Pelastetaan taas Tuusulanjärvi

Tuusulanjärvi vieraili Maailmanparantajan kahvilassa torstaina 11.3. Keskustelussa olivat mukana Jaana Hietala Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymästä, kansanedustaja Timo Juurikkala ja kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen.

Olin itse mukana Pro Tuusulanjärvi -liikkeen perustamisessa kesällä 1998. Edellisenä kesänä oli paha sinileväkesä ja järvi oli yhtä keltaista kokkaretta ja haisi. Monet ihmiset olivat ajatelleet ihan samaa asiaa: järvelle täytyy tehdä jotain.
Muistan vielä, kuinka neljän naisen kesken istuimme kapakassa ja päätimme, että haemme lähiyrityksistä sponsoreita, keräämme miljoona markkaa rahaa ja ojennamme ne kunnanisille saatteella:
-Pelastakaa tällä Tuusulanjärvi.

Ensin kuitenkin kerättiin nimiä adressiin järven puolesta. Melkein 9000 nimeä saatiin kokoon kesän aikana. Keski-Uusimaa –lehti julkaisi ilmaiseksi kolme koko sivun mainosta, joihin keräsimme tunnettujen henkilöiden allekirjoituksia.
Kansanjuhlassa Tuusulan torilla lokakuussa 1998 ojensimme adressin silloiselle ympäristöministerille Pekka Haavistolle. Samalla saimme kuulla, että valtio tulee tukemaan järven kunnostusta kahdella miljoonalla markalla. Ja Järvenpään kaupunki, Tuusulan kunta ja vesiensuojelun kuntayhtymä antavat kolme miljoonaa markkaa. Siitä alkoi järven kunnostus.

Erkki Kukkonen kertoi järven merkityksestä itselleen ja järvenpääläisille. Ulkoilumahdollisuuksista, uimarannoista, purjehdusmahdollisuuksista, luistinradoista, hiihtoladuista. Lisäksi järveen liittyy paljon alueen kulttuuria, taiteilijoita ja tapahtumia.

Jaana Hietala kertoi, että nyt, reilun kymmenen vuoden kuluttua, ravinnekuormitusta ei kuitenkaan ole saatu vähennettyä. Hoitotoimet pitävät aika hyvin kyllä levät kurissa. Ja hapetus pitää huolen siitä, että fosfori pohjan sedimenttikerroksista ei nouse veteen. Pahin ongelma on kuitenkin se, ettei ulkoista kuormitusta ole saatu vähennettyä riittävästi. Kosteikot tuovat apua tilanteeseen, mutta maatalouksien päästöt järveen ovat liian suuret. Sateiden valumat tuovat järveen viisi kertaa enemmän ravinteita. Kuivana kesänä järvi on paremmassa kunnossa.

Timo Juurikkala on tutustunut Itämeren tilanteeseen. Siellä asutuksen ja teollisuuden jätevedet ovat jo paremmassa kunnossa, mutta maatalouden päästöt ovat edelleen ongelma. 80 prosenttia päästöistä tulee 20 prosentin alalta peltopinta-alasta. Itämeren suojelusta vallitsee yhteinen ymmärrys eduskunnassa. Toimenpiteisiin ryhdytään ja kaikki näkevät sen tärkeyden.


Mitä sitten voidaan tehdä?

Jaana Hietala totesi, että kuormitus täytyy saada kuriin. Tulvapellot kokonaan pois käytöstä. Uusien asutusalueiden kaavoituksessa pitää ottaa huomioon se, ettei järvelle tule rasitetta.

Viljelijät pitäisi saada mukaan järven kunnostukseen. Tehokalastusta ja hoitokalastusta pitäisi saada tehdä (jotkut kalastuskunnat estävät vesialueillaan tehokalastuksen). Hapetus on järvelle välttämätön, imeytysalueita ja kosteikkoja tarvitaan lisää. Tuusulanjoen rannoille pitäisi saada suojavyöhykkeet. Haja-asutus pitäisi saada vesihuollon piiriin.

