Esiintymisjännityksestä

Sain juuri loppuun Jean Echenozin kirjan Pianossa. Kirjan alku oli kiinnostava: siinä kerrottiin huippupianistista, joka jännitti esiintymisiä niin, että oli pilata uransa. Esiintymisjännitys on kaikenlaisille esiintyjille tuttu tila. Esiintymistilanteen vaativuus lisää sitä varmasti. Sibeliuksesta ei koskaan tullut huippuviulistia, sillä hän hermoili ja pilasi esiintymistilanteet. Hänestä tulikin sitten vain säveltäjä.

Esiintymisestä voi oppia nauttimaan niin, että oikein kaipaa yleisön eteen pääsyä. Esiintymiseen rutinoituminen auttaa asiaa kovasti. Siksi olisi tärkeää, että jokainen oppilas pääsisi esiintymään aina ja aina vain uudestaan. Odotukset eivät saisi olla liian suuret. Harjoittelussa pyritään täydelliseen suoritukseen, mutta esiintyessä ei koskaan. Esiintyessä täytyy oppia tyytymään, siihen mihin tällä kertaa pystyin. Toivoisin, että jokainen oppilaani pääsisi tilanteeseen, jossa muille soittaminen on mukavaa, siitä nauttii soittaja itse ja kuulijat samoin.