Paikallisliikenne harjoituksissa

Paikallisliikenteen liikennöitsijä vaihtui vuoden vaihteessa. Uusi liikennöitsijä Reissu-Ruoti joutui monenlaisista syistä johtuen aika lyhyellä varoitusajalla ottamaan paikallisliikenteen haltuunsa. Eikä se hyvin sujunut. Joitakin vuoroja on jäänyt ajamatta kokonaan, joku vuoro on jättänyt asiakkaat matkalle, joku vuoro on jatkuvasti myöhässä. Maksulaitteet eivät toimi.

Mutta kiitostakin tulee. Joku on saanut matkustaa ilmaiseksi, kun maksulaitteet eivät toimi. Bussi on odottanut myöhässä olevasta junasta matkustajat mukaan. Kuljettajia kehutaan ystävällisiksi.

Toivotaan, että liikenne lähtee luistamaan eivätkä harjoitukset enää kestä pitkään.

HSL:n lipputuki ja sen poistaminen

 VALTUUSTOPUHEENVUORO 12.12.2016:

VUONNA 2010 ON TEHTY PÄÄTÖS HSL-LIPPUJEN TUKEMISESTA.

Maksuosuus on nykyisin yli 50 % lippujen hinnoista. 

Euromäärä on kasvanut paljon, suurimmaksi osaksi johtuen joukkoliikenteen hintojen noususta.

HSL-lipun käyttö:

Noin 400 käyttäjää, noin 150.000 matkaa/vuosi

Jos se poistetaan:

Hyöty vuodelle 2017 on 240.000 €. Käyttäjät saisivat tehdä siitä verovähennyksen, mikä vähentäisi taas kaupungin saamaa verotuottoa. Kokonaisuutta on vaikea laskea. Toisaalta omalla autolla töihin kulkevien verovähennys kasvaisi saman verran ja sen osuutta on vielä vaikeampi laskea.

Jos Tuusula liittyy HSL:ään, olemme vähemmän vetovoimainen kunta työmatkalaisten silmissä. Jos kaupunkiin halutaan nimenomaan työssäkäyviä asukkaita, kannattaisi työssäkäyntiä myös tukea.

Ajatuksia sopeuttamishjelmasta

VALTUUSTOPUHEENVUORO 12.12.2016

Ajatuksia sopeuttamisohjelmasta

PÄIVÄHOITO:

Esikouluryhmien ryhmäkoot ja niiden kasvattaminen.

-       Tarvitaan huolellista tutkimista ja lasten hyvinvoinnin huomioon ottamista. Onko kouluilla edellytykset mm. wc-tilojen kannalta ryhmien kasvuun?

Subjektiivinen päivähoito-oikeus.

-       Toivottavasti lähivuosina voidaan palata subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamiseen. Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus osallistua laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Seurojentalo

Yläkerrassa radioamatöörien tila, jonka he ovat kunnostaneet itselleen. Lisäksi heillä on välineitä, joita ei voi kuljettaa mukana vaan niillä täytyy olla vakituinen paikka.

Kriisitilanteissa varaviestiverkko:

Keski-Uudenmaan ja muidenkin alueiden Pelastuslaitos varautuu kriisitilanteissa siihen, että radioamatöörit muodostavat ns. varaviestiverkon tukemaan siviiliorganisaatioiden kuten kunnan ja kaupungin viestinvälitystarpeita, jos kännykkä- ja sähköpostiverkot eivät ole käytettävissä.

Radioamatöörikerhon toimitilojen sijainti Kaupungintalon läheisyydessä on varaverkko-toimintaa ajatellen hyvä. Radioamatöörikerho soisi tämän jatkuvan riippumatta siitä, miten Seuratalon toiminnan puitteet järjestetään.

SIVA:

Musiikkiopisto: ei pitäisi tehdä hätäisiä päätöksiä vakanssien muuttamisista. Johtokunta on ehdottanut ensi kevään pääsykokeiden katsomista ja näin kannattaisi mielestämme tehdä.

98 pakolaista Järvenpäähän

Puheenvuoroni valtuustossa 25.4.2016

KOTOUTUMINEN

Arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

1

Meillä on turvapaikanhakijat täällä. Se on asia, jota ei voi muuttaa.

Osa heistä on saanut ja tulee saamaan turvapaikan. Sekin on asia, jota ei voi muuttaa.

Kukaan meistä ei varmastikaan olisi uskonut, että Suomesta tulee joskus näin vilkkaan maahan muuttamisen maa.  