Timo Juurikkala kertoi, että 70 prosenttia rasituksesta on pelloilta valuvasta ravinnekuormasta. Erityishuomio pitäisi suunnata viljelijöihin. Pitää löytää tapoja, joihin maanviljelijät lähtevät mukaan. Niitä voisivat olla lajikemuutokset (esim. vehnän lisääntynyt kasvatus lisää fosforikuormaa), ravinnetaseet käyttöön, tilakohtainen neuvonta. Teollisuus on pannut päästöjä kuriin, vaikka siitä tulee lisäkustannuksia.

Juurikkala kertoi myös, että Saaristomeren alue on pilottikohteena Itämeren kunnostamisessa. Se on savipohjainen alue kuten Tuusulanjärvikin. Juurikkala huomasi, että Tuusulanjärven voisi yhdistää pilottiin sisävesi-esimerkkinä. Hän teki ideastaan lehdistötiedotteenkin heti seuraavana päivänä ja lupasi viedä asiaa eteenpäin.

Erkki Kukkonen piti tärkeänä ilmastusta. Fosofori valuu Halosenniemen edustalle ja painuu pohjasedimenttiin. Jos happi loppuu, fosfori nousee sedimentistä ja pilaa veden laadun. Toinen välttämätön toimi on hoitokalastus. Täytyy saada lisää laskeutusaltaita, joihin pelloilta valuva ravinne kerätään. Salaojaputket ja niiden suut, joista ravinteet laskeutuvat, pitää myös suojata.

Kukkonen toivoi, että nousisi uusi kansanliike Tuusulanjärven puolesta.

Se on meidän tehtävämme. Kuka lähtee mukaan?

Isyys haastaa kunnan palvelujärjestelmän

Terveiset Maailmanparantajan kahvilasta.

Eilen keskusteltiin isistä ja siitä kuinka kunnallinen palvelujärjestelmä huomaa isät.

Keskustelijoina olivat miestyönkehittäjä Visa Kuusikallio, isätyöntekija Ilmo
Saneri ja Vuoden isä Pekka Seppänen.

Välähdyksiä:

Isä menee odottavan äidin kanssa neuvolaan. Äidille on varattu pehmeä ja hyvä tuoli. Isälle ei olekaan tuolia, vaan hän joutuu istumaan jakkaralle oven suuhun. Isästä tuntuu, ettei hän olekaan oikeassa paikassa, eikä hänen pitänytkään olla mukana. Isältä ei ollenkaan kysytä, miten hän on pärjännyt. Onko neuvolassa mitään miehille?

Isä menee sosiaalityöntekijän vastaanotolle. Työntekijä on kireä, ei huomioi, panee odottamaan. Isästä tuntuu, ettei hänen kuulu olla täällä. Ensimmäinen kontakti on tärkeä yhteistyön aikaansaamiseksi.

Kun perheessä on vaikeuksia,isää ei huomioida mahdollisena vastuunottajana. Äitiys ja isyys eivät ole tasa-arvoisia perheissä. Perhetyö on äiti-lapsi-työtä. Kuitenkin kaikki voimavarat, molemmat vanhemmat, tarvitaan käyttöön perheen pyörittämisessä.

Isyys käynnistyy hitaammin kuin äitiys, ne kehittyvät eri tahtiin. Isäksi tuloon ei tarvita neuvoja vaan isyyden käynnistyminen. Puolisoiden pitäisi miettiä yhdessä, millainen perhe me tästä halutaan. Isän ja lapsen suhteessa isän täytyy olla aktiivinen. Ihmissuhteiden ylläpitäminen on täyttä työtä, koskee sekä suhdetta lapseen, että suhdetta puolisoon.

Äiti-lapsi-kerhoja kyllä järjestetään. Missä ovat isä-lapsi-kerhot tai vanhempi-lapsi-kerhot?

Kyse ei ole resursseista tai työntekijöiden määrästä. Kysymys on asenteesta, huomaamisesta.

Miehen erokriisiä ei tunnisteta. Erokriisissä olevien isien auttaminen on tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Sen ei tarvitse olla pitkäaikaista tukea, usein muutama tapaaminen riittää. Neuvoja ei tarvita, vaan kokemus kuulluksi tulemisesta ja omien tunteiden vapaasta purkamisesta.

Isäksi tullaan kerran ja se on koko loppuelämän duuni.

