JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2018

--> Puheenvuoroni kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.6.2019

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Hyvinvointi näyttää lisääntyneen Järvenpäässä ja se on hyvä asia. Viime vuonna hyvinvointitilastoissa oltiin maan keskitasoa parempia, ainakin vähän. Toivottavasti edetään samaan suuntaan ja reippain askelin.

Mittareita on vaikea laatia, mutta niitä on helppo arvostella. Puhun mittareista, mutta tarkoitukseni ei ole arvostella, ennemminkin pohtia ja kysellä.

Kun mitataan hyvinvoinnin tuntemuksia ja onnellisuutta  (jos niitä voidaan luotettavasti mitata) saadaan jotain tietoa ihmisten hyvinvoinnista. Monet mittarit ovat kuitenkin sellaisia, että pitäisi tietää jotain siitä, mitä niiden taustalla piilee.

Esimerkiksi:

Perusopetuksen tehostetun ja erityisopetuksen tarve:

-       lisääkö hyvinvointia se, että erityisopetus vähenee? Pyritäänkö tavoitteeseen kenties hyvinvoinnin kustannuksella? Vai onko se aidosti merkki siitä, että oppilaat voivat paremmin?

Lastensuojelun tarve

-       hieno asia jos se on vähentynyt, se on hyvinvointia. Mútta entäs jos lastensuojelun tarve vähenee siksi, ettei ole resursseja tai taitoa tunnistaa ongelmia. Vaikutus onkin silloin päinvastainen.

Toimeentulotuki

-       hienoa, jos hakijat vähenevät. Se kertoo hyvinvoinnista ja paremmasta toimeentulosta. Mutta entäs jos se johtuukin siitä, että kriteerejä on tiukenettu ja lapsiperheet jäävät ilman tarvitsemaansa erityistä tukea.

Samantapaisia ajatuksia voi syntyä monista tavoitteista ja niiden toteutumisesta.

Voisiko mittareiden taakse päästä kurkistamaan? Miten tavoitteeseen on päästy? Kertooko se hyvinvoinnista vai jostain muusta?

Paperittomien palveluiden järjestämiseen tarvitaan valtakunnallinen ratkaisu

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa

Helsingin valtuusto hyväksyi marraskuun lopussa paperittomien sosiaali- ja terveyspalveluiden laajentamisen kiirellisistä välttämättömiin. Järvenpäässä jätettiin joulukuun puolivälissä kokoomuksen Rita Kostaman aloite samasta aiheesta. Monissa kaupungeissa on nyt liikettä perusoikeuksien turvaamiseksi myös paperittomille ihmisille. Pyynnöt eivät myöskään tule vain tietyiltä puolueilta, vaan halua järkeistää hoitoa on kaikkialla.

Paperittomat eivät kuitenkaan ole ihmisiä, joiden kohtelun pitäisi olla kiinni siitä, missä he sattuvat asumaan. Hallituksen olisi nyt aika ryhtyä päättäväisiin toimiin, jotta kaikilla Suomessa oleskelevilla on oikeus terveyteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla mahdollisuus toimia ammattietiikkansa mukaisesti. Lainsäädäntö paperittomien terveydenhuollosta on ollut valmiina vuodesta 2015.

Kaikkien ihmisten hoitaminen on arvokysymys, mutta se on myös järkevää. On kaikkien etu, että kunnissa tiedetään, millaisissa oloissa ilman asianmukaisia asiakirjoja olevat ihmiset elävät sekä pidetään huolta, etteivät he ajaudu täysin yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämä ei ole pois meiltä eikä suosi paperittomia. Esimerkiksi Helsingissä paperittomat maksavat palveluistaan täsmälleen samat maksut kuin asukkaat. Kysymys ei ole ohituskaistasta vaan pääsystä aivan välttämättömiin palveluihin, kuten rokotuksiin tai vaikkapa diabeteksen hoitoon ennen kuin se johtaa kalliimpiin ja vaikeampiin kiireellisiin hoitoihin.

