Kerrostaloja ST1:n tontille

PUHEENVUORO VALTUUSTOSSA 29.2.2016

Kun tulin 80-luvulla ensimmäisen kerran Järvenpäähän, saavuin tänne matkalaukkuni kanssa puujunalla. Kävelin yli raiteitten ohi puisen aseman kohti puukaupunkia. Vasemmalla puolella oli pitkä matalien puutalojen rivi. Se oli kivannäköistä.

Kaupunki on muuttunut siitä paljon. Suurin osa niistä puutaloista on purettu ja tilalle rakennettu uutta. Kaupunki muuttuu koko ajan. Keskustan alueella juuri mikään ei pysy ennallaan. Kaupunki kasvaa ja laajenee – ylöspäin ja ulospäin.

Kannatan ST1 –kaavan hyväksymistä. Se on henkilökohtainen kantani ja monen muunkin kanta ryhmässämme, vaikka erilaisiakin mielipiteitä ja epävarmuutta on.

St1 tontilta on kolmen minuutin kävelymatka torille ja kahdeksan minuutin kävelymatka Helsinkiin lähtevän junan ovelle. Juuri tällaiseen paikkaan tarvitaan asuntoja, joukkoliikenteen ja keskustan tuntumaan. Ja hienoa että niitä saadaan. Seitsemän kerrosta tässä paikassa on hyvä korkeus. Toisella puolella tietä on jo kuusikerroksinen talo. Näin lähelle joukkoliikenneyhteyksiä kannattaa rakentaa enemmän asuntoja.

Liikenne lisääntyy, kun kaupungissa asukkaat lisääntyvät. Se on selvää. Toisaalta noin lähellä rautatieasemaa ei välttämättä tarvitse omaa autoa. Sinne voivat siis muuttaa myös autottomat ihmiset. Kaikilla ei ole sitä kesämökkiä jonne menemiseen autoa tarvitaan.

ST1 tontti on meidän kaupunkimme sisääntuloväylä. On tärkeää miltä sisääntulo kaupunkiin näyttää. Järvenpääläinen voi esitellä lentokentältä hakemalleen ulkomaiselle vieraalle: Täällä näkyy  Tuusulanjärvi, tuossa on Sibeliuksen Ainola, tuossa punaisessa torpassa harmaan aidan takana asuu Markkanen, tuossa on Lepolan vanhat rakennukset, tuossa päiväkoti Polle, ja täällä puolella Tuusulanjärvi. Ja tästä alkaakin kaupungin keskusta. Kuvien perusteella kerrostaloalue näyttää hyvältä ja tasokkaalta.

Kannatan sitä, että hyväksymme kaavan.

Järvenpää, Kerava ja Tuusula yhdessä suunnittelemaan kaupunkia

Eräänä maaliskuun keskiviikkona vuonna 1983 saavuin ensimmäisen kerran elämässäni Järvenpäähän. Tulin puisella junalla. En muista oliko siinä joku kirjain, mutta se oli menossa Riihimäelle ja pysähtyi Järvenpäässä. Kävelin siitä raiteiden yli ohi rautatieaseman, joka ei näyttänyt ollenkaan niin hienolta kuin nykyisin. Siinä tien varressa oli puurakennuksia ja niissä pieniä puoteja.

Siihen aikaan kun tarvittiin uudet farkut tai kahvinkeitin, matkustettiin Keravalle Anttilaan ja myöhemmin käytiin maauimalassa. Kun tuli vieraita, ne vietiin Tuusulaan Halosenniemeen ja jos tuli oikein tärkeitä vieraita, ne vietiin Krapihoviin syömään.

Järvenpää, Kerava ja Tuusula ovat paljon muuttuneet niistä ajoista ja mielikuvituksessani voin nähdä suuria muutoksia olevan tulossa kaikissa. Vielä nytkin asukkaamme asioivat naapurikaupungeissa. Me matkustamme rlähimmälle autatieasemalle pyörillä ja autoilla. Me ajamme pyörillämme Tuusulanjärven ympäsri ja Keravalle ja takaisin ja Keravalle ja Tuusulanjärven ympäri. Meillä on yhteiset pyöräilyreitit. Käytämme toistemme uimapaikkoja ja urheilupaikkoja.

Me viranhaltijat ja luottamushenkilöt olemme loistavassa tilanteessa, kun saamme olla suunnittelemassa tulevaisuuden kaupunkia ja kuntaa. Meillä on myös suuri vastuu. Emme suunnittele kaupunkia itsellemme, vaan tuleville sukupolville. Meidän pitää osata katsoa 50 jopa 100 vuoden päähän.

