Viikonloppuna
oli vihreiden puolueristeily hotelli Vantaassa, Tikkurilassa. Järvenpään
Vihreistä mukana olivat Visa Kuusikallio, Tiia Pyykkö. Salla Hänninen, Kaisa
Saarikorpi ja lisäksi Kaisan tytär Maria Rutanen.
Tässä muistonpalasia
risteilyltä, meidän yhteisesti keräämiä.
Risteilytunnelmaan
päästiin heti, kun Rosa Meriläinen, Panu Laturi ja Erkki Perälä
kapteeninpuvuissaan toivottivat meidät tervetulleiksi. Risteilykuvaan mentiin
neljän naisen porukalla.
Mukana
risteilyllä oli Saksan vihreiden entinen puheenjohtaja, nykyinen
europarlamentaarikko Reinhard Bütikofer. Hän keskusteli Tuija Braxin johdolla
Pekka Haaviston kanssa EU:n nykytilanteesta ja euron kriisistä.
Pekka
Haavisto totesi, että olemme tilanteessa, jossa eurosta irtautuminen on mahdollista.
Ja siinä vaiheessa Suomen kannattaa kuulua siihen samankaltaisten talouksien
ryhmään, jossa harjoitetaan tiukkaa talouspolitiikkaa. Ryhmään kuuluisi myös ainakin
Saksa ja Itävalta.
Iltapäivän
aikana oli yhdeksän eri tilaisuutta, joista kolme aina yhtä aikaa. Olipa vaikea
valita sopivaa.
MIKÄ
VIHREISSÄ VITUTTAA? (Kaisa ja Visa kertovat)
Keskustelijoina
Ruben Stiller, Jenny Nyman (Kokoomus) ja Esa Suominen (SDP), puhetta johti
Ylioppilaslehden päätoimittaja Maria Pettersson.
Olihan
se välillä aika rankkaa kuultavaa.
Vihreissä
vituttaa, kun tarjoan niille ystävällismielisesti karkkia torilla, ne vastaa:
En
minä syö tuollaisia yksittäispakattuja (ES).
Vihreissä
vituttaa, kun ne on niin hyviä ja oikeassa ja pyhimyksiä. Jos niitä arvostelee,
on paha ihminen (JN).
Vihreissä
vituttaa, kun ne ei puhu solidaarisuudesta vaan yhteisöllisyydestä. Toiset
jäävät aina yhteisön ulkopuolelle (RS).
Pekka
Haavistossa vituttaa, kun se on niin tasainen. Sen pitäisi aggressiivisemmin
ajaa tärkeitä asioitaan (RS).
Miksi
vihreät eivät tavoita "kurjistuvaa keskiluokkaa" tai onko edes
pyrkimyksenä olla myös tavallisen duunarin ja keski-ikäisen tavallisen
suomalaisen puolue. Myös ammattiyhdistyssuhteita peräänkuulutettiin? Ovatko ne
kategorisesti epäkiinnostavia toimialueita? (RS)
Vihreät
ja KD niputettiin samaan kastiin, koska puhujien mielestä molemmat moralisoivat
kansaa, vihreät ekologisilla ja KD kristillisillä teemoilla. (JN)
Tilaisuuden
jälkeen Ruben Stiller ja Maria Pettersson tulivat istumaan eteeni ja kuulin,
kun he puhuivat:
Kokoomuksen
ja demareiden tilaisuuksissa ei voisi ikinä tehdä mitään tällaista.
ONKO
KAPITALISMIN AIKA OHI? (Tiia paikalla)
Otsake
oli aika mahdoton - Apunen vannoi kapitalismin nimeen, vastapanelisti, europarlamentaarikko
Ska Keller nosti esiin epäkohtia. Kysymys jäi vaille vastausta, mutta Satu
Hassi nosti mielestäni olennaisen pointsin: "Tulisiko ahneudelle asettaa
rajoja? Ja jos tulisi, millaiset?"
Käsitteellisesti liikuttiin aika hataralla pohjalla, enkä ollut aina ihan varma
keskustelivatko panelistit samasta asiasta.