Tilanne on nyt se, että kunnat tarttuvat toimeen, kun valtio ei pysty siihen. Kunnat ryhtyvät toimiin, koska paperittomat ihmiset ovat kunnissa. Valtion pitäisi ryhdistäytyä.


Kaisa Saarikorpi
Järvenpään vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja

Sanna Vesikansa
Helsingin apulaispormestari (vihr.)

Taloudessa on helpompi vuosi

RYHMÄPUHEENVUORO TALOUSARVIOSTA 13.11.2017

Taloudessa näkyy helpompi vuosi kuin aikoihin.

Kaupungissamme on silti huolen aiheita:

Kaupungin tilojen huono kunto on huolestuttavaa. Voidaanko tällaiseen varautua ennakkoon? Korjausvelka on velkaa, joka siirtyy tuleville sukupolville siinä kuin muukin velka. Päästäänkö jossain vaiheessa tasapainoon uusien investointien ja vanhojen rakennusten oikea-aikaisen kunnostamisen kanssa?

Sosiaalitoimen ja terveyden toimialue

Vaikka valtakunnallinen sote viipyy ja siirtyy aina kauemmas tulevaisuuteen, meillä kuitenkin tapahtuu. Kuuden sote aloittaa vuoden vaihteessa ja tuo toivottavasti tullessaan hyvää hoitoa kaupunkilaisille ja tarvittavia taloudellista tasapainoa ja hyötyjä.

On kuitenkin pidettävä huolta, että Järvenpään hyvät käytännöt täytyy säilyttää myös yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

Työttömien määrän lasku on hyvä signaali. Työttömyys on monella tavalla kaupungin taloutta rasittava ongelma. Lisäksi se on monen kohdalla suuri henkilökohtainen onnettomuus.

Lasten ja nuorten toimialue:

Ehkäisevän ja varhaisen tuen toimenpiteisiin on sijoitettu.

Parasta ennaltaehkäisyä olisi päiväkotien ja koulujen sopivankokoiset ryhmät ja riittävä sijaispalvelu.

Hyviä henkilöstölisäyksiä:

Varhaiskasvatuksen erityisavustajat tulevat varmasti tarpeeseen.

Uusi perhetyöntekijä lapsiperheiden kotipalveluihin on ilahduttava asia.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus pitäisi palauttaa heti kun se on mahdollista. Samalla voimme ottaa askelia kohti kaikille avointa maksutonta varhaiskasvatusta. YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa kerrotaan, ettei lasta saa asettaa eriarvoiseen asemaan vanhempien tilanteesta johtuen. Jokaisella lapsella täytyy olla oikeus varhaiskasvatukseen.

Hienoa, että nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin lisätään resursseja.

Kaiken kaikkiaan painopiste on siirtynyt piirun verran ennaltaehkäisyn suuntaan. Yhtä aikaa sekä tulipalojen sammuttaminen että niiden ehkäisy on taloudellisesti hankalaa, mutta voi toivoa, että ennaltaehkäisyyn sijoitetut rahat vähitellen tuottavat tulosta.

Perusopetus:

Sisäilmaongelmien ja koulukiusaamisen vähentäminen. Molemmat tärkeitä asioita ja hyvä että niihin on vakavasti tartuttu.

Sivistyksen ja vapaa-ajan toimialue

Nuorten työpajatoiminta ja Ohjaamo-toiminta pyörivät kärkihankerahoituksella. Toivottavasti näitä toimia voidaan jatkaa vielä hankerahoituksen päätyttyäkin.

Kaupunkikehitys

Viheralueohjelma päivitetään ajan tasalle.

Vihreillä on huoli puistoista ja viheralueista varsinkin ydinkeskustassa. Kun kaupunki kasvaa, on entistä tärkeämpää huomata viheralueiden tärkeys ihmisen hyvinvoinnille ja lasten ympäristölle. Pelkkä rantapuisto ei riitä. Tarvitaan pieniä viheralueita lähialueelle.

Vihreä valtuustoryhmä toivoo, että kaupunkina etenemme kohti hiilineutraalia, resurssiviisasta Järvenpäätä.

