Mihin katosi Tuusulanjärven kamarimusiikkifestivaali?

Tilalle on tullut Meidän festivaali, taiteellisena johtajana edelleen Pekka Kuusisto.

Miksi nimi piti vaihtaa? Kenen "meidän" festivaalista on kysymys? Pekka Kuusiston ja kavereidenko? Minä en ainakaan tunne kuuluvani siihen me-porukkaan. Olen hämmentynyt. Kuka päätti nimen vaihdosta? Oliko sponsoreilla (kuten Järvenpään kaupungilla ja Tuusulan kunnalla) mitään sanottavaa siihen? Nimen vaihto teki festivaalista sisäänpäin lämpiävän (jota se on ehkä ollut jo aiemminkin, mutta se ei häirinnyt) , kodittoman (kuka muistaa missä Meidän festivaali tapahtuu?) ja epämääräisen (sehän voisi unohtaa kamarimusiikin vaikka kokonaan).

Ehdotan, että festivaalin nimeksi palautetaan Tuusulanjärven kamarimusiikkifestivaali. En keksi yhtään syytä, miksi nimen pitäisi olla mikään muu.

Tämän kesän festivaalilla on 19 konserttia, niistä 16:ssa esiintyy Pekka Kuusisto. Saman festivaalin taiteellinen johtaja on Pekka Kuusisto. Pekka on monipuolinen ja lahjakas muusikko, häntä kuuntelee mielellään. Ja tämä ratkaisu tulee varmasti halvemmaksi kuin se, että palkattaisiin enemmän muusikoita esiintymään. Mutta pitäisikö tateellisen johtajan yläpuolelle valita vielä taiteellisempi johtaja, joka päättäisi siitä, kuka esiintyy ja montako kertaa Meidän Pekka esiintyy? Arvostelukyky oman esiintymisen suhteen ei ole aivan pettämätön. Vaikka tällä kertaa menisi hyvin, meneekö seuraavanakin kesänä? Onko aina uudistuvan Pekka Kuusiston kuuleminen vuodesta toiseen aina yhtä mielenkiintoista?

Tahdon osallistua ensi kesänä Tuusulanjärven kamarimusiikkifestivaaliin!

Lasten oikeus taiteeseen

Vuosi sitten puoluekokouksessa hyväksyttiin vihreiden poliittinen ohjelma. Olin saanut siihen mukaan yhden itselleni tärkeän kappaleen:

Taiteella on suuri merkitys hyvinvoinnin tuojana. Taiteen tekemistä ja siitä osalliseksi pääsemistä tulee tukea kaikin tavoin. Taidekasvatus täytyy saada kaikkien lasten ulottuville.

Uudessa hallitusohjelmassa lukee:

Kaikkien lasten oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin tuetaan vahvistamalla lastenkulttuurin asemaa ja toimintaedellytyksiä. Taiteen perusopetuksen maanlaajuista tavoitettavuutta edistetään.

Voisikohan pohja löytyä tuosta vihreiden ohjelmasta? Tuntuu kivalta uskoa niin :)

Ympäristö pääsi hallitusohjelmaan

Me vihreät olemme ympäristö- ja ilmastopuolue. Uudessa hallitusohjelmassa ympäristö- ja ilmasto-osuus on hyvä.

Tämä on vasta toinen hallitusohjelma, jonka olen lukenut kokonaan. Minulla on kuitenkin sellainen käsitys, että tämä on vihreiden kannalta paras hallitusohjelma koskaan. Ja sen toteutumista valvoo oma ympäristöministerimme.

Ohjelmassa on hankalia asioita, kuten yliopistojen rahoitus, kuntien rahoitus, ydinvoimalaoiden rakennusluvat. Kamalia asioita, kuten kristillisten haluama aborttiselvitys.

Mutta siinä on hyvä ympäristö- ja ilmasto-osuus.

Tästä syystä kannatin hallitukseen menoa.

Vaahtokylpyä

Helsingin Sanomat kirjoitti viikonlopun puoluekokouksesta epäreilusti. Kaiken sen tärkeän keskustelun sijaan kerrottiin kasvisruuasta, koululla majoittuneiden epämukavuudesta hotellissa yöpyneeseen eliittiin verrattuna ja VAAHTOBILEISTÄ.

