoaa, ammattilaiset vetävät rahat pois kaikesta, minkä arvo kohta mitataan mahdollisesti devalvoituvilla kansallisilla valuutoilla. Hetkessä myös Suomi on pulassa: pankkitilit jäädytetään, automaateista ei saa rahaa, korteilla ei voi maksaa. Ja miten käy meidän, joilla on paljon velkaa?

Eikö kannattaisi tehdä kaikki mahdollinen, etteivät tällaiset tulevaisuuden ennustukset toteutuisi? Ei enää uutta 90-lukua.

Perustuslain mukainen oikeus soittotaitoon

Perustuslain 16. pykälässä sanotaan näin:

"Sivistykselliset oikeudet

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä."

Monet perheet joutuvat kohtuuttomiin kustannuksiin yrittäessään tarjota lapsilleen mahdollisuuden soitonopintoihin. Moni perhe ei siihen pysty. Milloin perustuslain mukainen toiminta lasten soittoharrastusten kohdalla toteutuu?