Yhtään semmoista kuntaa ei varmaankaan ole, joka olisi ollut valmiina pakolaisten vastaanottamiseen.

Näitä ihmisiä ei voi enää häätää pois.

2

Nyt on tärkeää yhdessä auttaa heitä kotoutumaan. Siksi ei pidä kerätä kaikkia turvapaikan saaneita yhteen ja samaan paikkaan.

Yhteiskuntaan kotoutuminen on helpointa, jos asuu siellä missä muutkin suomalaiset, jos saa ystävällistä kohtelua, jos tutustuu, saa suomalaisia ystäviä. Ja oppii ne tavat ja säännöt joiden kanssa täällä eletään.

Tämä ei ole helppo tilanne, mutta ei tehdä maahanmuutosta vielä isompaa ongelmaa.

3

Kaikkein tärkeintä on, että nuoret ja lapset kotoutuvat hyvin, saavat koulutusta ja ammatin, löytävät työtä ja voivat rakentaa kanssamme hyvää paikkaa elää ja asua. Tehdään tämä nyt hyvin ja huolella. Ei pilata heidän mahdollisuuksiaan osallistua elämään Suomessa ja Järvenpäässä.

Parasta kotoutumista on tutustua paikallisiin ihmisiin, saada ystäviä ja ystävällistä kohtelua.

Ihminen, joka tarvitsee turvaa ja jolle sitä on luvattu, ansaitsee tulla kohdelluksi toisena ihmisenä ei vihollisena.

Kerrostaloja ST1:n tontille

PUHEENVUORO VALTUUSTOSSA 29.2.2016

Kun tulin 80-luvulla ensimmäisen kerran Järvenpäähän, saavuin tänne matkalaukkuni kanssa puujunalla. Kävelin yli raiteitten ohi puisen aseman kohti puukaupunkia. Vasemmalla puolella oli pitkä matalien puutalojen rivi. Se oli kivannäköistä.

Kaupunki on muuttunut siitä paljon. Suurin osa niistä puutaloista on purettu ja tilalle rakennettu uutta. Kaupunki muuttuu koko ajan. Keskustan alueella juuri mikään ei pysy ennallaan. Kaupunki kasvaa ja laajenee – ylöspäin ja ulospäin.

Kannatan ST1 –kaavan hyväksymistä. Se on henkilökohtainen kantani ja monen muunkin kanta ryhmässämme, vaikka erilaisiakin mielipiteitä ja epävarmuutta on.

St1 tontilta on kolmen minuutin kävelymatka torille ja kahdeksan minuutin kävelymatka Helsinkiin lähtevän junan ovelle. Juuri tällaiseen paikkaan tarvitaan asuntoja, joukkoliikenteen ja keskustan tuntumaan. Ja hienoa että niitä saadaan. Seitsemän kerrosta tässä paikassa on hyvä korkeus. Toisella puolella tietä on jo kuusikerroksinen talo. Näin lähelle joukkoliikenneyhteyksiä kannattaa rakentaa enemmän asuntoja.

Liikenne lisääntyy, kun kaupungissa asukkaat lisääntyvät. Se on selvää. Toisaalta noin lähellä rautatieasemaa ei välttämättä tarvitse omaa autoa. Sinne voivat siis muuttaa myös autottomat ihmiset. Kaikilla ei ole sitä kesämökkiä jonne menemiseen autoa tarvitaan.

ST1 tontti on meidän kaupunkimme sisääntuloväylä. On tärkeää miltä sisääntulo kaupunkiin näyttää. Järvenpääläinen voi esitellä lentokentältä hakemalleen ulkomaiselle vieraalle: Täällä näkyy  Tuusulanjärvi, tuossa on Sibeliuksen Ainola, tuossa punaisessa torpassa harmaan aidan takana asuu Markkanen, tuossa on Lepolan vanhat rakennukset, tuossa päiväkoti Polle, ja täällä puolella Tuusulanjärvi. Ja tästä alkaakin kaupungin keskusta. Kuvien perusteella kerrostaloalue näyttää hyvältä ja tasokkaalta.

Kannatan sitä, että hyväksymme kaavan.