Jutusta tuli se käsitys, että vihreät järjesti puoluekokouksen yöohjelmana vaahtobileet. Tosi asiassa ravintola Onnela Kuopiossa järjesti sinä yönä surkeat vaahtobileet. Se oli ainoa ravintola, jonne ei ollut pitkää jonoa, joten muutama vihreä (Ville Niinistö joukossa) meni sinne viettämään iltaa. Kukaan ei töppäillyt, kukaan ei sikaillut. Mutta hesari teki ison jutun.

Nyt kenttäväki ja ne jotka eivät olleet paikalla, kysyvät, miksi tämmöiset bileet ja tämmöistä rälläilyä.

Harmittaa toimittajan ilkeys ja epäreiluus. Mutta samalla ihmettelen, missä on suomalaisten medialukutaito? Uskovatko ihmiset, että maailman menoa voi ymmärtää lukemalla lehtiä? Että totuus on hesarin sivuilla?

Maailmaa voi ymmärtää ja sitä voi muuttaa vain jos menee maailman menoon mukaan.

HALLITUKSEEN EI

Näin vihreä puoluevaltuuskunta päätti tänään. Puolustin neuvotteluihin menemistä niillä perusteilla, joista olen täällä aiemmin kirjoittanut. Puhuin ja äänestin neuvotteluihin menemisen puolesta. Mutta tämäkin minulle kelpaa. Yhteisen hallitusohjelman aikaan saaminen keskustan kanssa olisi ollut vaikea, ellei mahdoton tehtävä.

HALLITUKSEEN VAI EI. OSA 2

Vihreät ei ole olemassa siksi, että sen päätehtävä olisi lisätä kannatustaan. Vihreät on olemassa siksi, että se muuttaa maailmaa.

En pidä hyvänä, että näiden vaalien jälkeen entinen hallitus jatkaa. Silti pidän sitä parempana kuin sitä, että perussuomalainen politiikka valtaa Suomen neljäksi vuodeksi.

Siksi meidän täytyy mennä hallitusneuvotteluihin mukaan. Jos hallitusohjelma on sellainen, että vihreät voivat muuttaa Suomea ja torjua henkisen taantumisen, meidän täytyy mennä hallitukseen. Mutta vain siinä tapauksessa, että hallitusohjelma ja mahdollisuudet ovat sellaiset.

Hallitukseen vai ei?

Vaikea kysymys.

Hallitusneuvotteluihin kannattaa mennä. Ja neuvotteluihin pitää mennä kertomaan, millaiseen hallitukseen olemme valmiita. Ehtojen täytyy olla tiukan vihreät. Ei ole kuitenkaan järkevää mennä kertomaan sellaisia ehtoja, joilla halutaan, että meidät rajataan heti hallituksesta pois.

Ydinvoiman lisärakentaminen on kynnys. Sekin voi olla kokoomukselle liikaa. Mutta vihreille on liikaa jättää se huomioimatta.

Muut asiat ovat sellaisia, että jos niistä tärkeitä saadaan hallitusohjelmaan, voimme mennä mukaan. Tärkeimpiä ovat ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät tehtävät. Niitä ovat:

- rataverkon rakentaminen ja kunnostaminen
- turpeen noston rajaaminen luontoarvonsa menettäneille alueille ja turpeen tukien vähentäminen
- uhanalaisten eläinten suojeleminen
- päästövähennysten tavoitteiden nostaminen 30 prosenttiin

Vasta sen jälkeen tulevat mukaan ihmisten hyvinvointiin ja eriarvoisuuteen liittyvät kysymykset, kuten

- lapsiköyhyyden poistaminen
- tasa-arvoinen avioliittolaki
- vaalilaki

Vihreä ympäristöministeri olisi loistava saavutus.

Vihreän hallitustaipaleen täytyy olla vihreä ja sen täytyy myös näyttää vihreältä. Kaikki muu on hyvän asian haaskausta.