Uuden sosiaali- ja terveystalon tunneli

Terveystalon tunnelin rakentamista puoltava puheenvuoroni valtuustossa:

Meidän vanha terveystalo on yli 60 vuotta vanha. Ainakin yhtä vanhaksi tämä uusi terveystalo tulee. Ainakin yhtä kauan toimii myös tunneli. Emme ole siis tekemässä mitään lyhytaikaista päätöstä. Tällä rahalla saadaan turvallinen, esteetön siirtyminen parkkitalosta terveystaloon.

100 metriä on pitkä matka liukkaalla ja sateella. Kaupunkikehityslautakunnassa kysyttiin, voisiko tunnelin  sijaan rakentaa putken maan päälle. Tuon putken kustannusarvio oli samaa luokkaa tunnelin kanssa. Lisäksi se katkaisisi liikkumisen Vaarinpolulla.

Tulevien 60 vuoden aikana voi lisäksi rakentaa maan päälle vaikka kuinka hyviä kulkureittejä. Tunnelia ei voi myöhemmin rakentaa, se pitää rakentaa nyt.

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti

Ryhmäpuheenvuoroni valtuustossa:

Voin heti aluksi kertoa, että vihreät kannattavat selvityksessä mukana pysymistä.

Keski-Uudenmaan vihreiden yhteinen kanta on että olemme mukana selvityksessä. Kaikki muut paitsi nurmijärveläiset olivat mukana siitä keskustelemassa.

Helpompaa olisi jatkaa, jos ne jäisivät pois, jotka eivät aiokaan olla mukana loppuun asti. 

Kansanäänestys on syytä järjestää liittymisestä. Uskomme, että kuntalaisten ja luottamushenkilöiden enemmistö kannattaisi yhdistelmää Järvenpää-Kerava-Tuusula ehkä myös Hyvinkää. Maantieteellisesti selvää, lisäksi olemme radanvarsikaupunkeja ja alueella on myös sairaala.

Meillä ei ole kuitenkaan mitään sitäkään vastaan, että muitakin on mukana.

Keski-Uudenmaan kunta ei kuitenkaan suurenakaan pysty ratkaisemaan kaikkia niitä ongelmia, joita metropoli tulee ratkaisemaan. Siksi tarvitaan myös metropolihallintoa, joka ottaa huomioon  laajemman alueen tarpeet esimerkiksi joukkoliikenteessä, asumisessa, maahanmuutossa.

Meitä askarruttaa, mitä tehtäviä kunnalle enää jää. Mikä on kunnan tehtävä metropolihallinnon ja soten jälkeen.

Keskusteluissamme totesimme, että kunnan tehtävä on kaikin tavoin huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista. Pitää huoli siitä, että kuntalainen voi kotikunnassaan elää mielekästä elämää. Sen muutakin kuin asumista ja liikkumista. Se on kulttuuria, taidetta, aikuisten ja lasten harrastusmahdollisuuksia, mahdollisuuksia yhdessäoloon.

Talouden sopeuttamisohjelma 2014

KAUPUNGINVALTUUSTO 1.9.2014

Ymmärrämme, että talous on tiukalla. Vika ei ole siinä, että olisimme törsänneet rahaa johonkin. Syy on valtiossa, joka on ottanut meiltä valtionosuuksia pois miljoonia euroja. Siksi jotain on pakko  tehdä, jollain se miljoonien vaje täytyy paikata.

Talousarviokehys paikkaa vajetta leikkaamalla ja lomauttamalla. Silloin maksajiksi joutuvat ne, jotka ovat eniten kunnallisten palveluiden ja tuenkin tarpeessa, sekä kaupungin työntekijät.

Oikeudenmukainen tapa olisi jakaa enemmän kaikkien kaupunkilaisten kannettavaksi tuo puuttuvan rahan osuus. Veronkorotukset, sekä kiinteistö- että kunnallisveron, olisivat oikeudenmukaisin tapa hoitaa tilannetta. Silloin taakka tulisi kaikkien kaupunkilaisten kannettavaksi.

Tulevassa sopeuttamisohjelmassa ja seuraavien vuosien taloussuunnitelmissa täytyy olla mukana vaihtoehto veronkorotuksista.

Edes symbolinen veronkorotus auttaisi sietämään kovia toimenpiteitä.

Ennen uusia päätöksiä lomautuksista päättäjien pitää saada tietoa tämän vuoden lomautusten vaikutuksista. Paljonko säästöä syntynyt ja onko sen rinnalla tullut uusia kustannuksia? Hyödyt ja haitat täytyy tietää sekä työntekijöiden että palveluntarvitsijoiden kannalta.

Entä työllistämistuen varassa olevat? Heitä ei ole voitu työllistää lomautusten takia. Mitkä ovat ne taloudelliset kulut siitä? Paljonko toimeentulotukea on tarvittu?

 Miten vanhusten hoito järjestettiin?

Entä neuvolapalvelut?

 Miten henkilöstö on jaksanut?

Ovatko sairaslomat lisääntyneet vai pysyneet ennallaan?