Ja yhteenvetona keskustelusta:

Tehdään Järvenpäästä isä-ystävällinen kaupunki! Se ei maksa paljon. Vain sen verran koulutusta työntekijöille, että heidän silmänsä aukeavat huomaamaan, miten he isiä kohtelevat.

EU-parlamenttiin menossa

Brysselissä Euroopan Parlamentin edessä

Vihreä puolueristeily osa 3

Puolueristeilyn viimeinen, eli 3. osa:

Viimeisen seuraamani paneelikeskustelun aiheena oli Vihreä feminismi. Puheenjohtajana toimi Setan pääsihteeri Aija Salo. Keskustelijoina olivat Vihreiden miesten puheenjohtaja Jukka Relander, Vihreiden naisten puheenjohtaja Sirpa Hertell, tutkija Anna Moring ja kansanedustaja Timo Juurikkala.

Ja tässä keskustelijoiden ajatuksia:

Jukka Relander: Sukupuoliset itsestäänselvyydet ovat historiallisesti syntyneet. Siispä ne voidaan myös purkaa.

Sirpa Hertell: Myös ilmastoasioissa on naisnäkökulma. Haluan auttaa tasa-arvon toteutumista myös muissa perheissä kuin omassani. Esimerkiksi kehitysmaiden naisten oikeudet ovat tärkeitä.
Feminismi on sukupuolisidonnainen. Toiseuden kokemus on naisen kokemus, sitä mies ei voi ymmärtää.
Vihreiden miesten ja naisten ajamat asiat ovat osittain samat, mutta toisaalta on myös erityiskysymyksiä.

Anna Moring: Naisena ja miehenä olemisen normit ahdistavat. Entäs jo en sovi normeihin?
Köyhyys jakautuu naisilla ja miehillä eri tavalla (yksinhuoltajat/syrjäytyneet).
Vihreät ovat ryhmä, joka uskaltaa sanoa ääneen vaikeita epäsuosittuja mielipiteitä.

Timo Juurikkala: En ole feministi, mutta tasa-arvokysymykset ovat minulle tärkeitä. Sortamisrakenteita vastaan täytyy nousta.
Feminismi ei voi käsittää vankilakierteessä olevan syrjäytyneen miehen ongelmaa.
Tyly kohtalo jos mies julistautuu feministiksi ja pelkästään feministiksi. Tyly kohtalo, jos nainen julistautuu feministiksi ja pelkästään feministiksi. Kyse ei ole julistuksesta, kyse on teoista.
Yhdistetään vihreät miehet ja naiset.

Samaan aikaan toisessa salissa puhuttiin Yksilön vapaudesta, joka sekin olisi ollut kiinnostavaa, mutta kun kahteen paikkaan ei yhtä aikaa päässyt.

Illanvietto oli loistava. Hyvää ruokaa seisovasta pöydästä. Upea drag queen Miss Divet lavalla. Ja sitten diskoilta ja karaokeilta. Ja sitten piti tämän ikäisen ihmisen jo mennä nukkumaan, voi voi.

Ensi vuonna uudestaan...

Vihreä puolueristeily osa 2

Seuraava osa, siis osa 2 puolueristeilystä:

Keskustelu finanssikriisistä. Panelisteina Erkki Tuomioja, Piia-Noora Kauppi, Tapio Laakso ja Mari Puoskari. Puhetta johti Heidi Hautala. Haettiin vastauksia kysymyksiin: Miten tähän on tultu? Miten tästä eteenpäin?

Erkki Tuomioja: Veroparatiisit tulisi kieltää, transaktiovero ottaa käyttöön. Hyviä aikeita on, mutta täytäntöönpano puuttuu. Tärkeiden uudistusten hetki on nyt.
(Transaktiovero on osake- ja valuuttakauppaan kohdistuva vero, joka vähentäisi valuutoilla ja osakkeilla keinottelun tuottoa. Usein puhutaan siitä, vero voitaisiin jakaa oikeudenmukaisesti köyhyyden voittamiseen.)

Piia-Noora Kauppi: Kaikkea ei voi sääntelyllä ratkaista. Transaktiovero yksin Euroopassa tarkoittaisi sitä, että transaktiot Euroopassa loppuisivat. Suomalainen pääoma on suurelta osalta sidottu työeläkerahastoihin. Niiden pääomien sijoittaminen ilmastonmuutoksen ehkäisyyn vaikuttaviin kohteisiin olisi yksi rahoitusratkaisu ilmastopolitiikassa. Eurooppalainen yhtenäinen veropohja olisi tärkeä.