Järvenpää, Kerava ja Tuusula yhdessä suunnittelemaan kaupunkia

Eräänä maaliskuun keskiviikkona vuonna 1983 saavuin ensimmäisen kerran elämässäni Järvenpäähän. Tulin puisella junalla. En muista oliko siinä joku kirjain, mutta se oli menossa Riihimäelle ja pysähtyi Järvenpäässä. Kävelin siitä raiteiden yli ohi rautatieaseman, joka ei näyttänyt ollenkaan niin hienolta kuin nykyisin. Siinä tien varressa oli puurakennuksia ja niissä pieniä puoteja.

Siihen aikaan kun tarvittiin uudet farkut tai kahvinkeitin, matkustettiin Keravalle Anttilaan ja myöhemmin käytiin maauimalassa. Kun tuli vieraita, ne vietiin Tuusulaan Halosenniemeen ja jos tuli oikein tärkeitä vieraita, ne vietiin Krapihoviin syömään.

Järvenpää, Kerava ja Tuusula ovat paljon muuttuneet niistä ajoista ja mielikuvituksessani voin nähdä suuria muutoksia olevan tulossa kaikissa. Vielä nytkin asukkaamme asioivat naapurikaupungeissa. Me matkustamme rlähimmälle autatieasemalle pyörillä ja autoilla. Me ajamme pyörillämme Tuusulanjärven ympäsri ja Keravalle ja takaisin ja Keravalle ja Tuusulanjärven ympäri. Meillä on yhteiset pyöräilyreitit. Käytämme toistemme uimapaikkoja ja urheilupaikkoja.

Me viranhaltijat ja luottamushenkilöt olemme loistavassa tilanteessa, kun saamme olla suunnittelemassa tulevaisuuden kaupunkia ja kuntaa. Meillä on myös suuri vastuu. Emme suunnittele kaupunkia itsellemme, vaan tuleville sukupolville. Meidän pitää osata katsoa 50 jopa 100 vuoden päähän.

Meillä on myös samankaltaisia toiveita ja unelmia tulevaisuudesta ja yhteisiä ongelmia ratkaistavana.
Tästä syystä kannattaa tehdä yhteistyötä ja suunnitella aluettamme yhdessä. Samalla kun rakennamme hyvää kotikaupunkia asukkaillemme, rakennamme sitä myös naapurikuntien asukkaille. Tehdään siis yhdessä.


Puheenvuoroni Järvenpään kaupunkikehityslautakunnan, Tuusulan kuntasuunnittelulautakunnan ja Keravan kaupunkikehitysjaoston yhteisessä tapaamisessa Härmän Ratissa 22.10.2015

Onko talousarvio mahdoton?

RYHMÄPUHEENVUORO VALTUUSTOSSA 21.9.2015

TALOUSARVION RAAMI

Me kaikki tiedämme, että valtion tasolla talous on ongelmissa ja jotain radikaalia on tehtävä. Me tiedämme myös, että kaupungin tasolla taloudessa on pakko tehdä isoja muutoksia.  Järvenpää ei saa ajautua kriisikunnaksi. Siitä asiasta, mitä ne muutokset ovat ja miten ne tehdään voikin jo sitten löytyä erilaisia mielipiteitä.

Tätä talousarviota tutkiessa syntyy ajatus: ONKO TALOUSARVIO MAHDOTON?

Jos tänäkään vuonna ei sosiaali- ja terveyspuolella pysytä raamissa, miten voidaan kuvitella rahojen riittävän ensi vuonna? Siellä uhkaa jo lakisääteisten palvelujen menettäminen. Voiko tehdä muuta kuin mahdottomia talousarvioita ja yrittää pysyä niissä niin hyvin kuin se on mahdollista? Vuoden 2015 ylitysuhka on 2,3 M euroa. (sivu 255)

Pitäisikö ajatella enemmän vuotta 2026 kuin vuotta 2016? Taloussuunnittelu menee pieleen myös, jos nyt tehdään päätöksiä, jotka aiheuttavat suuria menoja kymmenen vuoden päästä. Ennaltaehkäisevää toimintaa täytyy kuitenkin voida tehdä samalla kun sammutetaan jo riehuvia paloja.

Veronkorotusta kaavaillaan vuodelle 2018. Ajankohta ei ole hyvä päätöksenteon kannalta.

Uusi valtuusto joutuu hoitamaan verojen noston. Se on kyllä vanhan valtuuston tehtävä. Jos veroja korotettaisiin jo vuodelle 2017, valtuusto tekisi päätöksen syksyllä 2016. Vuoden 2017 kuntavaaleista ei tulisi silloin veronkorotusvaalit.

Toki vuotta aikaisempi veronkorotus myös kohentaisi talouttamme vuotta aiemmin.