Mitä seurauksia lomautuksista on ollut?

Vihreät ymmärtävät taloustilanteen vakavuuden. Haluamme kuitenkin olla tekemässä oikeudenmukaisia päätöksiä siitä, miten tasapaino tässä tilanteessa haetaan.

  

Puheenvuoroni: Earth Hour 29.3.2014 klo 20.30-21.30

Tänä vuonna kevät tuli jo helmikuussa. Maa oli lähes paljas ja lämpötila keväinen. Useimpia meistä se ei juuri haittaa. Jos emme satu olemaan hiihtokeskusyrittäjiä tai talviolympialaisten järjestäjiä.

Monessa muussa maassa säät ovat olleet kummallisempia.

Australiassa on ollut ennätyskuuma kesä. Siitä on seurannut maastopaloja, mutta myös outo ilmiö. Taivaalta on tippunut pihoihin tuhansia helteen tappamia lepakkoja. Kaliforniassa on pahin vesipula vuosikymmeniin. Alaskassa on ollut noin 8 astetta normaalia lämpimämpää, Yhdysvaltojen itärannikolla taas hyytävän kylmää. Britanniassa on satanut enemmän kuin koskaan säämittausten aikana.

Yksittäinen sääilmiö ei vielä todista ilmastonmuutoksesta. Mutta eri puolilla koetut äärisäät ovat ilmiö, minkä tiede ennustaa lisääntyvän yhä rajumpana. Viime vuosikymmen oli äärisäiden vuosikymmen. Viimeisistä kolmesta vuosikymmenestä jokainen on ollut edellistä lämpimämpi, ja myös lämpimämpi kuin yksikään vuosikymmen sitten vuoden 1850. Yhtä lämmintä 30-vuotisjaksoa kuin viimeisin ei ole koettu ainakaan 1400 vuoteen.

Äärisäät aiheuttavat isoja vahinkoja. Moni on vähitellen ymmärtänyt sen, että ilmastonmuutos maksaa ja paljon.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on korkeammalla kuin ainakaan 800 000 vuoteen. Meri imee ihmisen aiheuttamista päästöistä ison osan. Kun meri imee lämmön itseensä,  merenpinta nousee, sekä meriveden lämpölaajenemisen johdosta että mannerjäätiköiden sulamisen takia.

Ilmastonmuutos lämmittää arktista aluetta nopeammin kuin mitään muuta aluetta maapallolla. Monet Arktiksen eläimistä eivät selviä ilman lunta ja jäätä.

Jos päästämme maapallon lämpenemään 3-4 astetta, jätämme nykyiset lapset elämään planeetalle, jollaisella ihmiset eivät koskaan ole eläneet.



JA MITÄ SITTEN OLLAAN TEKEMÄSSÄ:

Maailman päättäjät kokoontuvat ilmastokokouksiin joista viimeisin oli marraskuussa Varsovassa. Toistaiseksi aikaan on saatu riittämättömiä kompromisseja.

EU on juuri asettamassa ilmastotavoitteita vuodelle 2030. Päästövähennysten tavoitteen pitäisi olla ainakin 50 prosenttia, jos haluamme tehdä osuutemme, jotta maapallo ei lämpenisi yli kahta astetta ja pääsisimme 80-95 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2050 mennessä. Komissio ehdottaa kuitenkin vain 40 prosentin vähennystä.

SUOMI

Suomeen puuhataan ilmastolakia. Ehdotuksen mukainen ilmastolaki vahvistaa vähintään 80 prosentin päästövähennystavoitteen vuodelle 2050.

Eduskunnalle ehdotettava ilmastolaki tuo parannuksia nykyisiin käytäntöihin. Jokainen hallitus tulee laatimaan ilmastopolitiikan suunnitelman, jossa päätetään tarvittavista käytännön päästövähennyskeinoista. Vuosittaisen seurannan ansiosta lisätoimien tarve voidaan tunnistaa nopeasti.

Uusiutuvan energian lisääminen jarruttaa ilmastonmuutosta tehokkaimmin.

Aurinkoenergia on yksi tärkeimmistä ilmastokriisin ratkaisuista. Suomi ei hyödynnä sitä lainkaan. Usein kuulee väitettävän, että Suomessa ei aurinko paistaisi tarpeeksi.

Lappeenranta ja Frankfurt ovat yhtä hyviä kaupunkeja aurinkoenergian tuottamiseen, kun vertaillaan säteilyn määrää vuoden ympäri. Talvella Frankfurtissa paistaa enemmän mutta kesällä Suomi kirii ohi. Suomessa aurinkoenergia on tukijärjestelmien ulkopuolella toisin kuin lähes kaikissa muissa EU-maissa.

Aurinkoenergialla olisi myös merkittävä työllistävä vaikutus.

Ilmastokriisi vaatii ripeitä toimia. Aurinkoenergia on yksi kriisin merkittävimmistä ratkaisuista. Aurinko tuottaa yhdessä sekunnissa tarpeeksi energiaa koko ihmiskunnan 500.000 vuoden tarpeisiin.