Tapio Laakso: Koko elämäntapa, koko maailma pitää rakentaa uudelleen. Tarvitaanko enää talouskasvua, vai pitäisikö jakaa meidän hyvinvoinnista?

Mari Puoskari: Tarvitaan hyvällä tavalla säännelty talouskasvu. Uuden talouskasvun ydin on naiset. Eniten tulot kasvavat kehitysmaiden naisilla.
Tarvitaan EU:n yhteiset ympäristöperusteiset verot. Talouskasvua tarvitaan globaalisti.

Samaan aikaan tämän keskustelun kanssa naapurisalissa puhuttiin aiheesta Pätkätyöt ja AY-liike.

Tarina jatkuu osassa 3,

Vihreiden puolueristeily osa 1

Vihreiden ensimmäinen puolueristeily järjestettiin Tikkurilassa Sokos Hotelli
Vantaassa 31.10-1.11. Järvenpäästä mukana olivat Terho (Pursiainen)ja minä.
Koska siellä tapahtui niin paljon, kirjoitan monta viestiä.

Olo oli kuin aidolla risteilyllä merellä, mutta hytit olivat huomattavasti
loistokkaammat. Löytyi herkullinen seisova pöytä, upea iltaohjelma (Drag Queen
Miss Divet), karaoke. Tax free -myymälä puuttui. Demarit aikovat kuulemma myös
järjestää tulevat puolueristeilynsä Sokos Hotelli Vantaassa.

Risteilyemäntänä toimi iloinen Rosa Meriläinen, ja isäntinä Panu Laturi ja
Kyösti Hagert. Alkumaljojen jälkeen Jukka Relander haastatteli Anni Sinnemäkeä
ja Mikael Jungneria.

Muutama ajatus heiltä.
Mikael Jungner:
-Valtaa voi käyttää kahdella tavalla.
1. pyrkimällä muuttamaan maailmaa,
2. yrittämällä säilyttää valta itsellä.
-Menestyvässä yrityksessä ei kysytä ihmisiltä, mitä he haluavat, vaan
tutkitaan asiakaskuntaa ja tarjotaan sitä, mitä he eivät vielä tiedä
tarvitsevansa.

Anni Sinnemäki:
(Obama-keskustelussa) Pitää muistaa suhtautua varovaisesti kaikkeen, mikä
aiheuttaa hurmosta ja viehättää suuria joukkoja. Moni hyvä liike, johon iso
joukko ihmisiä on hyvää tarkoittaen lähtenyt mukaan, onkin muuttunut
vaaralliseksi.

Vihreiden suhtautumisesta uskontoihin ja vakaumuksiin keskustelivat filosofi
Juha Sihvola, filosofi ja pappi Terho Pursiainen, opettaja Husein Muhammed ja
toiminnanjohtaja Irina Krohn.

Oikein hyvä ja uusia ajatuksia poikinut keskustelu. Puhuttiin mm.
verotuksesta, uskonnon kouluopetuksesta ja poikien ympärileikkauksesta.
Uutena asiana törmäsin tietoon muiden uskontojen opetuksen tasosta. Mistä
löytyvät maltilliset ei-tunnustukselliset opettajat muiden uskontojen (esim.
islam) opetukseen kouluihin? Terhon ajatus oli, että kouluihin tarvittaisiin
uskonnoista riippumaton moraaliopetus, jossa opiskeltaisiin yhteistä käsitystä
siitä, mikä on oikein, miten yhdessä eletään. Husein Muhammed toivoi, että
kouluissa vietettäisiin kaikkien uskontokuntien juhlia, eikä suinkaan
luovuttaisi kristittyjen juhlista.

Samanaikaisesti tämän keskustelun kanssa toisessa salissa keskusteltiin
Vihreistä tabuista. Keskustelemassa olivat ainakin Johanna Sumuvuori,
toimittaja Riku Siivonen, stand up-koomikko Lotta Backlund.

Jatkuu myöhemmin, lähden välillä kaupunginhallitusryhmän kokoukseen...