FEDERALISMIA,
YHTEISVASTUUTA JA ANGRY BIRDS –POLITIIKKAA – MIHIN EU ON MATKALLA? (Tiia ja
Visa raportoivat)
Kolme
keskustelijaa ja puheenjohtaja Hassi jakoivat ajatuksen eurooppalaisesta
yhteistyöstä kukin vähän omasta vinkkelistään. Paavo oli edukseen ja väläytti tänään Hesarin
nettisivuillakin uutisoidun ajatuksen maailmanvaluutasta. EU:n olemusta
pohdittiin ja toivottiin, ettei se ainakaan enää
monimutkaisemmaksi olioksi muuttuisi. Demokratian toteutumiselle tai
toteutumattomuudelle nähtiin lähtökohtaisiksi syiksi joko kansallisvaltio tai
EU.
Keskustelussa
oli siis EU:n liittovaltiokehitys vs. löyhempi kansallisvaltioliitto (Paavo
tahtoo jälkimmäistä). Paavo tuli myöhässä, kun asuu maalla (Tuusula) ja kuljettaja
ei ollut löytänyt perille
(Tikkurila).
KOIJÄRVELTÄ
KABINETTEIHIN – UNOHDIMMEKO JUUREMME (Salla paikalla)
Mukana vihreän liikkeen veteraanit Kai Vaara, Pekka Haavisto ja
Ulla Anttila. Puhetta johti Antti Miettunen-Nordström.
Vihreän
liikkeen taustalla on ollut ympäristö- ja luonnonsuojeluaktivistien lisäksi muutakin kansalaisliikehdintää, mm.
vammaisten asiat, feminismi, rauhanliike
(Pekka Haavisto mainitsi itselleen tärkeänä nimeltä Helvi Sipilän).
Ilmastonmuutosasiat tulivat laajempaan tietoisuuteen vasta myöhemmin, aluksi
oli enemmän muuta ympäristön- ja luonnonsuojelua - happosateet kyllä
ilmastoon
liittyen 80-luvulla. Osmo Soininvaara tosin kertoi kirjoittaneensa jo lukiossa
70-luvulla aineen ilmastonmuutoksesta.
Aluksi
ajateltiin vihreän liikkeen tarkoituksena olevan vaikuttaa niihin tahoihin, jotka tekevät päätöksiä, ei lähteä itse varsinaiseen päätöksentekoon mukaan.
Liikkeessä
käytiin kiivastakin keskustelua ekovihreiden ja sosiaalivihreiden välillä - ekovihreät olivat sitä mieltä, että
vain ympäristöasiat ovat merkittäviä ja ne
on runnottava läpi, sosiaalivihreät painottivat olevan
tärkeää nähdä yhteiskunnan rakenteet ja vaikuttaa myös niihin.
Kulminaatiopisteitä
vihreän liikkeen kehittymisessä puolueeksi järjestäytyminen,
ehdokkaiden asettaminen ja saaminen eduskuntaan ja 90-luvulla
hallitukseen meno - kaikissa em. vaiheissa jäänyt ihmisiä pois liikkeestä, mutta tullut myös lisää uusia.
Vihreä
liike on pysynyt toiminnassaan väkivallattomuudessa, vaikka sortuminen terrorismiin on ollut joitakin kertoja
lähellä ( esim. Virolaisen auto joutui
mielenosoituskulkueen saartamaksi, jolloin oli lähellä, ettei sitä kaadettu. Koijärven patoamisissa
suunniteltiin ihmisten muuraamista
kiinni
patoihin) - jos raja väkivallan suhteen olisi ylitetty, vihreän liikkeen tulevaisuus olisi voinut olla hyvin
toisenlainen kuin se nyt on...
Vihreän
liikkeen ansiosta vihreitä arvoja nykyään muissakin puolueissa.
Pekka
nosti esiin myös Jorma Ollilan vetämän työryhmän teemoja Suomen brändissä - esim. puhdas luonto ja rauhantyö -
jotka olivat keskeisiä vihreässä liikkeessä
jo 80-luvulla. Muiden taholta olisi naurettu, jos niitä
olisi aikanaan esitetty siihen asemaan, jossa ne nyt brändättyinä ovat.