Investoinnit

Meillä on paljon isoja investointeja käynnissä ja tulossa. Jokaista kaupunkilaista ilahduttaa

Perhelän, kävelykadun ja torin rakentuminen.

Lisäraiteen rakentaminen etenee ja kaupunkilaisilla on toivoa lisääntyvien yhteyksien saamisesta Helsingin suuntaan erityisesti työmatkaliikenteeseen. HSL:n liitymisneuvottelut tulevat vielä ajankohtaiseksi.

Taloutta tasapainotetaan 850.000 euroa, kun viime vuosina on totuttu miljoonien eurojen tasapainotusohjelmiin. Toivottavasti vuonna 2022 siintävää 4,2 miljoonan euron tasapainotusta ei tarvitse toteuttaa. Tasapainotuskohteet täytyy miettiä tarkkaan niin etteivät ne osu heikoimmassa asemassa oleviin eivätkä tuhoa hyvää ennaltaehkäisevää työtä kaupungissamme.

KIITOKSET viranhaltijoille budjetin laadinnasta ja muille valtuustoryhmille hyvästä yhteistyöstä.

Kehyksen täytyy katsoa tulevaisuuteen

PUHEENVUORONI JÄRVENPÄÄN KAUPUNGINVALTUUSTOSSA 28.8.2017

Kaupunginjohtajan kehys v. 2018-2020

KORJAUSVELKA – VANHAT RAKENNUKSET

Hienoa, että korjausvelkaan on tartuttu isosti, vaikka aika myöhässä. Homeisia kouluja korjataan, jopa puretaan ja rakennetaan uusi.

Korjausvelka on ihan samanlaista velkaa kuin muukin velka, sekin jää seuraavien sukupolvien maksettavaksi. Meidän pitää pitää huolta rakennuksistamme ja omaisuudestamme.

Julkisissa rakennushankkeissa elinkaarirakentamisen malli.

Vanhaa rakennuskantaa ei silti saisi kevyesti tuhota. Iloitsemme Kinnarin koulun piirissä vanhojen 1920- ja 1930-luvulta peräisin olevien rakennusten säilyttämisestä. Kannamme huolta Vanhankylänniemen sairaala vanhan osan säilymisestä ja kaupungintaloa uhkaavasta purkamisesta. Kaupungintalo on arkkitehtonisesti kaunis rakennus, jonka soisi säilyvän.

HENKILÖSTÖKULUT JA PALVELUIDEN OSTOT ON SUURIN KULUERÄ KAUPUNGIN TALOUDESSA

Ne vaikuttavat kaupunkilaisten hyvinvointiin ja palveluihin. Kun asukkaiden määrä kasvaa, kasvaa auttamatta myös henkilöstön määrä, ainakin kouluissa ja päiväkodeissa. Ja vanhusten määrän jatkuvasti kasvaessa, myös vanhusten hoidossa. Oikein mitoitettu henkilöstö on taloudellisesti ja palvelujen toimivuuden kannalta kaupunkilaisten etu. Kun henkilöstökulujen on arvioitu kasvavan 0,75 % ja asukasmäärä kasvaa 2-3 %, on pidettävä huoli siitä, että päiväkodeissa, kouluissa ja terveydenhuollossa on riittävästi työntekijöitä.

TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN

Tasapainottamistarve on kehyksen mukaan 11 Me suunnittelukaudella.

Toimivien rakenteellisten uudistusten etsiminen ja toteuttaminen koko ajan on tärkeää. Pakkoraossa haetut toimintojen leikkaamiset pahasta. Katse täytyy tässäkin suunnata tulevaisuuteen.

TYÖLLISYYDEN HOITO

Väestörakenteen ja työllisyyden kehitys vaikuttavat ratkaisevasti kunnan veropohjaan ja tulojen muodostumiseen. Järvenpäässä on edelleenkin suunnattava voimavaroja työttömyyden vähentämiseen. Sen pitäisi olla tämän hetken talouden kannalta ja ennen kaikkea tulevaisuuden vuoksi yksi kaupungin kärkihankkeista.