Meillä on myös samankaltaisia toiveita ja unelmia tulevaisuudesta ja yhteisiä ongelmia ratkaistavana.
Tästä syystä kannattaa tehdä yhteistyötä ja suunnitella aluettamme yhdessä. Samalla kun rakennamme hyvää kotikaupunkia asukkaillemme, rakennamme sitä myös naapurikuntien asukkaille. Tehdään siis yhdessä.


Puheenvuoroni Järvenpään kaupunkikehityslautakunnan, Tuusulan kuntasuunnittelulautakunnan ja Keravan kaupunkikehitysjaoston yhteisessä tapaamisessa Härmän Ratissa 22.10.2015

Onko talousarvio mahdoton?

RYHMÄPUHEENVUORO VALTUUSTOSSA 21.9.2015

TALOUSARVION RAAMI

Me kaikki tiedämme, että valtion tasolla talous on ongelmissa ja jotain radikaalia on tehtävä. Me tiedämme myös, että kaupungin tasolla taloudessa on pakko tehdä isoja muutoksia.  Järvenpää ei saa ajautua kriisikunnaksi. Siitä asiasta, mitä ne muutokset ovat ja miten ne tehdään voikin jo sitten löytyä erilaisia mielipiteitä.

Tätä talousarviota tutkiessa syntyy ajatus: ONKO TALOUSARVIO MAHDOTON?

Jos tänäkään vuonna ei sosiaali- ja terveyspuolella pysytä raamissa, miten voidaan kuvitella rahojen riittävän ensi vuonna? Siellä uhkaa jo lakisääteisten palvelujen menettäminen. Voiko tehdä muuta kuin mahdottomia talousarvioita ja yrittää pysyä niissä niin hyvin kuin se on mahdollista? Vuoden 2015 ylitysuhka on 2,3 M euroa. (sivu 255)

Pitäisikö ajatella enemmän vuotta 2026 kuin vuotta 2016? Taloussuunnittelu menee pieleen myös, jos nyt tehdään päätöksiä, jotka aiheuttavat suuria menoja kymmenen vuoden päästä. Ennaltaehkäisevää toimintaa täytyy kuitenkin voida tehdä samalla kun sammutetaan jo riehuvia paloja.

Veronkorotusta kaavaillaan vuodelle 2018. Ajankohta ei ole hyvä päätöksenteon kannalta.

Uusi valtuusto joutuu hoitamaan verojen noston. Se on kyllä vanhan valtuuston tehtävä. Jos veroja korotettaisiin jo vuodelle 2017, valtuusto tekisi päätöksen syksyllä 2016. Vuoden 2017 kuntavaaleista ei tulisi silloin veronkorotusvaalit.

Toki vuotta aikaisempi veronkorotus myös kohentaisi talouttamme vuotta aiemmin.

Ei asuinrakentamista Kasinon tontille

RYHMÄPUHEENVUORO VALTUUSTOSSA 16.3.2015

Olemme iloisia uudesta keskustan osayleiskaavasta.  Korkea rakentaminen lähellä rautatieasemaa, joukkoliikenteen läheisyyteen on perusteltua. Varsinkin, jos mietimme 50 vuotta eteenpäin. Silloin oletettavasti Järvenpään asukasmäärä on kasvanut paljonkin.  Se miten rakennamme keskustaa nyt säilyy 50 vuotta eteenpäin.

Olemme pettyneitä kaupunginhallituksen päätökseen muuttaa osayleiskaavaa Kasinon tontin osalta. Kh haluaa rakentaa siihen asuinkerrostalon. Se ei tarkoita pelkästään korkeaa rakennusta näköalan esteeksi vaan myös piha-alueen rajaamista ja autojen parkkipaikkoja.

Rantapuisto on kaikkien kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta. Se kuuluu 40.000 järvenpääläiselle. Myöskin järvinäkymä tieltä kuuluu meille kaikille. Sitä ei saa peittää kerrostalolla. Tuolle tontille sopii parhaiten matala rakentaminen ja siihen täytyy saada puiston käyttäjiä palvelevia yrityksiä. Kuten kanoottien, vesiliikuntavälineiden, luistinten,

suksien, polkupyörien vuokrausta.

Siksi teenkin muutosehdotuksen pykälän 16 päätösehdotukseen.

§ 16 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMINEN

MUUTOSEHDOTUS:

Valtuusto päättää hyväksyä keskustan osayleiskaavan kartan merkintöineen ja määräyksineen (päivätty 30.9.2014, tarkistettu 1.12.2014 liitteen I mukaisena sekä ehdotusraportti E:n (päivätty 30.9.2014, täydennetty 1.12.2014, 7.1.2015 ja 4.2.2015) liitteen J mukaisena siten täydennettynä, että ns. Kasinon tontin alueelle sallitaan ainoastaan palvelurakentamista kaavamerkinnällä P.

Kaisa Saarikorpi

Vihreät