Pekka
sanoi myös vihreän liikkeen koossa pysymisen kannalta olleen erittäin merkittävää sen, ettei liike ottanut
kantaa Suomen liittymiseen EU:hun, vaikka
hän itse oli ajanut asiaa siihen suuntaan, että liike olisi ottanut kantaa ja vaikka hän oli vahvasti EU:hun
liittymisen puolella. Erkki Pulliainen oli
vastustanut kannan ottamista (ja vastusti liittymistä)
ja hänen näkemyksensä voitti. Pekka arvioi jälkeenpäin, että Vihreä
liike olisi todennäköisesti jakautunut
selkeästi kahtia, jos kannanotto olisi
esitetty.
Ulla
Anttila puhui keskustelun loppuvaiheessa viime vaaleista: Vihreät tekivät virheen vastustaessaan perussuomalaisia
"isona möykkynä" sen sijaan, että
olisivat esittäneet selkeitä vasta-argumentteja persujen näkemyksiin. Toisena asiana hän kritisoi sitä, että vihreät
eivät puhuneet vaaleissa konkreettisesti sosiaalipoliittisista
linjauksistaan - mistä olen
tismalleen
samaa mieltä - sanoo Salla:)
Cityvihreys
ja helsinki-keskeisyyskin vilahtivat keskustelussa ja tässä yhteydessä Pekka epäsuorasti mielestäni myönsi
Vihreiden olevan liian kaupunkikeskeisiä
todeten mm., että esim. perussuomalaisilla on paljon
parempi, selkeä ja konkreettinen maaseutupoliittinen ohjelma kuin
vihreillä.
NE
TEKEVÄT SEN ITSE - MIKSI POLIITTINEN PARODIA ON NIIN VAIKEAA? (Kaisa muistelee)
Keskustelemassa
Kaarina Hazard, Juha Jokela ja Elias Koskimies. Puhetta johti Anni Sinnemäki.
Pikkupisaroita keskustelusta:
Juha
Jokela Herra Gägän blogia lainaten ja Nietscheä soveltaen:
Mitään
merkittävää ei synny, ellei tehtävänään olevaa työtä rakasta enemmän kuin se
ansaitsee rakkautta.
Kaarina
Hazard:
Perussuomalaiset
eivät oe vielä paljastaneet, mitä he ovat ja mitä asioita he ajkavat.
Perussuomalaiset ovat tähän mennessä sanoneet kaikkeen EI ja muut vastaavat EI
EI.
Elias
Koskenniemi;
Satiirin
tehtävä on näyttää mikä on väärin, minkä pitäisi muuttua. Nykyään
perussuomalaiset hoitavat sen tehtävän. Mhin siis tarvitaan satiiria?
PRESIDENTTI-POKERI
(Kaisan raportti)
Ehdokkaat
Pekka Haavisto ja Paavo Väyrynen pelasivat Politiikkapokeria. Pelissä molemmat
vetivät viisi korttia kerrallaan pakasta ja käyttivät puheenvuoron presidentin
tehtävistä. Puheenvuorossa piti olla mukana ne viisi sanaa, jotka kortteihin
oli merkitty. Molemmat ehdokkaat olivat sanavalmiita ja nokkelia. Ja vaikka
Pekalla oli vankka etulyöntiasema, Paavokin sai valtavia aplodeja. Levyraati
pisteytti puheenvuorot ja Pekka voitti pistein 19-16. Raatikin oli
puolueellinen. Tästä voi päätellä Paavon pärjänneen hienosti, loistavasti
suorastaan.
ILLANVIETTO
Ruoka
oli herkullista, pöytäseura mukavaa. Mutta burleski-esitys oli hämmentävä ja
nolo. Karaokebaarissa oli kiva tunnelma. Tiia lauloi Pekka Haavistolle:
You're
simply the best, better than all the rest,
better
than anyone, anyone I've ever met.
Harmi,
että sitä ei saatu videolle. sen olisi voinut lähettää Pekalle, joka ei itse
päässyt kuulemaan. Se oli nimittäin uskomattoman upea esitys. Hyvä Tiia!
Ja
tanssimaankin tai oikeastaan vain vähän liikehtimään pääsi täpötäydelle
lattialle. Ja lopulta sitten nukkumaan omaan hyttiin.
Oli
mukava tavata muita vihreitä toimijoita ympäri Suomen.
Seuraavan
kerran uudestaan. Kaikki mukaan seuraavalle puolueristeilylle!