Järvenpää voi loistaa tässä asiassa muutamalla passiivitalollaan ja aurinkopaneeleillaan niiden katolla. Suunta on oikea.

KUUMA

Kuuma-kunnat ovat laatineet yhteisen ilmasto-ohjelman. Siinä määritellään yhteiset keinot, joilla rajoitetaan tehokkaasti kasvihuonepäästöjä ja edistetään sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Kuntien toimintaa seurataan ilmastokatsauksien avulla.

KANSALAINEN, SINÄ JA MINÄ

Yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista suurin osa syntyy asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Kysymys on siitä, montako ihmistä meitä on kuluttamassa luonnonvaroja, kuinka paljon asuinneliöitä on lämmitettäväksi, kuinka paljon  matkoista tehdään autolla ja lentokoneella ja kuinka paljon kävellen ja polkupyörällä, syömmekö lihaa vai kasvisperäisiä ruokia.

Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota mittakaavoihin. Siihen, kuinka paljon.

Yksityinen ihminen ei saa aikaan muutosta vaikka tekisi mitä. Muutokseen tarvitaan iso massa. Iso massa syntyy siitä, kun jokainen on mukana. Ja jokainen ihminen joka liittyy mukaan kasvattaa massaa aina vahvemmaksi ja vaikuttavammaksi.

Jospa liittyisin ensin siihen joukkoon, joka haluaa asua vähäpäästöisesti. Haluan säästää energiaa kodissani ja työpaikallani. Se tie vie aina pidemmälle kodin lämpötilan säätelystä ja valojen ja tietokoneiden sammuttelusta aina uusiin lämmitysmuotoihin ja muihin teknisiin ratkaisuihin.

Jospa sitten liittyisin siihen joukkoon, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä liikenteessä. Hankkisin hyvät kävelykengät ja polkupyörään peräkärryn. Jättäisin autoni välillä pihaan seisomaan. Tutkisin bussien aikatauluja ja toivoisin lisää vuoroja lähialueelleni. Ryhtyisin matkustamaan lomamatkoille junalla eikä lentäen.

Sitten ryhtyisin tarkkailemaan ruokailutottumuksiani. Vähentäisin lihan ja juuston syömistä, nehän ovat pahimmat. Ehkä minusta tulisi lopulta jopa kasvissyöjä.

Lopulta päätyisin ihmettelemään tavaramääriä huoneessani ja innokkuuttani hankkia aina jotain uutta. Jos nuo kolme suurinta päästöjen tuottajaa – asuminen, liikkuminen ja syöminen - olisivat kohdallani kohtuullisessa kunnossa, voisin varmaan keskittyä tähänkin.

Ehkäpä voisin herättää myös muita lähelläni liittymään joukkoon.

Mitä kaupunki ja seurakunnat sitten voisivat tehdä? Aivan näitä samoja asioita.  Ilmastonmuutoksen torjujien joukko kasvaa, massa kasvaa paljon, jos iso organisaatio tulee tosissaan  mukaan. Vähintä mitä kaupunki ja seurakunnat voivat tehdä, on tehdä kaupunkilaisille ja seurakuntalaisille helpoksi elää ekologisesti.

Vähäpäästöinen ja hiilineutraali elämä ei voi olla pelkästään yksilöiden vastuulla. Tarvitaan yhteiskunnallisia rakenteita, kuten lainsäädäntöä sekä veroja ja kannustimia, tekemään ekologisesta elämästä helppoa, hauskaa ja halpaa. 


Tehdään se yhdessä, hidastetaan ilmastonmuutosta, torjutaan se. Annetaan lapsillemme ja lastemme lapsille hyvä elämä ja elinkelpoinen maapallo. Lähdetään liikkeelle, aloitetaan uusi elämä.

Sitä minkä olemme jo tuhonneet, emme voi enää korjata. Sen kanssa vain täytyy elää. Mutta ei tuhota enää enempää.

Kun nyt kohta sytytämme taas valot palamaan, lähdetään liikkeelle, muutetaan kaikki, pelastetaan tämä pallo.

Puheenvuoro Järvenpään kaupungin, ev.lut seurakunnan ja ortodoksiseurakunnan yhteisessä Earth Hour –tilaisuudessa Järvenpään kirkossa 29.3.2014 klo 20.30-21.30.

Katri Väyrynen ja Järkevä-palkinto

Kaupunkikehityslautakunta myönsi Katri Väyryselle vuoden 2013 Järkevä-palkinnon. Katri on toiminut kaupungilla ympäristön puolesta isolla panostuksella. Hän on opettanut koululaiset kompostoimaan ja kasvattamaan kompostimultaan kasveja ja kukkia. Hän on muistuttanut tietokoneiden sulkemisesta ja valojen sammuttamisesta. Jopa Katrin Sanni-kissa saa osansa palkinnosta. Sanni ja Katri käyvät yhdessä tapaamassa vanhuksia hoitolaitoksissa. 

Onnea Katri! Onneksi Järvenpäällä on sinut.